Onhan heillä omat tehtaat joissa rakentavat puuelementit asennusvalmiiksi.
3 tykkäystä
Lehditötiedote muutosohjelmasta ja organisaatiorakenteen muutoksesta:
@Olli_Koponen kommentti liittyen tiedotteeseen:
6 tykkäystä
YIT ja Tech Mahindra, johtava digitalisoinnin, konsultoinnin ja liiketoiminnan uudistamiseen liittyvien palvelujen ja ratkaisujen toimittaja, ovat solmineet strategisen kumppanuuden. Jatkossa Tech Mahindra tarjoaa merkittävän osan YIT:n tietohallinnon palveluista. Kumppanuuden myötä YIT:n tietohallinnon palveluja yhtenäistetään ja yhdistetään yhdelle toimittajalle. Kumppanuus tukee YIT:n tavoitteita vahvistaa digitalisaatiota ja datanhallintaa sekä parantaa yhtiön kilpailukykyä.
Kumppanuuden myötä noin 20 YIT:n työntekijää siirtyy Tech Mahindran palvelukseen 1.5.2023.
6 tykkäystä
4 tykkäystä
3 tykkäystä
Taitaa porukka olla shokissa tai aurinkoa ottamassa, kun ei ole edes YIT:n perjantaista negaria jaettu täällä: YIT Oyj: Sisäpiiritieto: YIT alentaa vuoden 2023 ohjeistustaan odotettua heikomman asuntomarkkinan vuoksi ja antaa alustavia taloudellisia tietoja vuoden 2023 ensimmäisestä neljänneksestä | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Sitten @Olli_Koponen aamarikommentit asiasta tänään: YIT: Asuntomarkkina tulee tonttiin | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Ehtivätpä Olli ja @Verneri_Pulkkinen vielä asiasta keskustelemaan videollakin :YIT: Laskuspiraalin reunalla | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
YIT:n Q1-tulosjulkistushan on keskiviikkona 3.5 klo 10.00: YIT Q1’23 ke 3.5. klo 10:00 | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
24 tykkäystä
1 tykkäys
Nyt kun YIT:n kanssa aletaan olla tilanteessa, jossa taseen ja kassan kestävyys astuvat pääosaan ja tulevat ratkaisemaan päädytäänkö omistaja-arvoa pysyvästi tuhoaviin rahoitustarpeisiin vai ei, niin pari tarkentavaa kysymystä esittäisin @Olli_Koponen tähän asiaan liittyen.
Omaperusteisissa asuntohankeissahan liikevaihto tuloutetaan kokonaisuudessaan kunkin myydyn asunnon velattoman hinnan (myyntihinta + yhtiölaina) osalta asunnon valmistuessa, tämä on selvää. Mutta miten kassavirrat aivan käytännössä YIT:n näkökulmasta realisoituvat? Kun nyt siis esim vuoden lopussa taseessa oli 794 myymätöntä valmista asuntoa tasearvoltaan 208m€, niin onko tästä 208m€:sta tullut jo jotain kassavirtaa YIT:lle, vai onko myös asuntojen yhtiölainaosuudet kanissa jossain taloyhtiöiden pankkitileillä siihen saakka kunnes asunnot on myyty? Jos YIT nyt myisi tänään nuo kaikki myymättömät asunnot, niin tulisiko sille kassaan tässä ja nyt 208m€ + asuntojen myyntikate, vai jotain muuta?
Toisella tavalla kysyttynä, jos YIT rakentaa omaperusteisesti asunnon jonka myyntihinta on 50k€, yhtiölaina 100k€ ja velaton hinta täten 150k€, niin missä vaiheessa aivan käytännössä YIT rakentamisen aikana saa tuon 150k€ kassavirtaa itselleen? Ja miten kassavirta rakentamisen aikana eroaa jos asunto on tai ei ole myytynä?
Yritän tässä siis päästä kärryille siitä, että miten paljon kovaa kassavirtaa on myymättömistä asunnoista mahdollista YIT:lle tulla tästä hetkestä katsottuna, miten paljon tänä vuonna valmistuvista asunnoista karkealla tasolla voi kovaa kassavirtaa odottaa tulevan, ja kolmanneksi sitä miten paljon rakenteilla olevat myymättömät asunnot voivat imaista kassavirtaa vielä sisäänsä.
Tilauskannassahan YIT:llä on 1 031m€ myymättömiä omaperusteisia hankkeita. Tarkoittaako tämä sitä, että jos myynti menisi täysin seis eikä YIT aloittaisi enää yhtään uutta omaperusteista hanketta, niin pitäisikö YIT:ltä löytyä jostain takataskusta tuo 1 031m€ rakenteilla olevien hankkeiden loppuunsaattamiseksi? Tai onko jotain muuta järkevää tapaa arvioida sitä, miten paljon negatiivisessa skenaariossa rakenteilla olevat hankkeet voivat kassaa syödä?
Toivottavasti saisit näitä avattua selkokielisesti myös meille maallikoille. YIT näyttää olevan ikävä poikkeus muiden listattujen gryndereiden joukossa, jolla vuoden lopussa taseeseen oli tosiaan päässyt kertymään poikkeuksellisen paljon myymättömiä asuntoja. Kaikilla muilla jotka selasin läpi (Skanska, Bonava, JM, SRV) myymättömiä asuntoja oli taseessa hyvin vähän, eli näyttää siltä ettei YIT ole etupeltoon osannut havaita markkinassa olevia riskejä samoin kuin valtaosa sen kilpailijoista on kyennyt tekemään. Tämä voi kyllä osoittautua äärimmäisen kalliiksi nukahdukseksi tai surkeaksi riskienhallinnaksi, mitä termiä haluaakaan käyttää, ja siksi näiden kassavirtojen tarkka toiminta tässä hetkessä alkoi erityisesti kiinnostamaan.
12 tykkäystä
Gryndikohteissa on maksuerätaulukko jonka mukaan asiakas maksaa asuntoa teknisen valmiusasteen mukaan YIT:lle. Esim. 10-15 maksuerään jaettu koko asunnon hinta. Eli kassavirta on etupainotteinen tuloutukseen nähden. Olli voi avata tarkemmin.
4 tykkäystä
Äskettäin RS-kohteesta asunnon ostaneena tällainen on käsitykseni:
RS-kauppasopimuksessa sovitaan eräpäivät asunnon myyntihinnan maksamiselle. Kaupantekohetkellä maksetaan heti ne erät, jotka ovat jo erääntyneet ja loput eräpäivinä. Omassa asunnossani eräpäivät olivat n 2 kk välein, YIT muistaakseni on käyttänyt kahden erän mallia jossa suurin osa myyntihinnasta maksetaan kohteen valmistumisen yhteydessä. Myymättömän asunnon myyntihinnasta ei luonnollisesti synny kassavirtaa lainkaan.
Taloyhtiö nostaa yhtiölainaa valmistumisasteen noustessa suurin piirtein samalla tavalla kuin omakotitaloa rakennettaessa: pankille toimitetaan valmiusastetodistus ja pankki siirtää osan lainasta taloyhtiön tilille. Koska grynderi kontrolloi taloyhtiötä, se luonnollisesti heti kirjoittaa samansuuruisen laskun taloyhtiölle joka sen viivyttelemättä myös maksaa.
5 tykkäystä
Tässä olikin jo muutama hyvä vastaus, mutta käytännössä YIT ei joudu maksamaan kaikkea omasta pussistaan, mutta ei myöskään oikeastaan saa rahaa hankkeistaan omaa liiketoimintaa varten ennen kuin hanke on valmis ja luovutettu.
RS-hankkeissa rakentaja joutuu tekemään hanketta varten pankkiin tai muuhun laitokseen erillisen tilin (asunto-osakeyhtiölle), johon kauppahinnat maksetaan erissä, kuten yllä on mainittu. Rakentaja saa käyttää tätä rahaa rakentamiseen yhdessä taloyhtiölainan kanssa. Eli ei joudu suoraan omasta pussista kaikkea ns. rahoittamaan (olettaen, että hankkeet on myyty). Nämä rahat ovat kuitenkin sidoksissa näihin hankkeisiin, mitä rakentaja rakentaa eli niitä ei voi käyttää tililtä muun liiketoiminnan tarpeisiin. Tällä RS-järjestelmä suojaa asunnonostajaa, että hankkeen rahat käytetään hankkeeseen.
Jos taas asuntoa ei ole myyty niin kassavirta tulee isompana pompsina myöhemmin. Lisäksi usein valmistuessa on isoimmat maksuerät yleisesti myös rakentamisessa, jolloin kassavirtaa tuloutuu usein kaikista eniten.
Uusia hankkeita varten yhtiöt usein ennakkomarkkinoivat hankkeita ja ovat saaneet jo jonkun varmuuden siitä, että hyvä myyntiaste hankkeeseen on tulossa, minkä jälkeen he lähtevät tekemään hanketta. Jos kuitenkin rakentamisen aikana myynti tyssää, on myymättömien asuntojen rakentamiskuluja kaivettava enemmän omasta taskusta (taloyhtiölainan lisäksi). Eli hankkeisiin sitoutuu luultavammin tällöin enemmän rahaa, mikä syö kassavirtaa samalla, kun kassavirtaa ei tule esim. valmiiden asuntojen myynneistä.
Vastasin hieman pikaisesti, mutta voin palailla tuloskauden jälkeen asiaan tarkemmin, jos on tarvetta!
19 tykkäystä
YIT on allekirjoittanut Tampereen kaupungin kanssa toteutusvaiheen sopimuksen Tampereen virastotalon peruskorjauksesta ja laajennuksesta. Samalla hanke siirtyy toteutusvaiheeseen ja rakennustyöt voidaan aloittaa toukokuun alussa. Hanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. YIT valittiin kehitysvaiheen kumppaniksi marraskuussa 2022. Kehitysvaiheen aikana hankkeen laajuus on tarkentunut, ja kustannus on täsmentynyt 49 miljoonaan euroon. Toteutusvaiheen sopimus kirjataan vuoden toisen neljänneksen tilauskantaan.
4 tykkäystä
Kiitos nopeasta vastauksesta.
Jos yritän isolla pensselillä vetää yhteen, niin taseessa valmiista mutta myymättömistä asunnoista on saatu jo rakentamisen aikana 60% kaikesta tulossa olevasta kassavirrasta jos oletetaan yhtiölainojen edustavan yhteensä 60% asuntojen velattomista hinnoista. Taseessa oli vuodenvaihteessa vaihto-omaisuudessa tosiaan 208m€ edestä valmiita myymättömiä huoneistoja ja kiinteistöjä. Tähän hihakate päälle niin myymättömien asuntojen velattomat hinnat olisivat jossain noin 250m€ luokassa, josta siis 60% on jo kassavirtana saatu ja 40% eli 100m€ kovaa käteistä olisi vielä kiinni näissä asunnoissa.
Toisaalta tilauskannassa oli vuodenvaihteessa myymättömiä omaperusteisia hankkeita 1 031m€ edestä. Jos edelleen oletetaan yhtiölainojen edustavan 60% myymättömästä omaperusteisesta tilauskannasta ja myyntiasteen rakenteilla olevissa asunnoissa olevan vaikkapa 15% (en tiedä miten CEE maissa asuntoja voidaan rakentamisen aikana myydä joten siksi varmuuden vuoksi näin pieni luku, Suomessa myyntiaste on varmasti korkeampi), niin sitten rakenteilla olevista asunnoista syntyisi YIT:lle 1 031m€ * 0,4 * 0,85 = 350m€ kassavirtariski rakentamisen aikana jos yhtäkään asunnoista ei enää saataisi myytyä.
Tuo 350m€ kuulostaa kovin pieneltä luvulta kun sitä vertaa Q1:n aikana toteutuneeseen -211m€ liiketoiminnan rahavirtaan investointien jälkeen. Mihin molokin kitaan tuollainen summa on voinut upota, jos kaikki rakenteilla olevat hankkeet muodostavat vain 350m€ “aidon” rakentamisaikaisen kassavirtariskin YIT:n näkökulmasta?
Uudet omaperusteiset aloituksethan ovat varmasti olleet hyvin pieniä alkuvuodesta, kuten oletettavasti myös uudet tonttihankinnat tai muut vastaavat investoinnit tulevaan hankekantaan (nämä tietysti vain oletuksia, todellisuus nähdään osarissa). Totta kai jotain on pakko kokoajan YIT:n kokoisessa firmassa rakentaa ja jonkin verran kustannuksia pidemmästä hankekannasta syntyy, mutta ei näihin kaiken järjen mukaan olisi pitänyt hirveitä summia sitoutua jos yhtiö näkisi rahoitusaseman olevan yhtään uhattuna. Iso osa näistä pidemmän hankekannan investoinneista kun voidaan ainakin minun ymmärtääkseni lyhyellä tähtäimellä yksinkertaisesti jättää tekemättä, mikä suojelisi tässä ja nyt kassavirtoja.
Toisaalta jonkin verran asuntojakin on totta kai myyty, myös noita valmiita, Q1:n aikana mikä on tuonut kassavirtaa sisään päin. Esimerkiksi tällä hetkellä YIT:n Suomi-sivustolla on kuluttajille myytävänä Suomessa yhteensä 1842 asuntoa (1249 rakenteilla ja 593 valmiina), kun vuoden lopussa näitä näytti osarin mukaan olleen 2057 (1335 rakenteilla ja 722 valmiina). Tiedä sitten miten täydellinen tuo nettisivuston listaus on, luulisi sen kyllä aika lähellä totuutta olevan.
Voiko tässä olla vain niin sanotusti ajoituksellisia tekijöitä joiden johdosta Q1 rahavirta oli karmivan huono, mutta tilanne kääntyy dramaattisesti paremmaksi tulevina kvartaaleina eikä aiheuta isoja ongelmia jos asuntomarkkinan alho ei veny pitkälle ensi vuoteen? Vai ajaako yhtiön johto eteenpäin ilman minkäänlaista riskienhallintaa eivätkä ole edes nyt alkuvuonna vähentäneet investointeja, vaikka jokainen asuntomarkkinoita edes sivusilmällä seurannut on tajunnut jo ajat sitten kassan riittävyyden ja sen suojelun astuneen kaikkien asuntomarkkinatoimijoiden toiminnan keskipisteeseen?
Minun tekisi hirveän kovasti mieli ajatella, että YIT:n kaltainen iso, perinteinen ja kasvolliset pääomistajat omaava firma ei missään nimessä aja itseään tilanteeseen jossa se joutuu tekemään pakkomyyntejä ja/tai hankkimaan muuten omistaja-arvoa tuhoavaa rahoitusta. Yllä olevat Aku Ankka- laskelmat rakenteilla olevien hankkeiden kassavirtariskeistä tukisi tätä ajatusta, kuten myös aivan hetki sitten maksettu 19m€ osinko. Toisaalta kovasti koholla oleva myymättömien valmiiden asuntojen määrä ja tuo Q1:n toteutunut liiketoiminnan kassavirta näyttävät suoraan sanottuna pelottavilta. Eihän näiden varmasti pitäisi tällaisina jatkua, mutta mitäs jos jatkuukin, sitä ei YIT:n tase montaa kvartaalia yksinkertaisesti kestäisi.
Noh, tämä nyt oli tällaista ajatusvirtaa. Sanokaahan ihmeessä Olli ja kumppanit jos ajatuksenjuoksusta löytyy jotain virheitä tai muuta kommentoitavaa. YIT on alkanut tässä vain kovasti itseä kiinnostamaan ostokohteena, koska jos voisi olettaa ettei mitään isoja tase-/kassavirtariskejä toteudu, niin tässähän olisi “varmat” +100% tuotot tiedossa nykyhinnoilla muutaman vuoden tähtäimellä. Asuntomarkkinan tilanne on nyt poikkeuksellisen huono, eli nythän näitä gryndereitä nimenomaan pitäisi ostaa kun kaikkia muita pelottaa, välttäen kuitenkin niitä jotka tulevat päätymään isoihin rahoitusongelmiin.
6 tykkäystä
Nopea korkojen nousu ja sitä kautta käytännössä pysähtynyt uusien asuntojen kauppa on varmasti yllättänyt myös YIT:n kuten myös useat muut alan toimijat.
Eli moni toimija on voinut ajautua tai ajautumassa nopeiden olosuhteiden muutosten takia tilanteeseen missä vaan on pakko myydä lähes hinnalla millä hyvänsä. Mitä pidempään asuntokauppa on jäissä niin sitä kipeämpää monia alkaa ottamaan, jos kassan pohja lähestyy.
En ota kantaa siihen onko YIT tässä tilanteessa tai lähellä sitä
1 tykkäys
Juu tilanne on varmasti yllättänyt monet, mutta toisaalta monet ovat markkinan viilenemiseen reagoineet jo viime vuoden kesästä lähtien. Alkukesällä 2022 alkoi hiljalleen tippumaan asuntotarjouksia yksittäisistä lähteistä, ja syksyllä 2022 tarjouksia tulikin jo useita viikossa jokaikistä sähköpostilistaa ja ties mitä reittejä pitkin useilta eri rakennuttajilta. Ei tämä tilanne siis päälle tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaan on tässä ollut aikaa reagoida jos on tajunnut reagoida. Muilla listatuilla gryndereillä (Skanska, Bonava, JM) valmiita myymättömiä asuntoja olikin taseessa vuodenvaihteessa normaalia vähemmän, mutta YIT:llä selvästi normaalia enemmän. Hiljeneminen näkyy muuten hyvin jo YIT:n luvuistakin, kun Q2/2022 alkaen kuluttajille myytyjen asuntojen määrä on ollut tosi alhainen.
Myös YIT:llä oli tarjouksia jo pitkällä viime vuoden puolella, mutta aika maltillisia sellaisia verrattuna siihen mitä monet muut tarjosivat. On sielläkin siis jollain tasolla havahduttu tilanteeseen. Jos taseen kanssa tulee siis tekemään tiukkaa, niin on tässä epäonnistuttu riskienhallinnassa, markkinan lukemisessa ja tilanteen vaatimalla nopeudella reagoimisessa aika pahasti, kun vielä yli puoli vuotta kestäneen markkinahäiriön jälkeenkin Q1:n rahavirta oli tuollainen kuin oli. Jää nähtäväksi tuleeko niitä ongelmia vai seilataanko hiljaisen markkinan yli ongelmitta ja rahastetaan asunnot vain vähän myöhemmin 
7 tykkäystä
En tiedä tuoko IFRS-kirjanpito tähän jotain eroa verrattuna FASiin mutta tuo 208Meur tasearvo on ainakin FASin kans toimiessa niin, että sisältää vain osakehankinnan kulut eli käytännössä yhtiöön laitettavan osakepääoman ja rakennusrahastosijoitukset.
Jos yhtiölainaa on 60%, on tuon 208Meur potin arvo velattomin hinnoin 520Meur mikäli hanke tuloutetaan kokonaan urakoinnilla (urakkasopimuksen summa=velattomat hinnat, käsittääkseni valtaosa toimii näin). Jos urakkasopimus on tehty tuota matalammalla summalla, omaa pääomaa tarvinnut laittaa vähemmän jolloin velattomat hinnat ovat vielä enemmän kuin tuon 520Meur. Jos yhtiölainaa 70%, velattomien hintojen osuus nousee jo liki 700M euroon.
Jos asuntoja täytyy myydä alennuksella alle tasearvon, 10% velattoman hinnan tiputukset tiputtaa kauppasummaa noin 30%, riippuen yhtiölainan määrästä. Jos näin, tuosta 208Meur tasearvosta sulaisi noin 70Meur.
2 tykkäystä
Hyvä pointti, en ole lainkaan varma miten yhtiölainat ja vaihto-omaisuus suhtautuvat toisiinsa IFRSsä. Mutta ei tuo esittämäsi logiikkakaan näytä lukujen pohjalta oikein järkevältä. Vuoden lopussa taseessa oli yhteensä vain 230m€ yhtiölainaa myymättömistä asunnoista, tämä sisältää sekä valmiit myymättömät (Suomessa 722 asuntoa) että rakenteilla olevat myymättömät (Suomessa 1335 asuntoa). Ei näillä luvuilla taideta päästä oikein mitenkään tuonne 500-700m€ velattomiin hintoihin jo valmistuneissa asunnoissa 
Lisäksi jos lasketaan ihan simppelisti, niin vuoden lopussa myymättömien valmiiden asuntojen keskihinta taseessa oli 208m€ / 794 = 262k€. Jos katsotaan tällä hetkellä YIT:n Suomi-sivustolla olevia myytäviä valmiita asuntoja, on näitä yhteensä 637 kappaletta joista vain 26 on myyntihinnaltaan yli 262k€. Velattomalta hinnaltaan puolestaan 355 asuntoa on vähintään 262 k€. Jos oletetaan tuohon 262k€:n vaikkapa 20% kate päälle niin keskimääräinen myyntihinta olisi 314k€, tätä suurempi myyntihinta tällä hetkellä on vain 14 asunnossa ja velaton hinta 248 asunnossa.
Vuoden lopun myymättömistä asunnoista 722 / 794 oli Suomessa, eli noista Suomen hinnoista voitaneen vetää aika hyvin ison kuvan johtopäätöksiä. Näiden perusteella olettaisin, että YIT:llä valmiit myymättömät asunnot on vaihto-omaisuudessa niiden kokonaisrakennuskustannuksen mukaisina (tai sen alle jos on jouduttu tekemään alaskirjauksia), eli tuo 208m€ ikäänkuin sisältäisi yhtiölainat mutta ei katetta.
3 tykkäystä
Itse olen kiinnittänyt huomiota @ollikohan kanssa samaan, että YIT:llä näyttäisi olevan kilpailojoihinsa verrattuna enemmän myymättömiä valmiita asuntoja. Olen harkinnut uuden sijoitusasunnon ostoa, mihin jotkut YIT kohteet olisi sopinut. YIT hinnoissa ei ole ollut joustovaraa, toisinkuin muilla yhtiöillä. Toki vähän kaikenlaista vastike-etua ja pienempää, mutta puhdasta alennusta myyntihinnasta.
En ole vakuuttunut, että on YIT kannalta hyvä strategia. Toki tuotto on parempi, jos kohteet menevät kaupaksi, mutta nyt YIT maksaa tyhjistä asunnoista kuluja, yhtiölainojen korot, vastikkeet yms.
1 tykkäys
Pikkaisen odotuksia parempi tulos -0,07 (konsensus -0,08)
3 542 milj. tilauskanta ja tontteja riittää.
“Miljoonaa euroa 1-3/23 1-3/22 1-12/22
Liikevaihto 455 518 2 403
Liikevoitto -8 22 102
Liikevoittoprosentti, % -1,7 4,2 4,2
Oikaistu liikevoitto -4 22 110
Oikaistu liikevoittoprosentti, % -0,9 4,2 4,6
Tulos ennen veroja -19 14 74
Katsauskauden tulos, jatkuvat toiminnot -14 12 63
Katsauskauden tulos, sisältäen lopetetut toiminnot -14 -133 -375
Osakekohtainen tulos, euroa, jatkuvat toiminnot -0,07 0,05 0,28
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen -211 -41 -281
Korollinen nettovelka 791 338 569
Velkaantumisaste, % 95 41 64
Omavaraisuusaste, % 34 34 36
Sitoutuneen pääoman tuotto, % (ROCE, liukuva 12 kk) 6,0 7,6 8,4
Tilauskanta 3 542 3 756 3 702
Yhdistetty tapaturmataajuus (cLTIF, rullaava 12 kk) 13,5 10,5 13,3
Asiakastyytyväisyysindeksi (NPS) 47 53 49”
Odotan itsekkin elpymistä H2:lla ja merkkejä tästä on jo nähtävissä. Myös viimeinen lause herätti kiinnostuksen. Olisiko jo jotain ostokohteita suurennuslasin alla?
“Vuosi 2023 lähti hitaasti käyntiin. Odotamme Asumisen kysyntänäkymien pysyvän heikkoina vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta elpyvän vähitellen vuoden jälkipuoliskolla markkinan vastatuulten laantuessa. Toimimme edelleen varovaisesti tässä haastavassa markkinassa. Keskitymme muutoksemme toteuttamiseen ja lisäarvon luomiseen asiakkaillemme. Olemme myös valmiita hyödyntämään mahdollisuudet, joita tässä markkinatilanteessa saattaa tarjoutua.”
9 tykkäystä
Luvut olivat mitä olivat ja haasteet jatkuvat. Mielenkiintoinen kommentti on sen sijaan tuo viimeinen kohta. “Olemme myös valmiita hyödyntämään mahdollisuudet, joita tässä markkinatilanteessa saattaa tarjoutua.” Näinköhän siellä skannataan mahdollisia yritysostokohteita…
4 tykkäystä