Se, että johonkin tautiin X on kuollut tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin koronaan, ei tarkoita sitä, että joku uusi tappava virus täytyisi avosylin ottaa vastaan pyrkimättä sitä torjumaan.
Vähän sama kun sanoisi, että missään on turhaa laittaa rahaa autoteiden parantamiseen, kun tieliikenteessä kuolee näin ja näin paljon ihmisiä, koska syöpään kuolee moninkertaisesti enemmän.
Toinen asia, mitä et millään tunnu ymmärtävän vaikka jaksat täällä viikosta toiseen jankuttaa, on tuo tehohoitokapasiteetin ylittyminen ja siitä seuraavat vaikutukset. Tuo lisäisi aivan kaikkien tautien kuolleisuuden määrää. Esimerkiksi sellaisia, jotka tilastoidaan tieliikenneonnettomuuksiksi, mutta olisi mahdollisesti saatu pelastettua, mikäli tehohoitopaikkoja olisi ollut vapaana.
Sinun logiikkasi mukaan korona on sen verran vähäpätöinen sairaus, että yhteiskunnan tulisi pyöriä normaalisti, siihen sairastuneet eivät saisi hakeutua sairaalahoitoon, koska muihin tauteihin kuolee enemmän ihmisiä, eikä minkään koronan vuoksi tule tuhlata tehohoitopaikkojen kapasiteettia? Vai mitä kuvittelet käyvän taudin leviämiselle ja sairaaloiden tehohoitokapasiteetille ilman rajoituksia? Tai sitten et vain yksinkertaisesti ymmärrä.
Ruotsin mallia olet kovasti hehkuttanut, mutta et varmasti enää kovinkaan kauaa saa siitä tukea, kuten oletkin jo varmasti huomannut.
Halusin vain saada vähän suhteuttaa asioita, mutta sitäpä täällä ei kestetä. Välttämättä pitäisi olla neganiilojen kanssa samaa mieltä ja mitä pahempaa skenaariota esittää sen parempi. Montako kertaa olen sanonut, että rajoituksia tarvitaan? Olen vain ollut ehdottomia lockdowneja vastaan ja olen edelleenkin.
Tuota Ruotsin mallia haukutaan varsin yksituumaisesti ja suunnilleen toivotaan ruotsalaisille kunnon kriisiaikoja, mutta emme me näe kuin vasta aikaisintaan vuoden päästä kumpi voittaa tämän ”maaottelun”. Tauti iskee meillekin, älkää huoliko.
Siinä vaiheessa meillä on firmat nurin ja kuolee porukkaa toisesta päästä. Ruotsalaiset ottaa iskun vastaan nyt.
Silleen vois yksinkertaistettuna ajatella. Saatan olla väärässä, mutta ei tuo Ruotsin malli ihan huttua ole: itseasiassa se on vakiintunut malli ja muualla valittu uusi ja tuntematon lähestymistapa.
Me olisimme voineet Ruotsin tapaan viivästyttää lockdownia pari viikkoa. Nythän tauti ei etene täällä, vaikka pitäisi. Koska oletus on, että tauti tänne kuitenkin tulee, niin nyt lockdowni kestää ainakin sen 2 viikkoa pidempään ja konkurssia tulee joka päivä. Jokainen päivä maksaa sata miljoonaa.
Hienoa, mielestäni onnistuit asioiden suhteuttamisessa ihan hyvin. Mutta jos vaikka siirrytään siitä nyt eteenpäin.
Täällä on nähty paljon erilaisia mielipiteitä ja ne kestetään siinä missä huonojen skenaarioidenkin esittely. Olin itsekin vielä pari viikkoa sitten lockdowneja vastaan. Enää en ole niin varma asiasta.
Vaikea uskoa, että kukaan toivoisi ruotsalaisille pahaa tällaisessa asiassa. Huolestuneita on varmasti paljon enemmän ja myös siitä syystä, että vastaava skenaario on vieläkin mahdollinen myös Suomessa.
Ruotsin malli on paikallisten suuryritysten ja niiden takana olevien isojen järjestöjen vahvasti lobbaama. Kukapa ei haluaisi, että kriisin vaikutus elinkeinoelämälle olisi mahdollisimman pieni. Jos kuukauden tai kahden aikana päästään takaisin tervehtyvään talouteen on rajoitukset olleet hintansa väärti. Suunta Suomessa näyttää nyt paremmalta, kuin Ruotsissa.
Näitä trollaajia on turha ruokkia, innostuvat vaan kun saavat muita provosoitua vääntämään kättä. Näitähän löytyy jokaiselta keskustelupalstalta.
Helpoimmalla saadaan edistettyä asiallista keskustelua, kun jätetään nuo epäasialliset kommentit omaan arvoonsa - ja toisaalta palkitaan ne asialliset keskustelua eteenpäin vievät viestit vastauksilla.
Tuo nyt on jo aika älytöntä, että aletaan muita keskustelijoita (jotka uskaltavat olla eri mieltä) nimitellä trollaajiksi. Kyllä tässä on ihan hyvässä hengessä yrittänyt asioita tuoda esille, mutta kaikkihan voidaan esittää tuossakin valossa.
Ruotsi tiukentaa otettaan ja niin pitääkin, mutta Suomessa tiukka linja otettiin mielestäni liian aikaisin. Ja perustelut siihen tuossa aiemmassa. Olemme Ruotsia paljon jäljessä. Tiukalla lockdownilla on tietty maksimaalinen pituus (2kk). Suomessa joudutaan purkamaan se jo silloin kun tauti ei ole vielä laantunut.
Jos ei pureta, niin rahaa otettava seinästä ja paljon.
Mielestäni Suomen tiukka linja muodostettiin kerrankin ajoissa, eikä sitä palpoitu viikkotolkulla erilaisten asiantuntijoiden toimesta. Ensin pistetään 20 yksikköä sammuttamaan suurta tulipaloa ja jos kaikkia ei tarvita käännytetään osa takaisin. (Aikaisemmasta palomestari-neuvosta inspiroituneena)
Mutta Ruotsista kannattaa lukaista tämäkin perusteltu mielipide.
Vaikka Ruotsi on rikas maa ja vahva kansantalous, on se silti aivan eri tavalla altis ulkoisille shokeille kuin euroalueen maat, joilla on pankkien yhteinen kriisinratkaisujärjestelmä ja Euroopan keskuspankin hartiat.
Liittyen aikaisempaan sanailuun: Suomen toiminta, tai Ruotsin ei voi ikinä olla oikein, hallituksia ja terveydenhuoltoviranomaisia tullaan joka tapauksessa syyttämään joko yli- tai alireagoinnista ja epäilen, että Suomessa ylireagoinnista, koska niitä ruumiita tulee sitten sieltä “toisesta päästä” kun konkurssin jälkeen ruvetaan ryyppäämään tai ihmisiä kuolee hoitojonoihin, kun terveydenhuollon kaikki resurssit on valjastettu kulkutaudin nujertamiseen. Aivan kuten 90-luvun laman loppulasku menetettyinä eläminä oli aivan posketon… Väitän, että Suomessa death toll kulkutaudista saattaa lopulta olla muutama tuhat, mutta kaikesta muusta, mitä siitä seuraa, kymmeniä tuhansia?
Uskon että eurobondit tulee ja vaikka ei tulisikaan, niin valmiiksi konkurssikypsät Italia ja Espanja ajautuvat pankkikriisiin. Me joudumme pelastustalkoisiin, Ruotsi ei. Ei euron kaatuminenkaan ole tässä vielä poissuljettua, sehän tarkoittaisi devalvaatiota ja paluuta markkaan. Eli ei meillä euromaanakaan vielä kovin hääppöiset näkymät ole.
Olin parhaassa työiässä kriisin iskiessä 90-luvun alussa. Se kriisi kosketti itseäni ja perhettäni monella tavalla. Olen vähän ihmetellyt, miten nuoret poliitikotkin, kuten pääministeri, on kertonut, miten 90-luvun laman kaltainen kriisi pitää välttää keinolla millä hyvänsä. Hän oli laman alkaessa alle kouluikäinen.
90-luvun lamasta juttua piisaisi vaikka kuinka, mutta sanon sen sijaan vain, että kyseessä oli aivan erilainen tilanne. Rahamarkkinoiden liian nopea avaaminen ja suomalaisten holtiton lainanotto ulkomailta oli avainasemassa.
Tästä kriisistä ei voi syyttää ketään. 90-luvun lamastakin kuitenkin selvittiin, vaikka yksittäisten ihmisten kannettavaksi jäikin kohtuuton taakka. Tällä kertaa voidaan päästä vielä paljon vähemmällä. Ei lusikkaa heitetty nurkkaan 90-luvullakaan.