Me ollaan Inderesillä mietitty vuosia tuon henkistä palvelua, missä taitavat yhteisön jäsenet voisi tehdä maksullista sisältöä, analyysia tai vastaavaa yhteisölle. Kenties pitäisi ottaa taas astialle pohdinnat… 
38 tykkäystä
Maksaisin kirkuen tuosta muutamia euroja kuussa!
4 tykkäystä
Mutta eikös se pilaisi koko indereksen idean. “Hyvä analyysi on jokaisen sijoittajan oikeus…”
Vai että jokaisella sijoittajalla on oikeus hyvään analyysiin
4 tykkäystä
WSB ja Robinhood ovat finanssialan Napster (musiikkiala), Uber (taksiala) ja Facebook (media-ala). Digitalisaatio disruptoi wsb-tapauksessakin ja se harmittaa vakiintuneita pelureita, syystäkin, kun kakkua jakamaan tulee uusi yllättävä menetelmä. Napstetista puuttui laillinen business case, kunnes Spotify sen kehitti. Ehkä wsb:stäkin joku onnistuu kehittänään liiketoimintamallin esim. short-squeeze-etf.
2 tykkäystä
@Boomer Sun linkkaamasi artikkeli ei tuonut asiaan mitään uutta tuosta lainausketjutuksesta, koska siinä unohdetaan kokonaan se, että lainaajan pitäisi aina selvittää sen osakkeen omistajan alkuperä (settlement). Mutta näin varmaan siis toimitaan, sehän on sama asia käytännössä kuin naked short.
8 tykkäystä
Vaikutusta on jos se on estänyt ostoja, huolimatta siitä että varmastikaan Nordnetin tuoma volyymi ei olisi ollut kovin merkittävä.
Niin omasta mielestäni ongelma on siinä että aikaisemmin (vielä torstaina) ostoja on voinut tehdä. Nyt ajoitus blokkaamiseen herättää vähintään kysymyksiä. Miksi torstaina tilanne oli erilainen kuin perjantaina?
Ja ilmeisesti aikaisemmin ei noita konversiokuluja ole muodostunut, siis asikkaille. Onko niin että järjestelmässä on ollut ongelma koversiokulujen keräämiseen ja tämä on syynä perjantain liikkeisiin? Vai onko aiemmin konversiot jätetty tekemättä? Kyllä mielestäni asiassa on edelleen epäloogisuutta ja annetut vastaukset jättävät edelleen kysymyksiä ilmaan. Itse en tiedä asiasta enempää joten haluaisin kuulla mikä on tilanne.
Mitä tulee short positioiden kokonaismäärään. En ole enään ollenkaan varma voidaanko tuohon dataan luottaa.
7 tykkäystä
Ilmeisesti tämä ei ole aikaisemmin noussut ongelmaksi kun ei ole ollut mitään mieltä ostaa Nokian ADR kalliimpien kulujen takia joten niin pieni voluumi ei ole herättänyt Nordnettia korjaamaan tätä ongelmaa. Kyseessä ei ole kuitenkaan Suomalainen pulju ja heidän IT osastonsa on Ruotsissa. Joten riittävän pienet ongelmat Suomen erillaisen lainsäädännön takia ovat lipsuneet läpi sormien. Ei siis esimerkillistä toimintaa mutta oletko koskaan nähnyt täydellistä IT järjestelmää?
Miksi ei voi luottaa? Perusteluja? Lähteitä? Nokia kurssi oli jo poljettu alas viime osarin jälkeen, ei tässä ollut shortti casea.
4 tykkäystä
Hauska kirjoitusvirhe Kallelta 
Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia Nordnetiltä - tämähän ei tosiaan koske vain Nokiaa. Näitä OMXH:n isoja kohteitahan on muitakin Suomen ulkopuolella.
Toisaalta - minähän voin ostaa IB:stä (US Exchange) NOK:ia ja omistaa sitä ilman seuraamuksia. Vai voinko?
7 tykkäystä
https://twitter.com/ihors3
S3 on maksullinen palvelu, jos oikeasti haluaa seurata shorttitasoja - niillä on oma algo kehitettynä tähän. Todellinen shorttiaste poikkeaa aina siitä, mitä raportoidaan virallisesti (jälkijunassa).
Mutta ei Nokian shorttitasot tosiaan ole ollut toistaiseksi merkittäviä.
5 tykkäystä
Kuinka yleisiä tällaiset yli 100% shorttiratiot ovat?
1 tykkäys
Nyt olet kyllä ignorantti. Tietoa shorttauksen historiasta löydät nopeasti Google haulla.
Ensimmäiset shorttaukset on tehty noin 400 vuotta ennen kuin ollaan siirrytty elektroniseen kaupankäyntiin.
Konkreettinen esimerkki. Minä lainaan Pekalle miljoona kappaletta yhtiön Tuulipuku Oy paperista osakekirjaa. Pekka myy nämä osakekirjat käteiskaupalla halukkaille ja polkee hinnat alas. Tuulipuvut innostuvat ja ostavatkin paperisia osakekirjoja dipistä kaksin käsin. Minä pyydän Pekalta osakekirjani takaisin ja Pekka joutuu ostamaan ne kalliimalla takaisin markkinoilta.
Missä kohtaa vaadittiin kirjanpitokikkailua, “eräänlaista velkavipua” tai keinotekoisuutta?
10 tykkäystä
Pekka on ottanut velkavipua koska on myynyt lainattua tavaraa. Tuo mun mielipide oli todella pelkistetty, mutta tykkään pelkistää asioita, jotta löydän sen mikä on omasta mielestä asian ydin. Shorttaaminen on siinä mielessä “keinotekoista” että jonkinlaisen sopimusjärjestelyn se vaatii ja luottamuksen siihen, että velat maksetaan. Perus-kaupankäynnissä tuote ja maksu vaihtuvat yhtä aikaa ja velka on sitten yhtä pykälää “monimutkausempi” käsite. Mitä jos Pekka ei haluakaan maksaa takaisin ja hän onkin isompi, lihaksikkaampi ja osaa karatea, millä pakkokeinolla ne rahat häneltä saa? Tsi jos Pekka on jo ehtinyt ryypätä rahat? Näin niinkuin rankasti kärhistettynä.
Ymmärrän kyllä shorttaamisen mahdollisuudet ja on mulle ookoo jos joku on pelkistys-mielipiteestäni eri mieltä.
3 tykkäystä
Lainaajan eli minun tehtävä on vaatia riittävät vakuudet lainalle. Minulla on täysi oikeus lainata omaisuuttani sovituin ehdoin. Ja Pekalla oikeus lainattuun asiaan lainan aikana. Ei tämä ole sen monimutkaisempaa.
1 tykkäys
Muutapas toi sun esimerkki siten, että kohteena olisi kerrostalohuoneisto ja sen osakkeet.
6 tykkäystä
Hyvin poikkeuksellisia. Juuri tästä syystä mihin GameStopin kanssa on nyt ajauduttu…
6 tykkäystä
Osaatko siis kertoa kuinka paljon Nokiaa on Helsingissä shortattu? Varmaan osaat kertoa yli 0,5 %:n positiot.
En sikäli olisi yllättynyt jos jotkin tahot olisivat päättäneet alkaa tätä kiertämään hiukan. En halua luoda mitään teorioita, mutta en myöskään halua ajatella asiaa “ettei tällainen ole mahdollista”.
Yhdysvaltojen short -positioiden määrästä en osaa itse sanoa muuta kuin mitä yleisesti on puhuttu.
Suurten short -tahojen eettisyyteen en kuitenkaan usko.
2 tykkäystä
WSB ilmeisesti XRP:n kimpussa nyt.
Tämä kryptojen kanssa pulaus on sitten ihan aitoa pump & dumppia. Näissä ei ole mitään fundaa eikä mitään muutakaan teoreettista perustetta lähteä suosimaan yhtä kryptoa toisen ohi. Tästä pitäisi oikeasti antaa keppiä näitä vedätyksiä tekeville.
4 tykkäystä
Paperista osakekirjaa on voinut lainata, koska paperiseen osakekirjaan piti tehdä siirtomerkintä joko:
a) nimisiirtona: “Siirretään Pekalle. Kalle.”. Tällöin kyse oli kaupasta ei lainasta.
a) avoimena siirtona. Osakkeen omistaa hän, jolla osakekirja on hallussa. Jos Kalle antoi osakekirjan Pekan haltuun, niin Pekasta tuli osakkeen omistaja. Tämäkin oli kauppa, ei laina.
4 tykkäystä
Nyt puhut kyllä ihan höpöjä, miten niin ei ole fundaa taustalla?
3 tykkäystä