Kävin tänään tällaisessa tapahtumassa.
Väkeäkin kertyi ihan mukavasti.
Oli niin ajatuksia herättävä sessio, joka sivusi tässäkin ketjussa käsiteltyjä aiheita, että päätin omia ajatuksia jäsentääkseni kirjoittaa tänne referaatin toivoen, että se kirvoittaisi tämän ketjun asiantuntijoita jatkamaan pohdintoja. Tekstini perustuu muistiinpanoihini, muistiini sekä omiin tulkintoihini, joten kritiikki ja korjaukset ovat sallittuja sekä jopa tervetulleita.
JOHDANTO
Luennossa lähestyttiin teemaa bruttokansantuote henkeä kohti (BKT/hlö)-muuttujan kautta. Haluan jo tässä kohtaa ensimmäisen kerran korostaa, että nimenomaan per henkilö, ei siis yhteensä tuotettua bruttokansantuotetta. Se oli tämän esityksen juonen ydin. Aluksi luennoitsija mainitsi, että BKT/hlö ei varsinaisesti mittaa hyvinvointia, mutta sillä on selviä korrelaatioita siihen. Kasvanut BKT/hlö on korreloinut historian valossa esimerkiksi sellaisten asioiden kanssa kuin kulutus, eliniänodote, luku- ja kirjoitustaito, koulutus ja käänteisesti lapsikuolleisuus yms…
Foorumin taloushistorian ylipäällikkö, @Verneri_Pulkkinen, on useaan otteeseen maininnut, että BKT:n kehitys on seurannut aika hyvin maailmassa työtä tekevien käsiparien määrää. Tässä luennossa omaa tajuntaani eniten päräytti se, että nimenomaan muuttuja BKT/hlö on seurannut populaation kehitystä! 
Luennoitsija käytti kuvaajiensa lähteenä World Bankin datapankkia. Itse en nyt tähän hätään osannut tai jaksanut alkaa sen käyttöä opettelemaan, joten otin vapauden härskisti etsiä ja liittää samannäköisiä kuvaajia googlettelemalla:
Kuva 1
Kuva 2
Väestön räjähdysmäinen kasvu on siis aiheuttanut myös jostain syystä kansantuotteen sekä elinolojen vielä räjähdysmäisemmän kasvun. Luennoitsija heitti kommentin, että 1700-luvulla eläneen ihmisen arjen askareet oli lähempänä vuonna 0 elänyttä kuin vuonna 2024 elävää ihmistä.
Mainitsen siis vielä kerran: BKT ei näytä kasvavan lineaarisesti väestönkasvun myötä vaan nimenomaan muuttuja BKT/hlö on aika lähellä sitä. Luennoitsijan mukaan väestönkasvu jostain 1800-luvulta lähtien on ollut keskimäärin 2%/vuosi ja BKT/hlö/vuosi 1,6% eli BKT/vuosi kokonaiskasvu = 2% + 1.6%. (Toistan tätä, koska tuo per hlö hämäsi vielä yleisökysymyksissäkin) Tähän kun yhdistetään eksponentiaaliset mallit, niin vaikutus on huomattava. 2% kasvu tarkoittaa tuplaantumista joka 35. vuosi, kun taas 2%+1.6% = 3.6% kasvu tarkoittaa tuplaantumista joka 20. vuosi!
AIKA ENNEN HOCKEY STICKIÄ
Luennoitsija puhui esiteollisesta, agrikulttuurisesta ajasta Malthusialaisena (en ole asiantuntija, niin en uskalla linkitellä mitään lähteitä), jolloin teknologinen kehitys ei tuonut merkittävää kehitystä hyvinvointiin. Siteerauksen siteeraus menee niin, että kun siihen aikaan tuli uusi teknologinen keksintö, se loi hetkellistä vaurautta, joka johti populaation kasvamiseen, mutta ajan myötä tuotanto kehittyi hitaammin kuin populaatio ja palattiin takaisin samaan elintasoon kuin aikaisemmin.
Tähän aikaan maailma kehittyi suht tasaisesti ja elintasoerot eripuolella maapalloa olivat hyvin vähäiset. (Kts. Kuva 3)
HOCKEY STICK JA DIVERGENSSI
Teollinen vallankumous alkoi joskus 1700-luvulla. Ensimmäisessä vaiheessa muutos ei ollut dramaatinen, kun varallisuus ilmeisesti ei jakautunut kovin tasaisesti, mutta myöhemmin alkoi hockey stick kunnolla näkyä.
Kuva 3
Tämä näkyi etenkin siinä, että kehitys alkoi eroamaan maantieteellisesti. Luennoitsijan mukaan n. vuonna 1820 BKT/hlö rikkaissa maissa oli n. 2,5X verrattuna köyhimpiin maihin, kun se nykypäivänä on jopa n. 8x!
Edit: Löytyi tällainen tähän:
Kuva 4
Luennoitsijalta kysyttiin, mikä johti hockey stick-ilmiöön BKT/hlö-muuttujassa (eivät käyttäneet tätä termiä vaikka kysyjän olen jääkiekkopelissä nähnytkin), johon epäröivä vastaus oli se, että samaan aikaan kun lapsikuolleisuus pieneni, heidän koulutustarve oli suurempi, jolloin ihmisestä tuli, ei vain vielä raskaammin kasvatettava, mutta myös loppupeleissä tuottavampi. Tätä kehää voi jokainen pyöritellä päässään mielensä mukaan niin pitkälle kuin haluaa.
Joka tapauksessa luennoitsija mainitsi, että tämä kuva antaa ihan hyvän käsityksen siitä, missä päin mailmaa BKT/hlö on tällä hetkellä suurin.
Kuva 5
Sen kehitystä voi tutkia googlailemalla samaa kuvaa eri vuosilta tai leikkiä tällä viihdyttävällä linkillä.
MITÄ TAPAHTUU NYT?
Mitä sitten BKT/hlö-muuttujalle kuuluu tänä päivänä? En löytänyt yhtä hienoja kuvaajia ja diagrammeja kuin luennoitsijalla, mutta yritän tällä:
Kuva 6
Lähde
Väestönkasvukuvaajaa (Kuva 1) ja sen tulkintoja en laita enää uudestaan, vaan luotan lukijan valveutuneisuuteen. Joka tapauksessa tästä kuvaajasta huomaa, että BKT/hlö-kasvu on mörniytymässä. Asia muuttui entistä mielenkiintoisemmaksi, kun sitä verrattiin rikkaiden ja köyhien maiden välillä (valitettavasti tähänkään en löytänyt kuvaajia, ehkä hovitaloushistorijoitsijalla on kättäpitempää?). Niiden sanoma oli se, että rikkaissa maissa BKT/hlö-kasvu on ollut 1-2% viimeiset pari vuosikymmentä, kun taas myös hidastuvassa trendissä olevat köyhemmät valtiot silti pystyvät vielä kasvamaan nopeampaa vauhtia.
BKT VS PÄÄSTÖT
Eräs mielenkiintoinen havainto oli se, että köyhimmissä maissa BKT/hlö on korreloinut aika tarkasti CO2 päästöjen kanssa. Rikkaimmissa maissa tässä on tapahtunut muutos ja nykyään korrelaatio on negatiivinen. Tämä selitettiin sillä, että paljon länsimaista savupiipputuotantoa on siirtynyt Aasian.
En löytänyt niin yhtä hienoja kuvaajia kuin luennoitsija, mutta tällä voi varmaan yrittää hahmotella kehitystä:
PÖRSSIEN SUUNTA JA LAVAN KÄRKI
Tässä kohtaa osakesijoittajan ajatukset siirtyivät siihen, että mikä on tämän kaiken vaikutus pörssiin ja jos BKT-mielessä länsi on mörninyt verrattuna kehittyviin, miksi länsipörssit ovat silti tuottaneet paremmin kuin kehittyvät?
Cocktail-tilaisuudessa satuin löytämään sen verran hyvän position, että pääsin osallistumaan keskusteluun itse luennoitsijan kanssa. Tätä keskustelua tosin häiritsi tämä aikaisemmin mainittu lätkäpelissäkin nähty kyselijä, joka innokkaasti siirsi keskustelua lohkoketjuihin. Muuten hän kyllä oli erittäin fiksu ja miellyttävä keskustelukumppani. Sivuhuomautuksena kryptomiehille kerrottakoon, että itse luennoitsija ei ota tutkimuksissaan kryptoja tai lohkoketjuja juurikaan huomioon, koska kokee niiden näyttelevän vielä niin pientä roolia maailman taloudessa. Oli toki kiinnostunut aiheesta ja vaihtoivat kirjasuosituksia tämän lohkoketju miehen kanssa. Toinen kirjailija oli Frankfurtin yliopistosta ja toinen Baselin.
Sain kuitenkin kysyttyä tuosta pörssien kehitysasiasta. En tiedä johtuiko se minun kahdesta viinilasista vai hänen kolmesta, mutten ollut aivan älyttömän tyytyväinen vastaukseen. Hän puhui isoista marginaaleista jne, kun itse olisin kaivannut jotain makroekonomista analyysiä.
Joka tapauksessa päästiin ehkä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen parissa asiassa:
- Teknologinen kehitys on luonut heille etua marginaaleissa
- Suuret yritykset toimivat useilla markkinoilla, eivät pelkästään kehittyvillä tai kehittyneillä.
Hän lisäksi mainitsi politiikan ja itse mainitsin tuottojen keskittymisen tiettyjen toimijoiden taskuun (eli siis tuo kohta 1). Tähän varmaan osaavimmilla on parempaa näkemystä.
Seuraavana sivuhuomautuksena mainittakoon, että kun mainitsin olevani kiinnostunut aiheesta sijoittajan näkökulmasta, hän kyseli hyviä sijoitsideoita. Itse olin kyllä utelemassa samaa…
OMAA POHDINTAA
Kuten jo muutamaan otteeseen olen maininnut, koin tuon BKT/hlö-kasvun väestön kasvun keskellä mielenkiintoisena ilmiönä. Yhtä mielenkiintoisena koen sen, että nyt väestön kasvun hiljentyessä, myös BKT/hlö on hiljentynyt. Nykyään väestönkasvu ja BKT/hlö-kasvu näyttää keskittyvän enemmän kehittyviin maihin, kun taas innovaatiot tulevat länsimäista. Nämä innovaatiot ei kuitenkaan näy merkittävästi kasvavana tuottavuutena. Onko tekoälystä siis tuottavuuden kasvattajaksi?
Olen itse päässäni pohtinut, että olemmeko me länsimaissa ja varsinkin Euroopassa saavuttaneet jonkinlaisen saturaatiopisteen hyvinvoinnissa? Minä ja lähipiirini kuulumme siihen n. 4-kymppisten miesten kerhoon, joiden pitäisi tietotaidoltaan sekä energisyydeltään olla aika priimakunnossa tekemään lisää BKT:tä/hlö. Olen kuitenkin ollut huomaavinani monen, itseni mukaanlukien olevan niin onnellisessa asemassa, että itseasiassa päällimmäisenä mielessä on oman elämän leppoistaminen kuin oman osaamisen täydellinen ulosmittaaminen. Usea kuplassani eläjä omistaa talon, ehkä myös mökin, on rakentanut jo uran, elämän ja ansiotason siihen pisteeseen, ettei tarvetta puskemiselle ole.
Luennoitsija kertoi anekdootin, muistaakseni itsestään, jolla on 60 päivää lomia vuodessa vs. jenkki-kollega, jolla on 30 päivää. Onhan siinä 1/12 menetettyä aikaa kontribuoida bruttokansantuotetta.
Itsekin taannoin mietin työmahdollisuutta jenkeissä. Palkka olisi voinut olla ehkä +50%, mutta lomat 1/10. Jälkimmäisen asian vuoksi viivyttelin, kunnes oli liian myöhäistä.
Jäin itse vielä pohtimaan tämän hetkistä protektionististä suuntautumista ohjata enemmän tuotantoa lähemmäs kuluttajia erinnäisistä tuotantoketjusta tai poliittisista tilanteista johtuvista syistä. Voisiko se muuttaa noiden CO2/BKT käyrien suunnan? Toki olen sitä mieltä, että länsimaissa (joita rikkaiksikin leikkisästi olen tässä kirjoituksessa kutsunut), ollaan varmaankin valveutuneimpia näiden päästöjen suhteen. Jotkut tietolähteet jopa sanovat, tietynlaisen automatisoidun tuotannon olevan jopa halvempaa kotona kuin muualla. Luentoa seuranneessa cocktail-tilaisuudessa spekuloitiin myös kaupugistumisen aiheuttamien rakennuspäästöjen näyttelevän suurta roolia tässä päästöasiassa.
) syksyllä ja osasyy on näkemäni mahdollisuus sille, että suojatullit yhdistettynä lännen uudelleenteollistamiseen (enemmän kysyntää) tekevät pääomaintensiivisestä toimialasta hieman tuottavamman, mitä se on ollut viimeiset 15 vuotta. Outokummulla on tuotantoa sekä Euroopassa että USA:ssa missä se on suuri peluri. Se on toki vain yksi esimerkki.
