Tämä kuuluu tähän ketjuun kun on niin isolla painolla indeksissä.
Uskon jonkinäköiseen romahdukseen.
Onko tässä menty vuoden 2021 laaja-alaisesta puutteesta (korona, tehdaspalot,ym.) ja kysyntäpiikistä ensin ylivarastoihin ja nyt jäähdytellään 2023 ennen normalisoitumista?
Huomenta kaikille! Lomilta palattuani kiinnitin huomiota siihen, että inflaatioennusteissa ollaan harvinaisen yksimielisiä siitä, että hintojen nousu hidastuu tänä vuonna hiljalleen kohti keskuspankkien tavoitetasoa (ao. kuvio TS Lombardilta).
Tämänkaltaisessa yksimielisyydessä on aina vaaransa, ja tänään makroartikkelissa kirjoitin riskeistä ennusteisiin liittyen. Ne voi tiivistää kahteen sanaan: geopolitiikka ja tarjontashokit. Kumpikaan ei ole helppo nakki keskuspankeillekaan mallintaa.
Mielenkiintoinen nosto Henri Huoviselta jenkkisijoittajien osakeallokaation ja viissatasen suhteesta. 
Vähän samasta jutusta on aiemminkin kirjoitettu tässä ketjussa.
Aktia-pankin pääekonomistin tviitti liittyen EKP:n taseeseen.
Vuoden ensimmäinen Vartti on ulkona! =)
Viime vuoden pörssirallin jälkeen osakkeet ovat ottaneet maailmalla ja Suomessa happea. Geopoliittiset riskit Ukrainassa ja Lähi-Idässä sekä Taiwanissa ovat sijoittajien mielessä. Vuosi 2024 on myös kiireinen vaalivuosi: Suomen harmaahkot presidentinvaalit eivät globaalin talouden vaakakupissa paljoa paina, mutta etenkin Yhdysvaltain presidentinvaalit vuoden lopussa kylläkin. Maailman suurimmaksi demokratiaksi tituleeratussa Intiassa on parlamenttivaalit.
Keskimäärin pörssit ovat nousseet tavallista useammin USAn presidentinvaalivuosina, joskin aineisto on niin vähäistä että tämä menee kahvipöytäkeskustelun anekdootin tasoseksi heitoksi.
Taiwanissa on myös presidentinvaalit, mihin Kiina reagoinee kiukkuisesti maan jatkaessa itsenäisyyden linjaansa.
Bloombergilla oli arvioita, miten Kiinan mahdollinen hyökkäys tulevaisuudessa (sen valmistelu veisi ja näkyisi pitkään) maahan tai maan merisaartaminen vaikuttaisi globaaliin talouteen. Seurauksena olisi pahin lama sitten 30-luvun. Globaali BKT voisi laskea 10 %. Finanssikriisissä lasku oli 5 %, samoin pandemiassa.
Yhdysvaltain työmarkkinasta vekkuli taantumaindikaattori: kausityöläisten määrä on laskenut kohta jo pari vuotta… Aiemmin tämä on ennakoinut taantumaa melko hyvin, ainakin muutamia kertoja.
En usein tänne asiantuntija ketjuun kirjoittele. Mutta tuosta Huovisen tviittauksesta tuli tälläinen johtopäätös.
Eli osakeallokaation ollessa korkealla, indeksin tuotto on matala…
Heräsi kysymys itsellä että eikö tuo työntekijän eläkesuunnitelma (401K) ole osa tätä kuluttajan osakeallokaatiota. Noin kolmanneksella about on tuollainen eläkesuunnitelma yrityksen puolesta. Joten osakeallokaatio on myös indikaattori vahvasta työllisyydestä. Jos osake allokaatio on pieni tarkoittaa se myös että uusia 401K suunnitelmia ei ole tehty niin paljon.
Tiedän että yritysten portfoliosta löytyy erinäisiä ja erillaisia 401 suunnitelmia erillaisilla hajautuksilla. Mutta voiko osakeallokaatiosta vetää jotain ohuita linjoja myös työllisyyteen ja 401K lukuihin. @Verneri_Pulkkinen
Ihan vain ajatuksia sarvihatun alta.
Laitoin linkin tuollaiseen 401 hommeliin,toivottavasti toimii
How Workers Use 401K Plans: The Participation, Contributioins, (newyorkfed.org)
Osakeallokaatio paisuu korkeaksi automaattisesti osakkeiden suhteellisen arvostuksen nousun myötä ellei portfoliota kokoajan olla tasoittamassa. Näkisin tämän aika nollagraafina.
“Ei se Kiina niin hullu ole, että lähettäisi joukkonsa kohti Taiwania”, todisteli analyytikko ruotsalaisella pörssikanavalla vuodenvaihteessa. Muttei pitänyt Venäjänkään olla Ukrainan kanssa…
Tässä on yksi syy, miksi olen pistänyt jarruja mm. UPM-possani kasvattamiseen (esim. sellun hintaveturi on Kiinan markkina). Toisaalta vaikkapa Nvidia alahinkinnassaan pitkälti riippuvaisena Taiwanista olisi heti polvilleen. Jne.
Kyllä tilanne on sellainen, ettei todellakaan haittaa oman salkun pohdiskelu myös yhtiökohtaisesti, että mitä jos se hulluus saa vallan Pekingissäkin.
Ja entäpä jos Donaldi palaa USA:n presidentiksi? Esim. IRA-ohjelma saatettaisiin ajaa alas ehkä jo seuraavana päivänä. Varsin laajoja yhtiökohtaisia vaikutuksia Wall Streetillä, mutta tietyissä tapauksissa laineita myös Hgissä.
Ja 9.6.2024 pidettävien EU-vaalien vaikutus tärkeimpään kv-regulaattoriimme?
Joten vaalipohdittavaa piisaa 
Syy punaiseen palkkiin indekseissä.
OP:n Hännikäinen on tehty mainion tviittiketjun tuoreeltaan näistä inflaatioista.
Lepikön näkemys inflaatioluvuista.
Kolme kuukautta deflaation puolella, jotain tarttis tehrä. Ping @FED.
Kävin tänään tällaisessa tapahtumassa.
Väkeäkin kertyi ihan mukavasti.
Oli niin ajatuksia herättävä sessio, joka sivusi tässäkin ketjussa käsiteltyjä aiheita, että päätin omia ajatuksia jäsentääkseni kirjoittaa tänne referaatin toivoen, että se kirvoittaisi tämän ketjun asiantuntijoita jatkamaan pohdintoja. Tekstini perustuu muistiinpanoihini, muistiini sekä omiin tulkintoihini, joten kritiikki ja korjaukset ovat sallittuja sekä jopa tervetulleita.
JOHDANTO
Luennossa lähestyttiin teemaa bruttokansantuote henkeä kohti (BKT/hlö)-muuttujan kautta. Haluan jo tässä kohtaa ensimmäisen kerran korostaa, että nimenomaan per henkilö, ei siis yhteensä tuotettua bruttokansantuotetta. Se oli tämän esityksen juonen ydin. Aluksi luennoitsija mainitsi, että BKT/hlö ei varsinaisesti mittaa hyvinvointia, mutta sillä on selviä korrelaatioita siihen. Kasvanut BKT/hlö on korreloinut historian valossa esimerkiksi sellaisten asioiden kanssa kuin kulutus, eliniänodote, luku- ja kirjoitustaito, koulutus ja käänteisesti lapsikuolleisuus yms…
Foorumin taloushistorian ylipäällikkö, @Verneri_Pulkkinen, on useaan otteeseen maininnut, että BKT:n kehitys on seurannut aika hyvin maailmassa työtä tekevien käsiparien määrää. Tässä luennossa omaa tajuntaani eniten päräytti se, että nimenomaan muuttuja BKT/hlö on seurannut populaation kehitystä! 
Luennoitsija käytti kuvaajiensa lähteenä World Bankin datapankkia. Itse en nyt tähän hätään osannut tai jaksanut alkaa sen käyttöä opettelemaan, joten otin vapauden härskisti etsiä ja liittää samannäköisiä kuvaajia googlettelemalla:
Kuva 1
Kuva 2
Väestön räjähdysmäinen kasvu on siis aiheuttanut myös jostain syystä kansantuotteen sekä elinolojen vielä räjähdysmäisemmän kasvun. Luennoitsija heitti kommentin, että 1700-luvulla eläneen ihmisen arjen askareet oli lähempänä vuonna 0 elänyttä kuin vuonna 2024 elävää ihmistä.
Mainitsen siis vielä kerran: BKT ei näytä kasvavan lineaarisesti väestönkasvun myötä vaan nimenomaan muuttuja BKT/hlö on aika lähellä sitä. Luennoitsijan mukaan väestönkasvu jostain 1800-luvulta lähtien on ollut keskimäärin 2%/vuosi ja BKT/hlö/vuosi 1,6% eli BKT/vuosi kokonaiskasvu = 2% + 1.6%. (Toistan tätä, koska tuo per hlö hämäsi vielä yleisökysymyksissäkin) Tähän kun yhdistetään eksponentiaaliset mallit, niin vaikutus on huomattava. 2% kasvu tarkoittaa tuplaantumista joka 35. vuosi, kun taas 2%+1.6% = 3.6% kasvu tarkoittaa tuplaantumista joka 20. vuosi!
AIKA ENNEN HOCKEY STICKIÄ
Luennoitsija puhui esiteollisesta, agrikulttuurisesta ajasta Malthusialaisena (en ole asiantuntija, niin en uskalla linkitellä mitään lähteitä), jolloin teknologinen kehitys ei tuonut merkittävää kehitystä hyvinvointiin. Siteerauksen siteeraus menee niin, että kun siihen aikaan tuli uusi teknologinen keksintö, se loi hetkellistä vaurautta, joka johti populaation kasvamiseen, mutta ajan myötä tuotanto kehittyi hitaammin kuin populaatio ja palattiin takaisin samaan elintasoon kuin aikaisemmin.
Tähän aikaan maailma kehittyi suht tasaisesti ja elintasoerot eripuolella maapalloa olivat hyvin vähäiset. (Kts. Kuva 3)
HOCKEY STICK JA DIVERGENSSI
Teollinen vallankumous alkoi joskus 1700-luvulla. Ensimmäisessä vaiheessa muutos ei ollut dramaatinen, kun varallisuus ilmeisesti ei jakautunut kovin tasaisesti, mutta myöhemmin alkoi hockey stick kunnolla näkyä.
Kuva 3
Tämä näkyi etenkin siinä, että kehitys alkoi eroamaan maantieteellisesti. Luennoitsijan mukaan n. vuonna 1820 BKT/hlö rikkaissa maissa oli n. 2,5X verrattuna köyhimpiin maihin, kun se nykypäivänä on jopa n. 8x!
Edit: Löytyi tällainen tähän:
Kuva 4
Luennoitsijalta kysyttiin, mikä johti hockey stick-ilmiöön BKT/hlö-muuttujassa (eivät käyttäneet tätä termiä vaikka kysyjän olen jääkiekkopelissä nähnytkin), johon epäröivä vastaus oli se, että samaan aikaan kun lapsikuolleisuus pieneni, heidän koulutustarve oli suurempi, jolloin ihmisestä tuli, ei vain vielä raskaammin kasvatettava, mutta myös loppupeleissä tuottavampi. Tätä kehää voi jokainen pyöritellä päässään mielensä mukaan niin pitkälle kuin haluaa.
Joka tapauksessa luennoitsija mainitsi, että tämä kuva antaa ihan hyvän käsityksen siitä, missä päin mailmaa BKT/hlö on tällä hetkellä suurin.
Kuva 5
Sen kehitystä voi tutkia googlailemalla samaa kuvaa eri vuosilta tai leikkiä tällä viihdyttävällä linkillä.
MITÄ TAPAHTUU NYT?
Mitä sitten BKT/hlö-muuttujalle kuuluu tänä päivänä? En löytänyt yhtä hienoja kuvaajia ja diagrammeja kuin luennoitsijalla, mutta yritän tällä:
Kuva 6
Lähde
Väestönkasvukuvaajaa (Kuva 1) ja sen tulkintoja en laita enää uudestaan, vaan luotan lukijan valveutuneisuuteen. Joka tapauksessa tästä kuvaajasta huomaa, että BKT/hlö-kasvu on mörniytymässä. Asia muuttui entistä mielenkiintoisemmaksi, kun sitä verrattiin rikkaiden ja köyhien maiden välillä (valitettavasti tähänkään en löytänyt kuvaajia, ehkä hovitaloushistorijoitsijalla on kättäpitempää?). Niiden sanoma oli se, että rikkaissa maissa BKT/hlö-kasvu on ollut 1-2% viimeiset pari vuosikymmentä, kun taas myös hidastuvassa trendissä olevat köyhemmät valtiot silti pystyvät vielä kasvamaan nopeampaa vauhtia.
BKT VS PÄÄSTÖT
Eräs mielenkiintoinen havainto oli se, että köyhimmissä maissa BKT/hlö on korreloinut aika tarkasti CO2 päästöjen kanssa. Rikkaimmissa maissa tässä on tapahtunut muutos ja nykyään korrelaatio on negatiivinen. Tämä selitettiin sillä, että paljon länsimaista savupiipputuotantoa on siirtynyt Aasian.
En löytänyt niin yhtä hienoja kuvaajia kuin luennoitsija, mutta tällä voi varmaan yrittää hahmotella kehitystä:
PÖRSSIEN SUUNTA JA LAVAN KÄRKI
Tässä kohtaa osakesijoittajan ajatukset siirtyivät siihen, että mikä on tämän kaiken vaikutus pörssiin ja jos BKT-mielessä länsi on mörninyt verrattuna kehittyviin, miksi länsipörssit ovat silti tuottaneet paremmin kuin kehittyvät?
Cocktail-tilaisuudessa satuin löytämään sen verran hyvän position, että pääsin osallistumaan keskusteluun itse luennoitsijan kanssa. Tätä keskustelua tosin häiritsi tämä aikaisemmin mainittu lätkäpelissäkin nähty kyselijä, joka innokkaasti siirsi keskustelua lohkoketjuihin. Muuten hän kyllä oli erittäin fiksu ja miellyttävä keskustelukumppani. Sivuhuomautuksena kryptomiehille kerrottakoon, että itse luennoitsija ei ota tutkimuksissaan kryptoja tai lohkoketjuja juurikaan huomioon, koska kokee niiden näyttelevän vielä niin pientä roolia maailman taloudessa. Oli toki kiinnostunut aiheesta ja vaihtoivat kirjasuosituksia tämän lohkoketju miehen kanssa. Toinen kirjailija oli Frankfurtin yliopistosta ja toinen Baselin.
Sain kuitenkin kysyttyä tuosta pörssien kehitysasiasta. En tiedä johtuiko se minun kahdesta viinilasista vai hänen kolmesta, mutten ollut aivan älyttömän tyytyväinen vastaukseen. Hän puhui isoista marginaaleista jne, kun itse olisin kaivannut jotain makroekonomista analyysiä.
Joka tapauksessa päästiin ehkä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen parissa asiassa:
- Teknologinen kehitys on luonut heille etua marginaaleissa
- Suuret yritykset toimivat useilla markkinoilla, eivät pelkästään kehittyvillä tai kehittyneillä.
Hän lisäksi mainitsi politiikan ja itse mainitsin tuottojen keskittymisen tiettyjen toimijoiden taskuun (eli siis tuo kohta 1). Tähän varmaan osaavimmilla on parempaa näkemystä.
Seuraavana sivuhuomautuksena mainittakoon, että kun mainitsin olevani kiinnostunut aiheesta sijoittajan näkökulmasta, hän kyseli hyviä sijoitsideoita. Itse olin kyllä utelemassa samaa…
OMAA POHDINTAA
Kuten jo muutamaan otteeseen olen maininnut, koin tuon BKT/hlö-kasvun väestön kasvun keskellä mielenkiintoisena ilmiönä. Yhtä mielenkiintoisena koen sen, että nyt väestön kasvun hiljentyessä, myös BKT/hlö on hiljentynyt. Nykyään väestönkasvu ja BKT/hlö-kasvu näyttää keskittyvän enemmän kehittyviin maihin, kun taas innovaatiot tulevat länsimäista. Nämä innovaatiot ei kuitenkaan näy merkittävästi kasvavana tuottavuutena. Onko tekoälystä siis tuottavuuden kasvattajaksi?
Olen itse päässäni pohtinut, että olemmeko me länsimaissa ja varsinkin Euroopassa saavuttaneet jonkinlaisen saturaatiopisteen hyvinvoinnissa? Minä ja lähipiirini kuulumme siihen n. 4-kymppisten miesten kerhoon, joiden pitäisi tietotaidoltaan sekä energisyydeltään olla aika priimakunnossa tekemään lisää BKT:tä/hlö. Olen kuitenkin ollut huomaavinani monen, itseni mukaanlukien olevan niin onnellisessa asemassa, että itseasiassa päällimmäisenä mielessä on oman elämän leppoistaminen kuin oman osaamisen täydellinen ulosmittaaminen. Usea kuplassani eläjä omistaa talon, ehkä myös mökin, on rakentanut jo uran, elämän ja ansiotason siihen pisteeseen, ettei tarvetta puskemiselle ole.
Luennoitsija kertoi anekdootin, muistaakseni itsestään, jolla on 60 päivää lomia vuodessa vs. jenkki-kollega, jolla on 30 päivää. Onhan siinä 1/12 menetettyä aikaa kontribuoida bruttokansantuotetta.
Itsekin taannoin mietin työmahdollisuutta jenkeissä. Palkka olisi voinut olla ehkä +50%, mutta lomat 1/10. Jälkimmäisen asian vuoksi viivyttelin, kunnes oli liian myöhäistä.
Jäin itse vielä pohtimaan tämän hetkistä protektionististä suuntautumista ohjata enemmän tuotantoa lähemmäs kuluttajia erinnäisistä tuotantoketjusta tai poliittisista tilanteista johtuvista syistä. Voisiko se muuttaa noiden CO2/BKT käyrien suunnan? Toki olen sitä mieltä, että länsimaissa (joita rikkaiksikin leikkisästi olen tässä kirjoituksessa kutsunut), ollaan varmaankin valveutuneimpia näiden päästöjen suhteen. Jotkut tietolähteet jopa sanovat, tietynlaisen automatisoidun tuotannon olevan jopa halvempaa kotona kuin muualla. Luentoa seuranneessa cocktail-tilaisuudessa spekuloitiin myös kaupugistumisen aiheuttamien rakennuspäästöjen näyttelevän suurta roolia tässä päästöasiassa.
Lienee mahdoton sanoa kuinka suuri osuus väestöstä on painanut töitä hullunkiilto silmissä milläkin vuosikymmenellä ja onko tähän tullut jokin muutos vai ei.
Totean tähän vain oman mielipiteeni,
ettei siitä nyt vielä niin kauaa ole kun vielä 70- luvulla kaupunkien ulkopuolella ihmisten päivät kuluivat vedenkantoon, talon lämmitykseen ja lasten kasvattamiseen. Sitten kun sitä varallisuutta oltiin tehtaassa ensin kasvatettu muutama vuosi, alettiin omin kätösin ensin vetämään niitä vesiä ja sitten laajentamaan mökkiä. Jos naiset eivät nyt täysin pois olleet työelämästä, niin 10-20 vuotta kuitenkin. Toki jossain nykypäivän ja vedenkannon välissä saattoi tapahtua se “optimaalisin hetki”, mutta en taas osaa sanoa, miksi esim 2010 luvun ihmiset olisivat niin paljon erilaisia kuin 2023 (= silloin ei olisi ajateltu leppoistamista, vaan vasta nyt).
Tästähän olisi helppo päätelmä että olisi kausaliteettia väestönkasvun hiljentymisestä bkt/hlö kasvun hiljentymiseen. Minusta se ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Toiseen suuntaan perusteluna oli tämä.
Joten lapsimäärän vähetessä entisesään voisiko olla että heidän koulutustarve myöskin kasvaa.
Oma päätelmä on että tässä ollaan vain saavuttamassa jotain lokaalia huippua ja suurempaan henkilökohtaiseen tuottavuuteen tarvittaisiin uusia temppuja.
Tähän ilmiöön on semmottinen teoriakehikko kuin “Environmental Kuznets curve”, jonka mukaan päästöt/ympäristönsaasteet/luonnontuhot ensin kasvaa talouden kasvaessa ja jossain vaiheessa kääntyy laskuun. Saastuttavan tuotannon siirtyminen ulkomaille toki yksi mahdollisista syistä. Muita on mm. teknologiakehitys sekä regulaatio, kun tietyn elintason saavuttamisen jälkeen alkaa ympäristökin kiinnostelemaan populaatiota. Joissain tapauksissa kurvi täsmää hienosti, joissain ei ollenkaan (esim. hiilidioksidipäästöt eivät taida vieläkään seurata kurvia).
Aikamoinen tour de force tämä kirjoitus!
Tästä heräsi monia ajatuksia.
Useasti oletetaan tuottavuuden kasvun olevan eksponentiaalista. Mutta se saattaakin olla lineaarista (hetkellisiä pomppuja lukuunottamatta), jolloin mitä isommaksi talous kasvaa sitä vähemmän näkyväksi kasvu muuttuu.
Aiheesta ihan hauskaa pohdiskelua ja viittauksia tutkimuksiin, kannattaa vilkaista.
“It seems then, that we have to maybe reconsider how growth works. As I said above, if productivity growth is additive, growing by the same increment each year as opposed to the same growth rate, then productivity growth will continue to decline and eventually approach zero. This in turn means that as long as we don’t get a sudden burst in population growth, real GDP growth will slow down more and more over time. As I have said above, this implies steadily declining equity returns.”
Olen miettinyt itse paljon myös ässää. Eli kasvu on aluksi nopeaa kun teknologinen kehitys on “helpompaa” ja tätä voi soveltaa nopeasti käytännössä työnteossa. Myös työntekijöitä tulee paljon lisää.
Lopulta kaikki muuttuu kompleksisemmaksi. Vielä muutama sata vuotta sitten meillä oli “yleisneroja” jotka saattoivat sutaista monilla tieteenaloilla. Tänä päivänä tutkimusta tekee massiiviset tiimit ja verkostot, ja silti kehitys on mitä se on.
Tai mietitään lääkekehitystä. Mitä enemmän meillä on lääkkeitä olemassa, sitä enemmän kait pitäisi testata uutta lääkettä miten se toimii yhdessä kaikkien miljoonien aiempien lääkkeiden kanssa. 
Ja niin edelleen, ja niin edelleen.
Kehryyjennin vaikutus aikanaan oli massiivinen, mutta ei nyt nykyvinkkelistä mikään high tech kone. Sen sijaan vaikkapa Elon Muskin avaruusrakettivirittelyt on massiivisia, kalliita projekteja missä tavaraa räjähtelee ilmakehässä ja vaikutus ihmiskunnan talouteen on vielä pitkään arvoitus.
Ehkäpä tuolla Teemun mainitsemalla mukavuudella on myös osansa, vaikka aina meillä on stevejobseja uhraamassa elämänsä visioiden ja työnteon alttarille. 
“Therefore, the investment environment in the coming years will feature higher interest rates than those we saw in 2009-21. Different strategies will outperform in the period ahead, and thus a different asset allocation is called for.”
Pitkä mutta kiinnostava kirjoitus. Ihan kokonaan en viitsinyt lukea. Kirjoittajan näkemys on tiivistettynä yllä olevassa lainauksessa jutun lopusta. Odottaa lähivuosiksi 2–4 % korkotasoa. Ei siis sellaista korkojen laskua, jota kirjoittajan mukaan nyt yleisesti odotetaan.
Tämä luo kieltämättä samaan aikaan valtaisan ongelman tai mahdollisuuden miksi sen haluaa tulkita. Sotien jälkeen, kun nykyisten länsimaiden populaatio räjähti käsiin, se saatiin pitkälti kätevästi ohjattua valmistavaan teollisuuteen. Työt olivat luonteeltaan helposti tehtävissä ja työpaikan sai suurin piirtein sillä, että ei ollut juoppo. 60-luvulta varallisuuden noustessa kysyntä palveluille alkoi nousta ja palvelut ottivat yhä suuremman roolin taloudessa. Nyt esimerkiksi Yhdysvalloissa palveluiden osuus BKT:ssa alkaa olla 80 % luokkaa.
Sama tapahtui Kiinassa vähän myöhemmin. Nyt vain länsimaiden teollisuus siirtyi sinne. Populaation kasvu oli helppo ohjata valmistavaan teollisuuteen. Kiinan lisäksi muutama muu maa (esim. Vietnam) näyttää onnistuneen tässä. Kiinassa palvelut alkavat ottamaan yhä keskeisemmän roolin taloudessa.
Palvelut eivät yksinkertaisesti edes kykene kasvattamaan taloutta prosentuaalisesti yhtä nopeasti kuin teknologia tai teollisuus, mikä osin selittää länsimaiden hidastunutta talouskasvua. Innovaatioita silti tapahtuu kaiken aikaa taustalla.
Nyt päästään siihen ongelmaan. Kehittyvistä talouksista erityisesti Afrikan maat eivät näytä imevän valmistavaa teollisuutta vaan ovat siirtymässä suoraan maatalousvetoisesta taloudesta palveluvetoiseen. Se kansaa ”vaurastuttava” osa talouden kehityksestä näyttää jäävään väliin. Ei ole realistista odottaa, että kehittyvät maat kykenisivät kilpailemaan länsimaiden kanssa teknologisessa kehityksessä ja pyörää ei oikein voi keksiä uudelleen.
Toivoa sinänsä ei ole menetetty, sillä esim. Etelä-Koreassa teollisuus potkaistiin käyntiin osittain valtion valtavilla toimilla. Tietysti heillä oli Yhdysvaltojen tuki takanaan.
Suomi erottuu aivan omana lukunaan tässä talouden kehityksessä, sillä saavutimme Ruotsin ja Norjaan verrattavissa olevan hyvinvoinnin tason ilman öljyvaroja, Yhdysvaltojen Marshall-apua tai ”muuta tukea” ja olemalla Neuvostoliiton silmän alla. Lähdimme myös erittäin huonoista lähtökohdista 40-luvulla verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Saimme BKT/hlö mittarilla ne jopa kiinni, mutta sitten vuonna 2008 jälkeen jokin meni rikki.