En tiedä mistä aikajänteestä ja keskustelupalstoista puhut, mutta kyllä se vaan pitää paikkaansa, että ennusteiden mukaan väkiluku tulee Suomessa olemaan laskusuuntainen. Edelleen viime vuosien poikkeukselliselle maahanmuutolle annetaan ihan liian suurta painoarvoa.
Mielestäni tilastokeskusta voi pitää ihan hyvänä lähteenä. Syksyllä julkaistava uusi ennuste tulee olemaan mielenkiintoinen, mutta voi tuosta tämän hetkisestäkin vetää kaksi johtopäätöstä:
Suomen väestömäärä tulee laskemaan seuraavalla vuosikymmennellä
Väestöstä yhä suurempi osuus tulee olemaan vanhuksia, jotka eivät välttämättä tarvitse omaa asuntoa, vaan kenties esimerkiksi hoivakotipuoli tulee olemaan isommassa roolissa.
Kenties tuon viimeisen lauseen osalta tämä liittyy YIT:hen ja siihen, millaiset asuntotyypit tulevat nostamaan päätään tulevaisuudessa.
Ehkäpä tässä on se syy miksi YIT on lähtenyt Euroopan valloitukselle. Omissa skenaarioissa panostukset etelään jatkuvat.
Heikki Vuorenmaan kommentti:
Kulunut vuosineljännes oli viides peräkkäinen vuosineljännes, jolla YIT:n kuluttaja-asuntojen myynti kasvoi Baltian ja
itäisen Keski-Euroopan maissa. Tänä vuonna yli 70 prosenttia asunnoistamme valmistuu Suomen ulkopuolella, joten hyvä
markkinatilanne on segmentin suorituskyvylle keskeistä. Vaikka Suomen asuntomarkkinoiden elpymisen aikatauluun liittyy
edelleen epävarmuutta, asumisen liiketoimintamme muissa maissa on täydessä vauhdissa.
Edelleen, vaikuttaa alle 30%:n YIT:n asuntorakentamisesta ja vielä vähemmän koko myyntiin.
Omasta lähipiiristänikin voin jo sanoa että “kolhoosiasuminen” on lisääntynyt. Aikuiseksi kasvaneet lapset asuvat pidempään kotona ja opiskelija pojat vuokraavat mieluummin kolmion omilla huoneilla kuin kaksi yksiötä. Opiskelijoiden asumistukiin tuli nyt niin rajut leikkaukset ettei voi olla näkymättä asuntomarkkinoilla. Kotoa poismuuttamisikä on muistaakseni 3-4vuotta alhaisempi kuin euroopassa keskimäärin, jos tämä nousee edes yhdellä vuodella lähemmäs keskiarvoa tipahtaa asuntokysyntä kymmenillä tuhansilla vuodessa.
YIT on tosiaan lähtenyt ja saanutkin kivasti jalansijaa Baltian maista ja läheltä Ukrainaa. Olen vuoden verran ostellut YIT:tä mielessä Ukrainan jälleenrakennus. Uskon, että tulee olemaan iso merkitys jatkossa!
YIT voisi tosiaan olla sellainen yhtiö, jota vielä saa halvalla ja joka voisi päästä hyötymään jopa Ukrainastakin. Tässä ei kuitenkaan ole olleellista, että hyötyykö juuri YIT kuinka paljon vaan hyötyykö se ylipäätään. Kaikkihan on sijoittajalle kotiinpäin ja pelkkää bonusta. En osaa vastata tähän, että voidaanko realistisesti olettaa YIT:n hyötyvän ja millä tavalla tämä tapahtuisi? Lisää näkemyksiä tästä?
Minulla on tätä tarkoitusta varten ollut salkussa rakennusyhtiö Budimex, jolta löytyy hauiksia oikeasti mittaviin moniaosaamista vaativiin rakennusprojekteihin infrasta uusiin kerrostalokortteleihin. Yhtiö liitettiin puolaindexeihinkin tässä matkan varrella. Ukrainan liiketoimintaympäristö vaikuttaa vähän villille lännelle korruptioineen. Halusin yhtiön, joka on jo skenessä sisällä ollakseen valmis ottamaan siivua. Budimexin johto on tavannut sodan aikana mm. Zelenskya ja se on epäilemättä isona pelurina silloin, kun kansainväliset jälleenrakennusrahastot astuvat peliin ja kun, teoriassa, voisi alkaa ennenäkemätön sesonki rakennussektorilla. Hyötyjiä voi varmasti etsiä hyvin laajalla haarukalla rakennusalan varustajista jälkitoimittajiin ym. Jos ei olisi näin pirun laiska sijoittaja, ideoita riittäisi yhteiskuntaelämän joka saralle. Budimexinkin löysin tekoälyn avulla esittämällä sille niin kauan kysymyksiä, kunnes oli kiteytynyt muutama toimija johon tutustua tarkemmin.
Budimexistä en osaa sanoa onko se ostohinnoissa enää. Tuo on paisunut salkkuni jättiläiseksi ja olen vuoden verran ollut vain holdauspuolella pelkäämässä koko salkkua vavisuttavaa rekyyliä.
”Suurin selittävä tekijä maahanmuuttojen määrän kasvulle ovat tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset. Heillä oli mahdollisuus hakea kotikuntaa Suomesta vuoden maassa oleskelun jälkeen”, yliaktuaari Markus Rapo kertoo.
Ukrainan kansalaisten maahanmuuttoja oli ennakkotietojen mukaan 19 834. Heidän osuutensa kaikista maahanmuutoista oli peräti 26 prosenttia. Määrä kasvoi yli 18 000 muutolla edeltävään vuoteen verrattuna.
”Tilastoihin tulevat näkyviin vain kotikunnan saaneet ukrainalaiset. Kotikunnan hakeminen on kuitenkin vapaaehtoista eivätkä kaikki sitä hae. Tilanne on valitettava ja aiheuttaa haasteita esimerkiksi päätöksenteolle”, Rapo sanoo.
Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleilla ukrainalaisilla ei ole velvoitetta eikä välttämättä tarvettakaan kotikunnan hakemiseen. Tämän takia he jäävät virallisten tilastojen ulkopuolelle, vaikka oleskelevatkin kunnissa ympäri Suomea. Syitä hakematta jättämiseen voi olla monia, kuten aikomus palata kotimaahan tai etäkoulun käyminen Ukrainaan.
Eli tulijoiden määrä ei tule alenemaan, maailmalla kyllä riittää tulijoita “miljardi” jos vaan joku ottaa vastaan ja tarjoaa elannon.
Se, että tulijoita riittää, ei ole sama kuin että niitä tulee. Kovasti toivon, että tuon viimeisen virkkeen osalta Suomella on kanttia muuttaa toimintatapojaan maailman sosiaalitoimistona…
Ukrainan jälleenrakentamisesta puhuttaessa on YIT usein vilahtanut keskusteluissa ja itsekin näkisen sen ehkäpä potentiaalisimpana suomalaisena rak.liikkeenä, joka voi apajille päästä. Martingalen tekstiin viitaten. Toisaalta jotenkin koko jälleenrakentaminen saadaan kuulostamaan aika ajoin vähän jo liiankin maagisena rakennusalan kultakaivoksena ja olen skeptisempi suomalaisten yritysten mahdollisuuksista päästä siitä hyötymään ainakaan merkittävästi. Globaalisti jo toimivien yritysten tietysti kannattaa mahdollisuudet selvittää, mutta onhan siinä Puolaa, Latviaa, Viroakin jo maantieteellisestikin lähempänä kuin Suomi…
Ukrainan jälleenrakentamisen varaan en paljon laskisi. Ketkä sieltä saa ja mitä keikkoja on vielä täysin auki ja kilpailu tulee olemaan kovaa. Rakennusala ei kuitenkaan elä tyhjiössä, joten kova kysyntä Ukrainassa tulee aiheuttamaan muutoksia kilpailutilanteeseen muualla. Mutkan kautta tilanteesta voi tulla kirsikoita YIT:lle. Tuntuu kun toistaisin tätä samaa nyt koko ajan, mutta laitetaan kerta vielä: Merkittävä osa YIT:n asuntorakentamisesta tapahtuu Itä -Euroopassa, yli 70%. YIT on jo siellä.
Niinpä. Paha sanoa onko mainetekijöillä mitään asemaa kilpailussa pärjäämisessä, mutta YIT:n ikiaikaiset Venäjä-kytkökset ei ainakaan sille mitään etumatkaa tule antamaan. Yhtiöhän lähti Venäjältä vasta v. 2022 ja esim. vuonna 2020 se oli heti Fortumin ja Nokian Renkaiden jälkeen liikevaihdolla mitattuna kolmanneksi suurin suomalasyritys Venäjällä.
Luin saman otsikon. Itse rakentamisessa ollaan siis todella syvässä kuopassa. Onneksi YIT:tä tällä hetkellä taitaa nostaa juuri toivo myynnissä olevien valmiiden asuntojen kaupan piristymisestä.
Ja on kyllä huomattava tavoitehinnan nosto!
YIT järjestelee hieman rahoitustaan vihreä rahoituksensa viitekehyksessä.
Käytännössä uudella 100 MEUR:n lainalla korvaa vanhan 100 MEUR:n lainan ja pyrkii muokkaamaan maturiteettia vuodella pidemmäksi. Erona tosin on, että tässä tilanteessa joutuu hakemaan vakuudellista lainaa, kun markkinan ja YIT:n tilanne on mikä on. Positiivista on, että mahdollisesti rahahanat olisivat nyt YIT:n suuntaankin paremmin auki, mikä mahdollistaisi normaalin liiketoiminnan pyörittämisen.
Nyt myös Carnegie nosti tavoitehinnan, selkeästi korkeampi EUR 3.70, aiempi 1.90.
Saas nähdä kauanko muilla analyytikoilla kestää huomata että taseen arvo voikin purkautua, kun likviditeettiongelmat näyttäisi olevan lutviutumassa.
Mikään ei muuta sentimenttiä paremmin kuin hinta! Näyttäisi ainakin kurssikehityksen perusteella, että markkina alkaisi nojaamaan YIT:n tapauksessa jo hieman pidempään peliin, mitä mekin olemme raporteissamme nostaneet esille:
Nostimme ”pidemmän pelin” esiin alkuvuoden rahoitusjärjestelyn yhteydessä, joka lievensi aika merkittävästi isompienkin järjestelyiden pelkoa. Rahoitusjärjestelyn tullessa ilmoille kurssi ei vielä merkittävästi värähdellyt eikä muu markkina hirveästi suosituksiaan muuttanut.
Lyhyellä aikavälillä näimme, että pohjilta tullut kurssinousu lähemmäs 2 euron tasoa olisi jo riittänyt, mutta olimme siinä ajoituksen suhteen kyllä väärässä ja markkina on nyt jo odotuksiamme enemmän ruvennut diskonttaamaan kurssiin positiivista skenaariota siitä, että markkina palautuu, kämpät menevät hyvin myydyksi ja YIT saa kannattavuutensa jälleen korkealle tasolle. Mikä positiivista niin laskelmiemme mukaan ainakin asuntovarasto on alkanut (odotuksien mukaan) pikkuhiljaa laskemaan Suomen osalta, kun uusiakaan ei valmistu.
Riskeinä on tietenkin, että asuntomarkkinan nyt nähty orastava palautuminen viivästyy edelleen, asuntojen hinnoissa joudutaan tulemaan vastaan (kuten on jo tultukin) ja mm. se että lukuisat alennuskampanjat vielä nakertavat kannattavuutta pitkänkin aikaa. Lisäksi tottakai myös Infran ja Toimitilojen kehityksen tulee edetä oikeaan suuntaan. Hybridillä, VVK:llä ja korollisilla veloilla marinoitu tasekaan ei osakkeenomistajan näkökulmasta ole kovinkaan optimaalinen.
Eli tie 5-6 %:n kannattavuuksiin ja korkeampiin liikevaihtotasoihin (mitä nyt jo hinnoitellaan) ei ole vielä selkeä, ja tällä hetkellä sijoittajat joutuvat odottamaan hillotolppaa usean vuoden päähän väistämättä (ainakin 2027 vuoteen asti). On minun mielestäni myös vaikea nähdä, että kiimavuosina aloitetuista asunnoista saisi samoja kannattavuuksia tällä hetkellä kuin mitä niistä sai 2019-2021, mikä tottakai alentaa koko konsernin potentiaalia vielä hetken. Mutta kyllähän markkinanmuutokset ja sentimentin muuttuminen saa myös miettimään omaa näkemystä uudelleen ja päivitetään sitä tarpeen mukaan tottakai.
Monet maailman parhaat sijoittajat väittävät, että he eivät osaa ajoitusta.
Sitä taustaa vasten “Intrinsic Value” eli “todellinen arvo” analyysin tuloksena on turvallisempi kuin ns. tavoitehinta.
Toki tämä todellinen arvokin voi olla väärä, mutta jos sen takana olevat näkemykset ja perustelut kerrotaan, niin silloin on analyysin lukijan vastuulla, onko hän samaa mieltä näistä oletuksista.
YIT:n jvk sai hyvän kysynnän kertoo hän.
Korkomarginaali 7,5% tälle ja 3kk euribor päälle, vaikka vakuudetkin annettu. Emissiokurssi 100%.
YIT Oyj ("YIT ") laskee liikkeeseen uuden 100 miljoonan euron vihreän vaihtuvakorkoisen senioriehtoisen vakuudellisen joukkovelkakirjalainan ("Uudet Velkakirjat "). Uusien Velkakirjojen maturiteetti on kolme vuotta ja ne erääntyvät 18. kesäkuuta 2027. Uusille Velkakirjoille maksetaan 3 kuukauden Euribor-korkoa lisättynä 7,50 prosentin vuotuisella marginaalilla. Uusien Velkakirjojen emissiohinta on 100 prosenttia. Uusiin Velkakirjoihin kohdistunut sijoittajakysyntä ylitti merkittävästi tarjottavien joukkovelkakirjojen määrän, mikä korostaa sijoittajien luottamusta YIT:hen. Uudet Velkakirjat allokoitiin tasaisesti kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille.
Joku voisi ajatella, että ”myytävä tavara” oli liian halpaa eli tässä tapauksessa maksettava korko liian korkea, kun kerran merkitsijöitä oli jonoksi asti.
Viime vuonna karkeasti laskettuna keskikorko rahoituskuluilla oli noin 7,5 %:n tuntumassa, joten nyt noin 11 %:n laina lisää hieman painetta alariville. Viime vuonna rahoituskuluihin “paloi” jo 56 MEUR, mikä oli lähes tuplasti vuoden 2022 määrän (28 MEUR). Iso siis tuloksesta valuu rahoittajien taskuun. Toisaalta vipu myös toiseen suuntaan on suuri, mikäli lainoja saadaan maksettua pois, korkokustannukset laskevat tai lainaa saadaan halvemmalla uudelleenrahoitettua.
Näyttäisi ainakin kurssikehityksen perusteella, että markkina alkaisi nojaamaan YIT:n tapauksessa jo hieman pidempään peliin, mitä mekin olemme raporteissamme nostaneet esille: