Kirjoitin Wetteriä esimerkkinä käyttäen siitä, ajattelevatko hallituksen kaikkien osakkeenomistajien vai yhdenvertaisimpien osakkeenomistajien etua. Kauppalehden kolunmi (linkki alla) on maksumuurin takana, mutta tässä pari sitaattia.
“Wetterin hallitus suositteli hylkäämään ostotarjouksen. Aarne Simula kuuluu Wetterin hallitukseen, mutta hän toki jääväsi itsensä asian käsittelystä. – En voi välttyä ajatukselta, että Wetterin hallitus on laatinut Simula Investin toiveiden mukaisen lausunnon. Eikä tämä suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun joudun hieraisemaan silmiäni pörssiyhtiön hallituksen kommentteja lukiessani.”
“Osakeyhtiölain mukaan hallitus ‘ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella’. Pykälän otsikko kuuluu komeasti ‘Yhdenvertaisuus’. Jotkut vain taitavat olla yhdenvertaisempia kuin toiset.”
Varmaan ne jotka eivät ymmärtäneet että 82 sentin ostotarjous tarvitsi erikseen hyväksyä saadakseen rahat. Ilmeisesti myöhemmin kelkkaan hypänneet eivät ole edes kaikki saaneet tuota ostotarjousta.
Osa saattoi omistaa Wetteriä jo ennen listautumista ja piti kiinni sanastaan Simulalle. Myyminen ennen ostotarjouksen umpeutumista olisi kasvattanut ostotarjouksen potentiaalista kokoa.
Hyväksyneiden osakkeenomistajien määrä nousi alustavasta 9,72 %:sta 9,92 %:iin. Osakkeiden, joiden osalta ostotarjous on ostotarjouksen ehtojen mukaisesti pätevästi hyväksytty, kaupat käteisvastiketta vastaan toteutetaan arviolta 27.4.2023. Kaupat selvitetään arviolta toteutuspäivänä ja käteisvastike talletetaan selvityspäivänä osakkeenomistajan arvo-osuustiliin liitetylle pankkitilille.
Lievästä kasvusta huolimatta maksun ei pitäisi aiheuttaa ongelmia, koska 13.4 päivitetyn tarjouskirjan täydennyksen yhteydessä kerrottiin, että rahoitus on varmistettu siihen määrään saakka, joka voi tulla hankittavaksi huomioiden ne sitoumukset, jotka yhteensä noin 89 % äänistä omaavat osakkeenomistajat, jotka olivat sitoutuneet olemaan hyväksymättä tarjouksen.
Jäin tästä koko kuviosta hieman hämilleni, että eikö Wetteriin sitoutuneille tahoille millään saatu kirjallisia lockuppeja sovittua, kun tarjoukseen osallistuvien määrä hiljalleen hiipi ylöspäin vuoden mittaan.
Autokaupan konsolidaatio jatkuu Suomessa ja tällä kertaa Hedin Automotive ostaa Delta Auton. Hedin laajensi viime vuonna Suomeen ostamalla Laakkosen. Nyt Delta-kaupan myötä yhtiön liikevaihto nousee Suomessa 570 MEUR:osta noin 800 MEUR:oon. Delta Auto teki viime vuonna 332 MEUR:n liikevaihdon ja myy vuosittain noin 4500 uutta autoa ja 8500 käyttöautoa. Deltalla on yhteensä 13 toimipistettä 12 eri kaupungissa. Deltan edustuksiin kuuluu 9 eri merkkiä: Alfa Romeo, Fiat, Jeep, Kia, Maxus, Mazda, Mitsubishi, Opel ja Subaru. Alfa Romeo, Fiat, Jeep, Maxus, Mitsubish ja Kia ovat Hedinille uusia merkkiedustuksia.
Hedin on selvästi samoilla linjoilla Wetterin kanssa skaalan tärkeydestä. Hedin Automotive Finlandin toimitusjohtaja, Mikko Mäkyrä, kommentoi kauppaa näin: ”Tässä on meille nieltävää pidemmäksi aikaa, mutta kannattava autokaupan liiketoiminta edellyttää, että on joko todella pieni ja ketterä tai toimii miljardin euron tuntumassa, kuten vaikkapa Kesko ja Veho. Meille kannattavuus tulee nimen oman koon kautta”.
Alla Kauppalehden kirjoitus asiasta ja yhtiön oma tiedote.
Pörhö olisi kieltämättä kokonsa puolesta potentiaalinen ostokohde. En ihmettelisi, vaikka laajan raportin kilpailukenttä (s17) ohenisi vielä ennen kuin ehdin päivittää laajan raportin.
Wetteri tiedotti juuri avaavansa vaihtoautokeskuksen Joensuussa toukokuun alussa. Yhtiö laajeni Joensuuhun aiemmin tänä vuonna ostamalla Autotalo Hartikaisen. Yhtiön tavoitteena on vahvistaa alueellista asemaansa vaihtoautomarkkinassa ja tuoda tarjolle alueen laajin vaihtoautovalikoima.
Teemu Hartikainen, autotalonjohtajan kommentit:
“Vaihtoautokeskus avataan uuteen kiinteistöön tutulle paikalle Joensuun Pamilonkadulle, jossa sijaitsevat myös muut alueen palvelumme. Palvelemme myymälän lisäksi asiakkaita myös online-myynnin kautta. Uuden vaihtoautokeskuksen kautta saamme tarjolle koko Wetterin vaihtoautovalikoiman, ja lisäksi tulemme tarjoamaan kattavat lisäpalvelut vaihtoauton ostajalle.”
Aarne Simula, toimitusjohtajan kommentit:
“Uudella vaihtoautokeskuksellamme me vankistamme Wetterin asemaa Joensuun alueella. Vaihtoautojen kysyntä on kasvanut alkuvuoden aikana reippaasti verrattuna vuoden takaiseen toimialaa tarkastellen, nyt on hyvä aika uudelle avaukselle”.
Vaihtoautoissa on helpompi kasvaa orgaanisesti, kun ei tarvitse neuvotella merkkiedustuksista autovalmistajien kanssa.
Jos wetteri aikoo olla - 25 vuonna miljardin vaihtava firma (jos oikein muistan), niin miksi ihmeessä se avaa vaihtoautokeskuksen Joensuuhun!?
Eikö noita keskuksia pitäisi avata uusimaa, Pirkanmaa, varsinaissuomi jne akselille useita, kuten muutkin ovat tehneet, jotka on viimevuosina kasvaneet?
Varmaan tässä otetaan vain Hartikaisen isot tilat Joensuussa käyttöön Wetterin nimissä, kuten tuosta Ylen linkin takaa löytyvästä jutusta selviää kuvan kera.
Hedin Bil on Euroopan mittakaavassa 14. suurin jälleenmyyjä. Kaiken kaikkiaan eri brändejä Hedin Bilillä on 35. Pohjoismaisista edellä ovat vain Bilia ja MoellerBil (Norja). Reippaan miljardin liikevaihdolla pääsee Top 50 -listalle. Suomalaisista Top 50 -listalla ovat K Auto ja Veho. Käytettyjen autojen kauppa keskittyy nyt rajulla vauhdilla Euroopassa ja se tulee näkymään meilläkin.
Sen sijaan uusien autojen myynnin ongelmaksi ovat nousemassa tilausten peruutukset, ilmiö alkoi jenkeistä viime vuoden joulukuussa ja nyt se on noussut jo ongelmaksi. Euroopassa tilanne on myös eskaloitunut tänä vuonna. Asia koskee varsinkin sähköautoja, joissa jonotusajat ovat pitkät. Ongelmaksi nousee se, että tietoa peruutusten määristä on vaikea saada. Peruutukset voivat olla iso lovi valmistajan ja dealerin kassaan. Ainakin jenkeissä tilanne vie harhaan, kun valmistaja ilmoittaa, että 50.000 tilausta on jonossa ja jättää sanomatta, että tilausten peruutukset leikkaavat siitä melkein puolet pois. Lucid Air lienee viimeisin esimerkki jenkeistä.
Varmasti yhtiön tahtotilana on kasvaa myös mainitsemillasi alueilla. Oma arvaus on, että Wetteri laajentaa läsnäoloaan kyseisillä alueilla ensin yritysostoilla, ennen toimipisteverkoston täydentämistä vaihtoautokeskuksilla.
Tulkitsen itse uutisen niin, että kyseessä on uusi toimipiste, joka keskittyy puhtaasti vaihtoautoihin. Tiedotteessahan ei mainittu Hartikaisen muiden tilojen tuomista Wetteri brändin alle.
Tätä kannattaa ehdottomasti pitää silmällä kuluvana vuonna! Tilausten peruuntuminen rasitti ainakin Biliaa Q1:n aikana, mutta tämä rajoittui yhtiön mukaan Norjaan. Ongelmia syntyi jostain Toyotan sähköautomallista, jonka kantama ei vastannut luvattua kilometrimäärää. Lisäksi Teslan hintojen leikkaukset aiheutti myös tilausten peruuntumisia.
Keskon autokauppa löi viime viikolla pöytään oikein komeat luvut. Kommenttien perusteella tilauskanta on vahvalla tasolla, eikä tilausten peruuntumisesta ollut puhetta.
Niin maantieteellinen peitto laajenee, nyt vaihtoautokeskuksella Raisioon ja toimipaikka nro 38.
Arto Tahvanainen, Wetteri
“Wetterillä on Suomen suurin automerkkien edustus uusien autojen myynnissä, yhteensä 19 automerkkiä. Tämän ansiosta myös vaihtoautokantamme on laadukas ja hyvin laaja merkkien osalta. Raision toimipisteemme kautta on tarjolla luonnollisesti koko Wetterin vaihtoautovalikoima. Suunnitteilla on avata uusi toimipisteemme heinäkuussa, rekrytoinnit tulemme käynnistämään lähiviikkoina”.
Aarne Simula, Wetteri, toimitusjohtaja
“Raision vaihtoautokeskuksen myötä Wetterin toimipisteverkosto laajenee jo 38 toimipaikkaan ja samalla vankistamme jalansijaamme Länsi-Suomessa. Autoalalla on nähty kasvua vaihtoautokaupassa alkuvuoden aikana ja me uskomme, että Wetterin laaja vaihtoautovalikoima herättää kiinnostusta auton ostamista suunnittelevissa”.
Wetteri saa vaihtoautoja uusien autojen myynnin yhteydessä, joten kireä ostomarkkina ei iske yhtiöön Kamuxin tai Sakan tavoin. Vauhti on ehdottomasti kova, mutta seuraako tulos perässä? Odotan mielenkiinnolla yhtiön Q1-raporttia ensi viikolla. Keskon Autokauppa löin ainakin pöytään todella komeat Q1-luvut.
Tässä olisi Thomakselta uusi yhtiöraportti Wetteristä.
Wetterin Q1-kannattavuus oli linjassa odotuksiemme kanssa, vaikka liikevaihtoa siirtyikin odotuksiamme enemmän loppuvuodelle ATK:n lakon vuoksi. Mielestämme yhtiö on houkuttelevasti asemoitunut autokaupan murroksen keskellä, mutta merkittävää arvostuspreemiota on vaikea perustella ulkomaalaisiin merkkiliikkeisiin nähden.
Mielestämme yhtiö on houkuttelevasti asemoitunut autokaupan murroksen keskellä, mutta merkittävää arvostuspreemiota on vaikea perustella ulkomaalaisiin merkkiliikkeisiin nähden.
Olen kyllä vahvasti erimieltä tuosta. Vaatii muutakin ajattelua ,kuin takapuolen hieromista Teslan keinonahkapenkkiin. Wetterin priimus on Wetteri Power. Raskaan kaluston jälkimarkkinointi on erittäin tuottavaa ja Wetteri dominoi monella paikkakunnalla. Tämä asia näyttää unohtuneen monelta analyytikoksi itseään kutsuvalta.
Siitä olen samaa mieltä, että Wetteri Power on todella laadukas liiketoiminta ja taisinkin tuossa johdon haastattelua kutsua sitä konsernin kruunun jalokiveksi.
Ohessa muuten Q1:n yhteydessä kuvattu Simulan haastattelu.
Jos pohditaan hieman tuota askarruttavaa preemio/alennusdilemmaa lähestyn itse sitä kolmen muuttujan kautta: kasvu-, kannattavuus- ja riskiprofiili. Wetteri Powerin osalta on vaikea laskea pääoman tuottolukuja auki, kun liiketoiminnan tasetta ei ole erikseen eritelty. Näkisin kuitenkin, että korkean kannattavuuden ja liiketoiminnan vahvan jatkuvaluonteisuuden turvin se ansaitsisi erillisenä liiketoimintana preemion verrokkeihin nähden. Poweri ei kuitenkaan ole erikseen sijoittajalle tarjolla, joten Wetteriä on lähestyttävä kokonaisuutena.
Vaikka Wetteri omaa vahvan markkina-aseman etenkin Pohjois-Suomessa, ovat verrokkiryhmän laadukkaat toimijat vetäneet historiallisesti pidemmän korren mitä pääoman tuottolukuihin tulee. Jotta vahvalla markkina-asemalla voisi perustella merkittävää arvostuspreemiota, pitäisi sen mielestäni heijastua pääoman tuottoluvuissa.
Mitä kasvuun tulee, nähdäkseni etenkin amerikkalaiset verrokit omaavat myös paremmat kasvunäkymät suuremman ja vähemmän keskittyneen kohdemarkkinan ansiosta. Merkkiliikkeiden kasvulla on tapana olla yritysostovetoista, joten hajautunut kohdemarkkina, jossa vilisee paljon potentiaalisia ostokohteita, on pidemmän aikavälin kasvunäkymää ajatellen myönteinen asia. Lisäksi amerikkalaisten verrokkien kasvunäkymää tukee myös paremman kasvunäkymän omaava Yhdysvaltain talous. Brittitalouden näkymä on vaisu ja kilpailu käsittääkseni kierää, mutta se näkyy kyllä verrokkien arvostustasoissa. Bilian näytöt arvonluonnista vaikuttavat mielestäni hyviltä ja liiketoiminnan oman pääoman tuotto on todella korkea. Bilian eduksi yhtiöllä on yhden kohdemarkkinan sijaan neljä (Ruotsi, Norja, Belgia, Luxemburg) ja näyttöjä liiketoimintamallin toimivuudesta useassa maassa. Toki Wetteri voi laajentua ulkomaille, ja Q4-webcastissa taisikin olla puhetta siitä, mutta menestyksen monistaminen ulkomailla on ollut monelle Suomalaiselle yhtiölle haastavaa. Kamux lienee hyvä esimerkki tästä. Riskiprofiilin kautta 40 %:n preemion oikeuttaminen EV/EBITDA-kertoimessa tuntuu mielestäni haastavalta, P/E-kertoimen 100+ %:n preemiosta puhumattakaan. Toki verrokkiryhmä voi olla aliarvostettu, Wetteri voi ylittää meidän ennusteemme tai konsensuksen ennusteet voivat osoittautua liian optimistiseksi. Toistaiseksi näen kuitenkin arvostustasoissa varaa kaventua ja riski/tuotto-suhteen näkökulmasta verrokit vaikuttavat houkuttelevammalta.
