Yleinen opiskeluketju

Ei liity suoraan tähän mutta olen maksanut tuhansia euroja oman alan kursseihin. Siitä sainkin ammattitutkinnon mutta en oikein tiedä onko ne aina ollut hyödyllisiä. Kyllä oppiminen kiinnostaa mutta nämä eivät halpoja ole. Eka koulutus josta sainkin erikoisammattitutkinnon oli ihan ok. Hyvät opettajat, helppoja tehtäviä ja panostin lopputyöhön koska opettajan mukaan pitää olla tarkat dokumentit ja suullinen esitys. Todellisuudessa haluttiin ihmisistä eroon nopeasti ja epäilen että läpi olisi päässyt kirjoittamalla iltasadun.

Tämän jälkeen ajsttelin että amk avoimet opiskelut voisi olla minulle hyvä vaihtoehto. Lukukausi maksoi 100e. Ideana oli ottaa ne kurssit jotka kiinnostavat mutta vastaus oli että pitää olla pohjalla tietyt kurssit. Hankalaksi meni koska koululle oli matkaa n 100km.

No sitten hain toiseen kouluun, monimuoto. Valmistuminen on utopiaa ja olen miettinyt että onko näillä maksullisilla kursseilla ja +100 amk-opintopisteillä mitään merkitystä? Tietenkin ne on minulla CV:ssä mutta en ole sen tarkemmin kertonut mitä kursseja olen suorittanut ja sitä ei olla kysytty.
Myyntihommissa näillä ei välttämättä ole niin suurta merkitystä mutta on näistä ollut hyötyä paljonkin itse työssä. Oppiminen on kivaa mutta varsinkin miettisin kyllä nykyään että kannattaako maksaa xxx tästä kurssista koska monesti on jäänyt semmoinen fiilis että ei jäänyt mitään käteen

1 tykkäys

Onko mahdoton homma opiskella maisteriksi töiden ohella? Olen tänä vuonna ottanut muutaman kurssin avoime yo:n kautta ja tarkoituksena on hakea tutkinto-opiskelijaks tulevaisuudessa. Taloudellinen tilanne ei kuitenkaan anna myöden, jotta voisin olla töistä pois. Muilla foorumilaisilla kokemuksia tilanteesta?

1 tykkäys

En ole maisteri mutta onnistuu monesti monimuotona. Se miten se käytännössä tehdään riippuu koulusta. Kuinka usein pitää olla paikan päällä, onko luennot iltaisin jne. Monimuodon ideana on että työssäkäyvä pystyy opiskelemaan. Ei se kyllä helppoa ole, vie paljon aikaa

2 tykkäystä

Riippuu käytännössä täysin maisteriohjelmasta. Kannattaa tutkia eri yliopistojen opinto-oppaita ja vertailla kurssien läsnäolo ja etämahdollisuuksia.

3 tykkäystä

Mielestäni ero päiväopintoihin on aika pieni työssäkäyvälle jos työ ei mahdollista sitä että voi käydä koululla. Läsnäolopakkoa ei juurikaan ole ja kokeet tehdään aina perjantaisin jos opettaja ei ole ollut reilu ja mahdollistanut examkokeen. Okei perjantait ovat yleensä vähän raihallisempia, kaikki tapaamiset ja kokoukset hoidetaan usein alkuviikosta. Yleisesti. Mielestäni kaikki kokeet pitäisi olla mahdollista suorittaa joustavammin. Meille kerrottiin että opetusta järjrstetään myös lauantaisin mikä olisi ollut suurimmalle osalle iso plussa koska asentajat yleensä tekevät ma-pe. Näin se ei kuitenkaan ollut.

Suosittelen päiväopiskelua JOS duunista pystyy olemaan poissa 2-3 tuntia pari kertaa viikossa. Monimuotoa jos pystyy pitämään vapaata kokonaisen päivän viikossa. Vuorotyöläisenä ehkä pystyy vaikuttamaan omiin työvuoroihin ja tavallaan suunnitella vuorot niin että pystyy niitä hyödyllisiä kurddeja opiskelemaan.

Itse tiedostan että en ole terävä ja opiskelut vaatii aikaa. Olen kuitenkin sitä mieltä että porukka luovuttaa sen takia että aika ei riitä. Jos keskityn kolmeen kurssiin kerralla niin saan näistä nelosia. Jos kursseja on kuusi samaan aikaan niin näidenkin keskiarvo laskee kahteen. Kyllä näkisin että pystyy tekemään muutoksia vielä joustavampaan suuntaan.
Puolet kavereista ovat ammattikoululaisia ja muistan itsekin että taso, ainakin 15 vuotta sitten, oli järkyttävän huono. Siis ihan täyttä paskaa. Jos järjestelmä olisi vielä joustavampi niin veikkaan että moni duuniinsa kyllästynyt lähtisi opiskelemaan.

2 tykkäystä

Ei ole lainkaan mahdotonta opiskella maisteriksi töiden ohella. Se onnistuu joissain paikoissa varsin “kivuttomasti”.

Itse opiskelen siis tällä hetkellä työn ohella toista vuotta maisteriksi. Tämän lukuvuoden jälkeen kasassa olisi 80 opintopistettä, eli ensi lukuvuodelle jäisi 10 opintopistettä ja diplomityö. Opiskelen etäohjelmassa ja koulu sijaitsee ~350 kilometrin päässä. Koululla olen tähän mennessä käynyt kolme kertaa. Ensimmäisellä viikolla oli orientaatio, toisella kertaa oli parin päivän tiivistetyt labrakurssin harjoitukset ja kolmannella oli tentti, jonka kurssin professori haluaa pitää aina paperisena.

Opiskelu etänä on ollut ihan sujuvaa ja koulun puolesta ei ole hirveästi valittamista. Jos mietitään etäohjelman miinuksia koulun kannalta niin kahdella kurssilla videonauhotteiden äänenlaatu on ollut ikävän heikkoa ja videoiden katselu on ollut varsin epämukavaa. Onneksi tuo ongelma ei ole yleinen vaan liittyy lähinnä yhden opettajan mikrofoniin.

Tehtävät etäohjelmassa tehdään Moodlessa ja kurssista riippuen niiden suoritustavat eroavat paljon. Joillain kursseilla voit tehdä tehtävän kerran ja joillain loputtomasti niin kauan kuin olet tyytyväinen kotitehtävän pisteisiin. Parilla kurssilla myös tehtiin tehtävät käsin paperille. Tehtävistä palautettiin kuvat opettajalle määräaikaan mennessä. Kokeet ovat olleet yhtä paperitenttiä lukuunottamatta Moodlessa ja ne ovat tiettyyn kellonaikaan tietyn aikarajan auki. Mikään ei periaatteessa estä lunttaamasta ja käyttämästä ChatGP:tä tai muita apuvälineitä mutta rangaistukset niiden käytöstä on olemassa, joten ainakaan itse on ole apuja kehdannut kokeessa käyttää.

Asiasisällöllisesti olen hieman ehkä jopa yllättynyt kuinka helppoja asiat kursseilla ovat. Itse koin asiasisällöllisesti ammattikorkeakoulun tuplasti vaikeammaksi kuin teknillisen yliopiston. Vaikka asiat ovatkin asiasisällöllisesti helppoja, ei se tee koulusta helppoa. Tämä johtuu siitä että kotitehtävät eivät ole mitään 1+1 laskuja vaan oikeasti aikaa vaativia tehtäviä.

“Kivuttomasti” toisessa lauseessa ei sen sijaan ollut virhe vaan ikävä tosia-asia. Koulun puolesta kaikki menee oikeasti kivuttomasti. Ihmisiä tässä kuitenkin ollaan niin kovin kivuttomasti tämä ei sen sijaan muuten mene. Koulu vie todella paljon aikaa ja se myös väsyttää, sillä emmehän ole koneita. Maisterivaiheen opiskelu täysipäiväisesti vaikuttaa arjessa todella paljon, muun muassa ihmissuhteissa ja sosiaalisissa tilanteissa. Itse olen huomannut että nyt parin vuoden aikana itsestä on tullut erittäin hiljainen työpaikalla ja harrastuksissa. Yksinkertaisesti akku on aika loppu ja ei jaksa osallistua kuin välttämättömiin keskusteluihin. Toki kesällä tilanne aina korjaantuu, joten siinä mielessä en ole huolissani. Ensimmäisenä opiskeluvuotena asuimme nykyisen avopuolison kanssa vielä eri osoitteissa ja tämä se vasta vaativaa puuhaa olikin. Toiselle ajan järjestäminen on hankalaa ja usein siinäkin meni riitelyksi kun oli niin väsynyt ja koulu/työhommat pyöri mielessä. Nyt yhdessä asuessa onneksi kaikki rullaa hyvin. Varsin moni muu samassa etäohjelmassa aloittaneista on myös pudonnut pois ja ymmärtääkseni sielläkin on ollut nimenomaan kyse henkisestä jaksamisesta.

Sen sanoisin etäohjelmassa opiskelua aikovalle, että älä ainakaan yritä valmistua siinä kahdessa vuodessa mitä esitteissä sanotaan. Poltat itsesi vain loppuun sillä. Aikaa on oikeasti 4 vuotta ja vasta sen jälkeen joudut anomaan lisäaikaa. Ja jos opiskelemaan lähdet niin pidä tukiverkostoistasi hyvää huolta, sillä niitä tulet tarvitsemaan enemmän kuin uskotkaan.

9 tykkäystä

Ei se mahdotonta ole, mutta riippuu hyvin paljon elämäntilanteesta, työn luonteesta, opiskelupaikasta, sijainnista, läsnäolo-opintojen määristä, koulutusohjelmasta jne…

Omakohtainen kokemus (töiden ohella maisteriksi opiskelu reilussa kahdessa vuodessa) sisälsi kyseisenä aikana:

  • samaan aikaan töissä tapahtuvan tähän astisen suurimman urahyppäyksen (töihin meni aikaa n. 50 h/vk)
  • läsnäolo-opinnot keskimäärin kolmena viikkona kuukaudessa perjantait ja la 8 h + tentit
  • lapsen syntymän
  • muita elämäntilanteen muutoksia
  • terveysmurheita…

Kiteytän tuon rattoisan ihmiskokeen yhdellä kuvalla

21 tykkäystä

Hyviä pointteja. Harmittaa että itse heräsin niin myöhään. Olen aina ollut sitä mieltä että kannattaa hoitaa opiskelut nuorena. Ei mitään välivuosia, siinä ei ole mitään järkeä. Ei se motivaatio kasva eikä opiskelu muutu yhtään helpommaksi. Sen lisäksi kyllä puolisokin väkisin kärsii siitä kun opiskelijalla menee kaikki aika lukemiseen. Jos on päässyt kiinni työelämään kunnolla niin en näe mitään syytä valmistua tavoiteajassa jos se johtaa burn outiin.

Ehkä se amk tuntuu teknillisesti vaikeammalta koska mitään pohjaa ei ole? Suoraan ylioppilaspenkiltä laskemaan asioita joista että tiedä mitään. Kyllä se on hyppy syvään päätyyn monelle. Ehkä on helpompaa kehittyä ja oppia kun pohja on kunnossa ja kilometrejä takana.

Sanoisin että kannattaa hankkia opiskelukavereita. Jos saa kasaan semmoinen neljän hengen porukka joiden kanssa voi keskustella ja saada tukea niin se auttaa paljon uskoisin

1 tykkäys

Kauppatieteellisen alan valintakokeet ovat huomenna 4.6. eli sopivasti Toivon päivänä.

Onnea ja jaksamista kokeisiin osallistuville palstan lukijoille. Luemme mielellämme kuulumisia sieltä palattuanne!

6 tykkäystä

Onnea hakijoille. Sisko hakemassa, saa nähdä miten käy. Itsellä alkoi kesäloma eilen. Rankka oli eka vuosi vaikka puhutaan amk inssikoulutuksesta. Työn ja koulun yhdistäminen ei ole ollut helppoa. Silti jäi 20 op saamatta. Ei vaan riittänyt aika. Välillä tuntui että tehtäviä oli kohtuuttoman paljon ja materiaalina yksi hikinen pdf. Järkeilin asian niin että käy ne hyödylliset kurssit/ esitietivaatimuskurssit jotta pääsee eteenpäin ja jättää ne turhat aikaa vievät pois. Koko ajan joku deadline tulossa vastaan ja joka kerta annetaan lisää aikaa jotta porukka pääsisi läpi. En ole oikein ymmärtänyt mikä on ideana, onko niitä deadlineja oikeasti olemassa vai annetaanko aina lisää aikaa jos puuttuu pieni osa tehtävistä.

Monimuodossatulee aika yksinäinen olo, varsinkin kun ei ole ollut aikaakoulullakäydä

4 tykkäystä

Ensi vuonna kauppiksen valintakoe muuttuu hieman. Alla on kirjoitukseni aiheen tiimoilta ja tulihan tuota eilisessä valintakokeessakin taas käytyä. Vastasin vain tietopohjaisiin ja noin 25 vastatusta saldoksi tuli kolme virhettä.

Tällä kertaa kokeen tehtävässä 32 oli taas kunnostauduttu tekemään historiaa osaavallekin kokeesta vähän turhan tulkinnanvarainen. Tuossa, kun on nähdäkseni kaksi täysin oikeaa vastausta.

  1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista pitää paikkansa?

a) Maanviljelyn aloittamista noin 10 000 vuotta eaa. on selitetty mm. ilmastoteorialla.
Sen mukaan maanviljelys alkoi, koska jääkauden jälkeen lämmennyt ilmasto
mahdollisti viljakasvien viljelyn.

b) Löytöretkien keskeisenä alkuunpanijana on pidetty espanjalaisten ja portugalilaisten
halua täydentää kultavarantojaan ja saavuttaa sitä kautta taloudellista hyötyä.

c) Esimerkiksi Mesopotamian ja Egyptin korkeakulttuureihin syntyi maanviljelyn
kehittymisen myötä pappien johtama hallinnointijärjestelmä, jonka tärkeimpiin
tehtäviin kuului viljan varastointi ja säännöstely.

d) Kolumbiaanisella vaihdolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa orjia siirrettiin työvoimaksi
Amerikkaan, raaka-aineita Eurooppaan ja niistä valmistettuja tuotteita Afrikkaan.

Vastasin ite siis C, kun olin 50-50 A:n ja C:n välillä. Mikä oli siis oikein.

Mitä väärän “oikean vastauksen” poissulkeakseen pitäisi tietää on, että yhdessä lukiokirjassa esitellään “ilmastoteorian” käsite. Sen mukaan ilmaston lämpenemisen myötä katosi suurriista.

Muissa lähteissä ilmastoteoria taas yleisesti viittaa maanviljelyn aloittamiseen ja osuu vuosiltaan noin vuoteen 10 000 eli on vahingossa vääräksi vastaukseksi onnistuttu tarjoamaan huomattavasti osuvampi kuvaus teoriasta kuin se yhdessä kolmesta lukiokirjoista ollut.

Kysyisin sellaista että mitkä ovat kauppiksen vaikeimmat kurssit ja vaihtoehtoisesti taas helpoimmat?
Suoritan avoimessa laskentatoimen kurssia. Onko laskentatoimi sieltä vaikeammasta päästä?

1 tykkäys

Omia kokemuksia/fiiliksiä tutkinto alalta & muutamien kurssien kokemuksella:

Ei tuohon ole yksiselitteistä vastausta.

Laskis on suoraviivaista. Kun ymmärtää tietyt logiikat, kasautuu tieto niiden päälle aika suoraviivaisesti. Toisaalta yksityiskohtia on paljon. Perusasioissa maistuu lievästi pöly, mutta se polku on taivallettava, jos haluaa syvemmälle soveltavampaan suuntaan.

Johtamisen puolella hommat painottuu paljon tekstin tuottamiseen joten isojen tekstimassojen käsittely lukien & kirjoittaen korostuu. Kokonaisuus on laaja ja risteää muiden tieteenalojen kanssa. Paljon laadullisen puolen tutkimusta.

Markkinointi sama, mutta oma kokemus sanoisi, että johtamisen teoreettisuudesta napsun käytännön & kvantitatiivisen tutkimuksen suuntaan.

Taloustiede poikkeaa täysin kauppatieteen yleisrintamasta. Arkijärkeä haastavaa teoriaa, tilastotiedettä, matemaattisuutta huomattavasti muita enemmän. Yhteiskunnallisuus korostuu myös. Valmistuu paljon tutkimusväkeä.

Rahoitus risteää taloustieteen kanssa, erityisesti tilastollisen/matemaattisen ymmärryksen oleellisuuden kanssa. Taloustieteen ilmiöiden ymmärrys myös kohtuu oleellista. Kuitenkin risteämistä paljon mm. laskentatoimen kanssa.

Yritysoikeus/kauppaoikeus risteää luonnollisesti oikiksen sisältöjen kanssa, mutta korostuu myös liiketoiminnan ymmärrys. Valitsemillani kursseilla painotus oli selkeästi lain soveltamisen ja vaatimusten ymmärryksen kasvattamisessa. Koin hyödylliseksi. Mielestäni hyvä täydennys sivuaineeksi/muutaman kurssin kokonaisuudeksi kauppatieteilijälle.

Lisäksi yliopistosta riippuen tarjolla erilaisia muita painotuksia, mm. kv-liiketoiminta, viestintä, yrittäjyys… myös ympäristö/vastuullisuuspuolen kokonaisuudet jatkuvasti nousussa mm. kasvavan regulaatiotaakan myötä.

Kaikkineen annattaa miettiä, mistä nauttii ja mitä uraa tavoittelee. Itse menin mielenkiinto edellä ja kävikin niin, että kun kaikki kiinnosti, tein huomattavasti ylimitoitetun tutkinnon pisteiden valossa. Kaikista helpoimmat pisteet sain noista yritysoikeuden kursseista ja johtaminen oli työläin suhteessa pistemäärään, mutta voi olla henkilökohtainen tai ihan vain yliopistokohtainen kokemus.

8 tykkäystä