Taudin uutisointi laski tasan sillä sekunnilla kun Ukrainaan hyökättiin eikä siitä ole sen jälkeen juuri kuulunut.
Se oli ollut selvässä laskusuunnassa jo pitempään, koska tilanne alkoi olla viimeisimmän omikron-valtavirtaistumisen myötä ns. normalisoitunut, vähemmän uutta kerrottavaa. Sodan syttyminen toki vaikutti sitäkin kautta, että toimittajia on rajallinen määrä; ei ole mahdollista kirjoittaa yhtä paljon koronasta, ja tuoda siihen samanikaisesti päälle Ukrainan sodan käsittely. Korona ei myöskään ole ainoa asia, mistä on kirjoitettu vähemmän sodan alkamisen jälkeen.
Median rooli tässä on tosiaan iso, harmi että sen monesti ikäänkuin annetaan ymmärtää toimivan vain toiseen suuntaan, eli ne jotka taudista eivät ole aivan yhtä huolissaan ovat saaneet väärää infoa ja he ketkä kulkevat tuplarätti naamalla ja pelkäävät hysteerisesti ovat sitten saaneet “oikeaa” infoa
Toki voidaan argumentoida, että molemmista päästä löytyy ihmisryhmiä, joiden oma tieteellinen ymmärrys asiasta on yhtä heikolla tolalla. Erona on se, että toisen ryhmän näkemyket ovat kuitenkin lähempänä tieteellistä konsensusta, vaikka asiaan jotain sinänsä turhia tunnetiloja liittyisikin. Se keskeisin ero näiden kahden ryhmän välillä, jota ei missään nimessä pidä väheksyä, on se, että ensimmäinen ryhmä on selvästi vaarallisempi sekä itselleen että muille.
Salminen vasta sanoi kuinka tilastointi on ongelmallista kun sinne päätyy vaikka varsinaisesti korona ei olisikaan syy miksi hoitoon tultiin mutta todetaan tartunta. Oli kyse sitten hoidosta tai siirtymisestä after marketiin.
Tässä asiassa auttaa kokonaiskuolleisuuden muutosten seuraaminen, esim. Euroopassakin on menty selvästi yli normaalin keskiarvon koronan myötä, VAIKKA tehtiin merkittäviä rajoitustoimenpiteitä koronan leviämisen estämiseksi. Tietysti eräissä piireissä rajoitustoimenpiteitä ei pidetty toimivina, mutta muut ihmiset voivat miettiä sitäkin, millaisia excess mortality -lukemia olisi saatu ilman näitä toimenpiteitä.
Euroopan maiden dataa: https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/
Tämä samalla vastineena Rokan kommentille.
Kyllä, monessa maassa kun ei suurempia ongelmia ole ollut niin ihmiset alkoivat ”mässäilemään” koronalla ja oma elämä täytettiin korona uutisista ja vaivuttiin synkkyyteen.
On mielenkiintoista huomata, kuinka tietyllä tavalla koronaan suhtautuvat yrittävät niin usein argumentoinnissaan korostaa muiden ihmisen tunnetiloja oikeutuksena sille, että koronasta pitäisi olla välittämättä. Ikään kuin rationaalisesti toimiva ihminen ei voisi nähdä ongelmia ja vaaroja koronassa, vaan kyseessä täytyy aina olla joku hysteria, synkkyys tai vastaava.
Esimerkiksi itse olen “mässäillyt” koronaa koskevalla informaatiolla ennen kuin siitä vielä ihmeemmin edes missään mediassa puhuttiin, mutta synkkyyttä tässä on aiheuttanut lähinnä joidenkin ihmisten kulkutautimyönteinen suhtautuminen tilanteeseen.
Koronalla alettiin “mässäilemään” ensimmäisessä vaiheessa, kun Kiinan toimet tuntemattoman taudin hillitsemiseksi herättivät ihmetystä. Kunnolla “mässäily” lähti vauhtiin, kun paska osui parissa Euroopan maassa tuulettimeen ja sairaalat täyttyivät odottamatta koronapotilailla. Ehkä sillä “mässäilyllä” oli joku syynsä?
Yhteenvetona: Afrikassa väestö on hyvin nuorta eivätkä olosuhteetkaan ole virusten leviämiselle suotuisat. Puhumattakaan siitä, miten tällaisia asioita tilastoidaan tai miten niistä kerrotaan.
