Laitan pari uutisjuttua jotka tulleet tällä viikolla vastaan.
Ylen juttu 9.7:
Koronarokote on Yhdysvalloissa pelastanut melkein 300 000 ihmisen hengen. Yalen yliopiston tuoreen selvityksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan rokotekampanjan ansiosta 279 000 ihmishenkeä on säästynyt ja yli 1,2 miljoonaa ihmistä välttynyt sairaalahoidolta.
Yalen yliopiston kansanterveystieteen laitoksen tutkijat selvittivät koronakuolemien määrää suhteessa annettuihin rokotuksiin ja mallinsivat erilaisia tartunta- ja koronakuolemamäärän skenaarioita, jos rokotteita olisi annettu puolet nykyistä vähemmän tai ei lainkaan.
Jos rokotusannoksia olisi annettu puolet nykyistä vähemmän, Yalen yliopiston tutkijoiden mukaan koronaan kuolleita olisi tällöin yli 120 000 nykyistä enemmän. Yhdysvalloissa koronasta johtuvia kuolemia on tilastoitu eniten maailmassa, yli 600 000.
Vähintään yhden koronarokoteannoksen oli Yhdysvalloissa heinäkuun alkuun mennessä saanut 67 prosenttia maan aikuisväestöstä. Koronarokotteita alettiin Yhdysvalloissa pistää joulukuussa.
Maan tartuntatautiviraston pääjohtaja Rochelle Walensky on rokotustahtiin melko tyytyväinen, vaikka presidentti Joe Bidenin asettamaa tavoitetta 70 prosentin rokotekattavuudesta maan itsenäisyyspäivään, 4. heinäkuuta mennessä ei saavutettukaan.
– Yli kaksi kolmasosaa aikuisista on saanut ainakin yhden annoksen. Maana olemme lähempänä kuin koskaan tämän pandemian nujertamista ja paluuta normaaliin, Walensky sanoi toimittajille pidetyssä Valkoisen talon etätiedotustilaisuudessa(siirryt toiseen palveluun) eilen.
Yhdysvalloissa sekä koronakuolemien että sairaalahoitoon joutuneiden määrä on laskenut tammikuun huippuluvuista. Viranomaisia huolettavat nyt koronarokotteen ottamatta jättäneet, joilla sekä koronaviruksen aiheuttaman vakavan tautimuodon että kuoleman riski on suurempi.
Yhdysvaltain tartuntatautiviraston CDC:n keräämän alustavan aineiston mukaan viime kuukausina lähes kaikki – 99,5 prosenttia – Yhdysvalloissa koronaan kuolleista oli rokottamattomia.
– Käytännössä kaikki Covid-19-viruksesta johtuvat sairaalahoidot ja kuolemat tapahtuvat Yhdysvalloissa nyt rokottamattomille. Nuo kuolemat olisi ollut estettävissä yksinkertaisella ja turvallisella rokotteella, Walensky sanoi.
Walensky myös arvioi, että rokottamattomien koronasta aiheutuvat kuolemat ja sairaalahoitoa vaativat tartunnat kasvavat edelleen viruksen deltamuunnoksen vuoksi.
Toinen juttu:
Helsingin yliopiston tutkijoiden koordinoima maailmanlaajuinen tutkimus on paljastanut 13 koronavirusinfektiolle ja covid-19 -taudin vakavalla muodolle altistavaa geenialuetta.
Esiin nousseet vakavalle taudille altistavat geenialueet sisältävät sekä keuhkojen toimintaan vaikuttavia että immuunipuolustuksen kannalta merkittäviä geenejä.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat lähes viidenkymmenentuhannen koronavirusinfektion saaneen potilaan ja noin kahden miljoonan kontrollihenkilön DNA-näytteiden vertailuihin.
Potilaista lähes 14 000 on joutunut sairaalahoitoon.
Suomesta tutkimuksessa on mukana FinnGen-tutkimuksen kautta 810 koronavirusinfektioon sairastunutta henkilöä.
Tutkittavien moninainen etninen tausta osoittautui geenilöydösten kannalta olennaiseksi tekijäksi. Kaksi nyt tunnistetuista 13 geneettisestä riskitekijästä löydettiin aasialaista alkuperää edustavien aineistojen perusteella. Näistä tutkimusryhmä nosti esiin erityisesti FOXP4-geenin, joka on tunnettu keuhkosyövän riskigeeni.
Muita sairausmekanismien ymmärtämisen kannalta tutkijoita erityisesti kiinnostavia löydöksiä ovat DPP9-geeni ja autoimmuunisairauksiin yhdistetty TYK2-geeni. Näiden ajatellaan vaikuttavan sairauden myöhemmässä vaiheessa keuhkoja vaurioittavan tulehdustilan kehittymiseen.
"Useat tunnistamistamme vakavan covid-19-taudin riskigeeneistä ovat lääkekehityksen kannalta mielenkiintoisia kohteita ja niihin kohdistuvat hoidot voisivat osaltaan parantaa vaikeaa covid-19-tautia sairastavien potilaiden hoitoa. Rokotusten etenemisestä huolimatta tulemme vielä pitkään elämään tämän sairauden kanssa ja uusia lääkkeitä tarvitaan, sanoo yksi hankkeen päätutkijoista”, Mari Niemi Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimuksessa vahvistettiin myös tupakoinnin ja ylipainon merkitys covid-19-taudin riskitekijöinä. Tupakointi suurensi tutkimuksen mukaan erityisesti sairaalahoitoon joutumisen riskiä.
Tällä hetkellä tutkimushankkeessa kerätään tietoa pitkittyneeseen koronaan eli niin sanottuun long Covidiin sairastuneista potilaista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, löytyykö myös sen taustalta geneettisiä riskitekijöitä.
Heti koronapandemian alkuvaiheessa maaliskuussa 2020 tutkijat ympäri maailman yhdistivät voimansa selvittääkseen, selittävätkö yksilölliset geneettiset ominaisuudet covid-19-taudin saaneiden henkilöiden oirekuvaa.
Lisätietoa tarvitaan edelleen siitä, miksi osa potilaista on täysin oireettomia ja osalle tulee hyvin vakavia, sairaalahoitoa vaativia oireita.
"Tutkimuksemme on erinomainen esimerkki siitä, miten potilaiden DNA-näytteisiin perustuvaa geenitutkimusta voidaan tehokkaasti hyödyntää myös infektiosairauksien ymmärtämiseksi”, toteaa tutkimusta koordinoinut Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMMissä työskentelevä tilastollisen genetiikan ja epidemiologian tutkija Andrea Ganna tiedotteessa.
"Tähän saakka näin laajamittainen geneettinen tutkimus on kohdistunut lähinnä yleisiin kroonisiin sairauksiin ja syöpiin. Infektiosairauksien osalta geenitutkimuksessa on selvästikin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia”, Ganna korostaa.