Joo, kyllä kunnon kommunismissa äänestetään kunnes saadaan haluttu tulos 
1 tykkäys
Suomessakin on alettu varovaisesti puhumaan, että ehkä pitäisi keskittyä enemmän seuraamaan sairaanhoidon kuormittumista kuin tartuntamääriä kun suunnitellaan rajoituksia ja muita toimia.
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvelee, että koronaepidemian vaiheiden, kuten leviämisvaiheen kriteerejä tullaan arvioimaan uudelleen.
Tämänhetkiset kriteerit on tehty viime vuonna, eikä niissä Lehtosen mukaan ole otettu rokotekattavuutta huomioon. Tartuntaluvut kasvavat tällä hetkellä HUS-alueella, mutta sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa.
Lehtonen arvelee, että sairaanhoidon kuormittuminen tullaan jatkossa asettamaan kriteereissä vahvempaan asemaan kuin tartuntojen kasvu.
8 tykkäystä
Long Covid voi vielä sotkea kuviot.
3 tykkäystä
3 tykkäystä
Suomen 12 viikon rokotusväli on antanut vanhuksille joissain kokeissa 3,5 kertaisen suojan vrt jos rokotteet olisi annettu 3 viikon rokotusvälillä. Ero on huikea.
16 tykkäystä
Onneksi myös Suomessa aletaan heräämään asiantuntijoiden tutkimuksista saatuun tietoon ja muutetaan “vanhentuneita” käsityksiä ja periaatteita. Olen edelleen samaa mieltä mitä hiljattain kirjoitin ja ihmetellyt jo tovin, miksi ei enempää oteta tätä seikkaa huomioon.
Salminen sanoi torstaina Radio Suomen päivän haastattelussa, että epidemialuokittelua on tarkoitus muuttaa vielä lähikuukausina.
Ilman muuta sairaalakuormitus ja sairaalatapausten osuus mittarin merkitsevänä tekijänä nousee yhä korkeammalle sen sijaan, että katsottaisiin pelkästään ilmaantuvuuslukuja, Salminen toteaa.
lähikuukausina
Mutta hidasta on prosessi…
9 tykkäystä
Saisi heräillä vähän enemmänkin. Esim. syys-lokakuussa alkaa olla 20-30 vuotiaillakin 2. rokotetta saatuna…
6 tykkäystä
Kun Kannasta saa ladattua EU-rokotetodistuksen, niin ravintoloihin ja yleisötapahtumiin voisi tehdä huomattavasti helpotuksia rokotetuille ja lisäksi negatiividen koronatestitodistuksen haltijoille. On jokseenkin järjetöntä, että palvelualojen liiketoimintaa haitataan tieten tahtoen. Toki tuollaisten muutosten tekeminen vaatisi mitä ilmeisimmin lainsäädäntöä. Toki rokottamattomia tai niitä joilla ei ole koronatodistusta voisi päästää tilaisuuksiin esim 5-10 %'n välillä.
Nykyhallituksessa ei näytetä ymmärrettävän keskimäärin tuon taivaallista liiketoiminnasta ja miten yritykset toimivat sekä millaiset säädökset niitä koskevat.
Hei, tuohan on ollut kaikkien Suomen hallitusten motto jo vuodesta 1987
Tulee kyllä mielenkiintoiset ajat kun Suomikin siirtyy tuohon postrokotettuun aikaan myös virallisesti. Jos delta on kasvattanut tartuntoja hatusta heittäen +300 %, mutta sairaalaan joutuu about saman verran kuin pahimpina rokottamattomina aikoina, niin kyllähän siitä näkee että rokotteet toimii ja ei ole syytä pitää “sisärajoja” kiinni. Jos lokakuun tienoilla on jopa toisen rokotuksen kattavuus siinä 60 % pinnassa, niin voisi kyllä jo hyvin alkaa availla ravintoloita ja kulttuuria.
2 tykkäystä
Juuri näin, itsekin sain varattua toisen rokoteannoksen jo ennen syyskuuta T. Perusterve alle 25v
Tuota rokoteväliä on nyt laskettu ainakin HUS, Pirkanmaa ja Oulu alueella. Uusi minimiväli on 8 vkoa.
3 tykkäystä
Pakko sanoa, että uudet ravintolarajoitukset aukiolojen suhteen tuntuvat vähän näennäsiltä. Siis että onko siinä oikeasti eroa onko kello 00.00 vai 02.00?
Vaikuttaa vähän siltä, että halutaan näyttää, että tehdään jotain, tekemättä mitään varsinaisesti kuitenkaan. Joten lähinnä tuntuu ravintoloiden kiusaamiselta. Kun tartuntamääriin sillä tuskin on juurikaan vaikutusta Deltan osalta.
Niin hieman ihmetyttää, että mitä tällä toimella oikein haetaan?
Paras mittari lie sairaalassa olijat ja se, että nuoret saataisiin etenevissä määrin ottamaan rokotetta.
Mutta toisaaltaan, jos suurin osa sairastuneita on rokottamattomia, niin tuleehan se immuniteetti sitten luonnostaakin…ellei hassusti käy 
13 tykkäystä
Tampereella Tammerfesteissa tupa täynnä mutta laitetaan hei pubit kiinni klo 00.00. Logiikka?
4 tykkäystä
Oikein loogista. Ulkoilmakeikka, josta normaalisti porukka valuisi pubeihin ja yökehoihin jatkoille. Kyllä se vähän auttanee, kun loppuyön likeinen sisäbiletys jää välistä.
Hetki enää jaksettava rajoituksia, pian on kahta piikkiä jo niin monella, ettei tarvitse sulkea. Toivottavasti isompienkin oppilaiden koulut alkaisivat lähiopetuksessa. Se on minusta esimerkki priorisoinnista.
1 tykkäys
Priorisointi riippuu näkökulmasta. Juurikki priorisoi nuorten ja lasten terveyttä pitkän covidin uhatessa myös heitä. Siksipä etäopetukseen siihen asti, kunnes heillekin on rokotteita riittänyt.
Toivotaan että pari piikkiä auttaa. Ainakin sairaalaluvut ovat (toistaiseksi) pysyneet melko alhaisina. Long Covid-oireet voivat olla jonkinlainen ongelma jatkossa ja niitä ilmenee myös nuorilla ja keskimäärin jopa enemmänkin. Hienoahan se olisi jos koulut saataisiin lähiopetukseen. Eritystoimenpiteet eivät tee hyvää eritoten lapsille ja nuorille.
3 tykkäystä
Moni luokaltani on lähtenyt kuulemma tämän pelkän etäopetuksen vuoksi (korkeakoulu). Ei riitä jaksaminen pelkkään kotona opiskeluun. Jos aloitti esim. koulunsa viime syksynä, ei lähiopetusta muutamia labratunteja lukuunottamatta ollut ollenkaan.
Nyt ei tapahdu käytännössä ollenkaan ryhmäytymistä, ja etäopiskelu ei toimi suurella osalla, varsinkin kun opettajat eivät siihen ole sopeutuneet. Myös kokeet tehdään pitkälti luntaten, ja sekin syö opiskelun iloa kun lunttaamalla pärjää paremmin, kun ei voida valvoa.
Kokeita on vaikeutettu tätä estämään, ja koeaikaa rokotetaan samaan aikaan, ja virheiden korjaamiseen ei riitä aikaa näin omasta kokemuksesta.
12 tykkäystä
Korkeakouluissa on akateeminen vapaus, motivaatio omaan tekemiseen merkitsee. Itselläni toimi kurssi kirjojen lukeminen omassa tahdissa, kirjoista oppi melkein jopa paremmin kuin luennoilta. Matala kynnys kysyä apua opettajilta auttoi myös. Tosin tämä ei varmaan kaikissa oppilaitoksissa toimi, kun opettajat ovat asenteella “yritä vielä, kyllä se siitä”.
1 tykkäys
Niin no, pitkittynyt etäopetus peruskoulussa ja toisella asteella syrjäyttää osan lapsista ja nuorista pysyvästi esim. työelämän ulkopuolelle ja sitten toinen osa alisuoriutuu eikä saavuta potentiaaliaan. Koskee erityisesti poikia. Syrjäytymisellä on muuten myös merkittäviä terveysvaikutuksia, esimerkiksi pelkän peruskoulun suorittaneiden eliniänodote on huomattavasti matalampi kuin ammattitutkinnon (korkeakoulututkinnosta puhumattakaan) suorittaneiden. Että long covidin riskejä pitää sitten peilata näihin. Ei Suomessa ennen polio-, tuhkarokko-, sikotauti-, tuberkuloosi- jne. rokotteitakaan suljettu lapsia kotiin vaan hyväksyttiin eläminen riskin kanssa. Nythän esimerkiksi taudinkuvan kannalta korona vaikuttaa olevan lapsille jossain vesi- ja tuhkarokon välimaastossa (lähempänä edellistä), pitkäkestoiset vaikutukset toki ovat vielä kysymysmerkki. Lastenlääkärit näyttävät kuitenkin olevan sitä mieltä, että riskit ovat aika pienet.
12 tykkäystä
Hyvää pohdintaa TAYS:in rokotetutkimuskeskuksen Mika Rämetiltä. Aiemmin ajateltu 70% laumasuoja (aikuisille) ei riitä, varsinkin kun nuoret ja lapset jäävät rokotesuojan ulkopuolelle. Toisaalta kansainvälistä ongelmaa ei pystytä edes ratkaisemaan pelkästään kansallisella tasolla. Etäopetuksesta puhuttaessa “Rämetin mukaan on aiheellista miettiä, onko mielekästä rajoittaa enää lasten ja nuorten elämää.”
Psykologien näkemystä kanssa oheen.
6 tykkäystä