Laittamasi data osoittaa, että rokottamattomalla on edelleen, lieventyneistä varianteista huolimatta, paljon suurempi todennäköisyys joutua sairaalahoitoon kuin saman ikäisellä ja samanpainoisella rokotetulla. Näet sen tiedosta, että rokottamattomia on sairaalassa yhtä paljon kuin täyden rokotussuojan (ilman tehostetta) saaneita. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu paljon enemmän ihmisiä kuin ensimmäiseen, ja lisäksi 50-70-vuotiaiden osuus jälkimmäisessä on valtavan paljon suurempi. Ensin mainittu ryhmä koostuu pääasissa terveehköistä ja nuorehkoista ihmisistä. Tehosteen saaneet taas ovat suurimmaksi osaksi yli 80-vuotiaita vanhuksia.
Viime syksynä ero rokottamattomien ja rokotettuja välillä oli luonnollisesti suurempi kun variantti oli vaarallisempi. Silloin rokotteen ottamatta jättäminen oli toki tyhmempää kuin nyt.
Sen sijaan rokotetut ovat yliedustettuina tartuntatilastoissa. Tästähän se euroopan lääkevirasto taisi varoitella, että jatkuva buustaaminen voi johtaa immuunikatoon.
Tai rokotetut uskoivat markkinointipuheita että kun on rokotettu voi painella huoletta. Koska edelleenkin näin tuota mainostettiin alussa ja koko rokotepassi perustui siihen ideaan että rokote kun on niin eipä enää tarvitse välittää…
Duunikavereissa jokunen “reissataan kuin olisi taas 2019” kesällä ja kaikkki keränneet taudin matkalla. Oletan olevan rokotettuja. Ei tunnu olevan hirveän toimivan tartuntojen osalta… kukaan ei tosin sinne sairaalaan asti päätynyt.
Pieniä palkkeja hankala tihrustaa, mutta nuorimmassa kategoriassa suhteellinen ero sinisen ja violetin välillä taitaa olla samaa luokkaa kuin yli 70-vuotiaissa? Mutta joo, tuossa erot vain luokkaa kymmeniä prosentteja kun verrataan rokottamattomia ja 2-3 rokotetta saaneita. Kun ensimmäistä tilastoa katsoo ja muistaa että 2-3 rokotetta saaneita on moninkertaisesti enemmän kuin rokottamattomia ja kuitenkin molemmista ryhmistä on jatkuvasti sama määrä ihmisiä sairaalassa, ajattelisin että rokottamattomia on sairaalassa suhteessa moninkertainen määrä, toisin kuin palkkitilasto sanoo. En toki kyseenalaista toista tilastoa, ihmettelen vain ristiriitaa Onko minulla jokin ajatusvirhe?
Tai sellanen pikku fakta että suurin osa on rokotettuja joten luonnollisesti rokotuskattavuuden edetessä rokotettujen osuus sairastuneista kasvaa. Jos kaikki olisi rokotettu niin sairastuneista 100% olisi rokotettuja
Kyseisten tilastojen luvut on ilmoitettu väestöryhmittäin per 100000 tapausta kohden, joten numerot ovat suoraan vertailukelpoisia eri ryhmien välillä, eikä rokotuskattavuutta tarvitse erikseen ottaa huomioon lukuja vertailtaessa.
Näin minäkin tulkitsin. Mutta koitan vielä muotoilla ihmetystäni. Ensimmäisen tilaston mukaan rokottamattomia on koronan vuoksi sairaalassa sama määrä ihmisiä kuin 2-3 rokotetta saaneita. Katsoin tuolta samoilta sivuilta että täysi-ikäisistä rokottamattomia on 10%, yhden saaneita (”osittainen suoja”) pari prosenttia, ja neljä rokotetta (ryhmä ”täysi satsi plus tehoste”) on 14%. Eli 2-3 rokotetta saaneita on loput reilu 70%. Eli tämän perusteella rokottamattomia olisi sairaalassa suhteellisesti seitsenkertaisen määrä verrattuna 2-3 saaneisiin. Palkkitilasto taas antaisi ymmärtää että rokottamattomia on suhteellisesti vain joitakin kymmeniä – ei joitakin satoja – prosentteja enemmän sairaalassa. Eli jotain tulkitsen väärin. Minun on vaikea löytää virhettä ensimmäisen tilaston johtopäätöksestä.
No, tämä riittää osaltani, ei intohimoja keskustella koronarokotteista. Onneksi variantit lieventyneet niin rokottamattomillakin aiempaa turvallisempaa saada se.
THL:n sivulta: “Täysi rokotussuoja ilman tehostetta tarkoittaa, että vähintään kaksi rokotusannosta on otettu vähintään 7 päivää sitten, mutta kolmatta annosta ei ole vielä otettu tai siitä ei ole kulunut riittävästi aikaa (vähintään 7 päivää). Täysi rokotussuoja ja tehoste tarkoittaa, että kolmas rokoteannos on otettu vähintään 7 päivää sitten (myös neljäs annos voi olla otettu).”
Eli esim. heinäkuussa rokottamattomia sairaanhoidossa 108 vs kolme tai neljä kertaa rokotettuja 733. En näe taulukkojen välillä ristiriitaa.
Conclusions: Overall, the risk of myocarditis is greater after SARS-CoV-2 infection than after COVID-19 vaccination and remains modest after sequential doses including a booster dose of BNT162b2 mRNA vaccine. However, the risk of myocarditis after vaccination is higher in younger men, particularly after a second dose of the mRNA-1273 vaccine.
Steve Kirsch ja kumppanit kritisoi noita tutkimuksia siitä, että luvut on otettu VAERSista tai muusta virallisesta sivuvaikutusraportointikanavasta, eikä huomioitu ns “underreporting factoria”, joka voi olla luokkaa 50.
Kardiologi McCullough tässä valaisee mitä eroa on COVID ja rokotemyokardiitilla. Ensimmäinen liittyy pääosin tehohoitoon ja on ohimenevä troponiininousu.
CARDIOLOGIST DR. PETER MCCULLOUGH EXPLAINS HOW MYOCARDITIS DIFFERS WHEN CAUSED BY NATURAL INFECTION
Ongelmana tämän asian suhteen on, että valtamedia ja viranomaiset ovat vastahakoisia raportoimaan tai näkemään rokotteiden ongelmia eli virallisesti kaikki on hyvin. Sitten on joukko tutkijoita, jotka väittää päinvastaista.
Kaikkeen noille löyty virallinen “faktantarkastaja”, johon osuu googlauksella.
Tutkimuksen pääsanoma löytyy Discussion osuudesta:
First, the risk of myocarditis is substantially higher after SARS-CoV-2 infection in unvaccinated individuals than the increase in risk observed after a first dose of ChAdOx1nCoV-19 vaccine, and a first, second, or booster dose of BNT162b2 vaccine. Second, although the risk of myocarditis with SARS-CoV-2 infection remains after vaccination, it was substantially reduced, suggesting vaccination provides some protection from the cardiovascular consequences of SARS-CoV-2. Third, in contrast with other vaccines, the risk of myocarditis observed 1 to 28 days after a second dose of mRNA-1273 vaccine was higher and similar to the risk after infection. Last, vaccine-associated myocarditis was largely restricted to men younger than 40 years with 1 exception; both younger men and women were at increased risk of myocarditis after a second dose of mRNA-1273.
Ja @Ilmari1, tuo data ei ole sivuvaikutusraportoinnista:
We used the National Immunisation Database of COVID-19 vaccination to identify vaccine exposure. This includes vaccine type, date, and doses for all people vaccinated in England. We linked National Immunisation Database vaccination data, at the individual level, to national data for mortality (Office for National Statistics), hospital admissions (Hospital Episode Statistics and Secondary User’s service data), and SARS-CoV-2 infection data (Second Generation Surveillance System)
First, the risk of myocarditis is substantially higher after SARS-CoV-2 infection in unvaccinated individuals than the increase in risk observed after a first dose of ChAdOx1nCoV-19 vaccine, and a first, second, or booster dose of BNT162b2 vaccine . Second, although the risk of myocarditis with SARS-CoV-2 infection remains after vaccination, it was substantially reduced, suggesting vaccination provides some protection from the cardiovascular consequences of SARS-CoV-2. Third, in contrast with other vaccines, the risk of myocarditis observed 1 to 28 days after a second dose of mRNA-1273 vaccine was higher and similar to the risk after infection. Last, vaccine-associated myocarditis was largely restricted to men younger than 40 years with 1 exception; both younger men and women were at increased risk of myocarditis after a second dose of mRNA-1273.
@kelkka eikö tämä conclusion oo aika sama kuin mitä discussion osuudessa sanotaan, vai ollaanko me jostain erimieltä? Käsittääkseni tässä juuri sanotaan, että sydänlihastulehdus riski kasvoi nuorilla miehillä ja toisen rokotuksen jälkeen myös nuorten naisten riski kasvoi verrattuna rokottamattomiin.
Englanti ei oo ykköskieleni joten voin ymmärtää väärinkin
No ei sinänsä väärin, mutta tossa Discussion osuudessa on huomattavasti enemmän infoa. Eli jos riski rokottamattomilla on suurempi kuin rokotetuilla, niin rokotettujen osuudessa se riski lähinnä rajoittuu alle 40-vuotiaisiin miehiin, paitsi jos toinen rokote on mRNA-1273, jolloin se riski laajenee miehiin ja naisiin.
Jes, eli rokottamattomilla infektion saaneilla on joka tapauksessa suurempi riski sydänlihastulehdukseen kuin rokotetuilla? Ja rokotetuista alle 40-vuotiailla riski on suurempi kuin muilla rokotetuilla, mutta silti riski on pienempi kuin rokottamattomilla?
Näin se taitaa mennä?
Luin aluksi, että rokottamattomilla alle 40-vuotiailla miehillä on pienempi riski saada sydänlihastulehdus kuin rokotetuilla.
Tuossa vaaditaan koronainfektio, joka on “Severe acute respiratory syndrome” eli tarkoittaa tehohoitoa.
Johtopäätös: Rokote on turvallisempi myokardiitin suhteen kuin teholle joutuminen koronan vuoksi.
Lisäksi: “We defined the exposure risk intervals as the following prespecified time periods: 0, 1 to 7, 8 to 14, 15 to 21, and 22 to 28 days after each exposure date, under the assumption that the adverse events under consideration are unlikely to be related to exposure later than 28 days after exposure.”.
Eli 28 päivän jälkeen olit sitten “rokottamaton” eli jos joudut teholle, niin käsitellään että tullut COVID myokardiitti ja rokote “unohdetaan”. Tuokin on vähän kyseenalaista, kun useilla rokotetuilla on subkliininen myokardiitti ja troponiinipäästö piikkimyokardiitissa kestää pitkään, jos uskomista kardiologi McCulloughiin.
Missä kohtaa tuossa artikkelissa tuo muka mainitaan? Hain tekstistä tuolla termillä eikä tullut mitään esille - älä vaan ala keksimään asioita oman argumenttisi tueksi.
Tuonkin ymmärrät väärin. Tuon 28 päivän rajan takana on se idea, ettei tätä sydänlihastulehdusta voida pistää koronalle altistumisen piikkiin - ei niistä rokotetuista yhtäkkiä tehdä mitään rokottamattomia siinä datassa.
“Peruskuolemansyyksi COVID-19 oli kirjattu 64 prosentissa eli 2 834 tapauksessa. Niistä 82 prosentissa kuolemaan myötävaikutti ainakin yksi muu tekijä, yleisimpinä esimerkiksi sydänsairaus, dementia, diabetes, keuhkoahtaumatauti (COPD) tai astma ja syöpä ja nuorilla lihavuus.”
Onko minulla jokin ajatusvirhe?