Loppuvuoden ralli korjasi SPW:tä (tasapainotettu versio) aika paljon.
Koko vuoden tuotto päätyi +9 % maastoon, kun itse virallinen indeksi tuotti peräti 24 % tai sinne päin.
SPX on käytännössä ATH:ssa ja SPW aika lähellä silti huippuja.
Mutta jos miettisi asiaa inflaatiokorjattuna, on indeksit edelleen alemmalla tasolla kuin -21 lopulla kuvaten hyvin vaikeahkoa ja inflatorista taloustilannetta.
Aloin vasta hetki sitten kuuntelemaan tätä tuoretta Päiväkauppiaden kerhojaksoa, jossa @Tuomas_Tuominen, @Jukka_Lepikko ja Jarmo Friman höpöttelevät ilmeisesti monestakin aiheesta. 
Nordnetin tuottaja Tuomas Tuominen ja ammattitreidaaja Jukka Lepikkö saivat jälleen haastateltavakseen viestipalvelu X:n treidausympyröistä tutun markkinaspekulantti Jarmo Frimanin (@JarmoFriman). Friman vieraili TC-studiossa viimeksi elokuussa 2022. Tämänkertaisessa jaksossa keskitytään kontrasijoittamiseen eli siihen, miten hyljeksityiltä sektoreilta voi riittävästi tonkimalla löytyä aitoja helmiä. Käsittelyssä mm. arvometallikaivajat, tankkerit, uraani, Bitcoin ja Kiina.
Liittyy oleellisesti pörssien suuntaan:
Opetin tänään täysi-ikäisyyden saavuttaneelle tyttärelleni rahastosäästämisen perusteita ja pyrin kirkastamaan niitä asioita, joihin hänellä kohdistui selviä pelkoja tai epäluuloja (kuten liian lyhyen aikavälin muutosten valvominen ja niihin voimakkaasti reagointi).
Näytin Dow Jonesin viimeiset 100 vuotta, että mikä on pörssien luotettavin suunta ja osoitin, kuinka vuoden parin jaksolla järkyttäviltäkin vaikuttavat muutokset lopulta lähes hukkuvat pitkän aikavälin kohinaan.
Lisäksi neuvoin yksinkertaisen ylituottostrategian, mitä noudattamalla hänellä tulee olemaan eläkkeelle jäädessään milli säästöjä, jos sinne asti kurinalaisesti noudattaa annettuja oppeja.
Otti onkeensa ja ryhtyi tänään kuukausisäästäjäksi. 
Pörssien pääsuunta on historian valossa selvä. Matkalla on toki kohinaa, mutta sitä voi hyödyntää omaksi edukseen sopivalla säädöllä ja pelottomalla asenteella.
Toivotaan, että tytär osaa olla fiksumpi kuin isänsä varhaisaikuisuuden rahankäytössä.
Tässä suhteessa olisi hyvä, että omena olisi pudonnut hieman etäämmäs puusta.
Huomenta!
Koronlaskuodotukset ottivat eilen pientä takapakkia, kun Christine Lagarde puhui ja Yhdysvaltain vähittäismyynti ylitti odotukset. Yleisesti ottaen EKP:n puheet ovat muuttuneet “vähemmän haukkamaisiksi”, mutta esimerkiksi eilen 4 keskuspankkiiria viesti siitä, että markkinoilla on otettu liikaakin etunojaa.
Tähän perään vielä Erikoisvartti otsikon mukaisella pohdiskelulla: voisiko SP500 nousta 15 000 pisteeseen seuraavan 7–10 vuoden aikana tekoälyn voimalla?
Sellaiseen(kin) markkinanäkemykseen olen oikeasti törmännyt.
Amerikkalaisen varainhoitajan mukaan tekoälyn soveltaminen laajasti taloudessa ruokkii tuottavuutta ja firmojen kannattavuuksia. Lohdullista on, että tämä ei rajoitu vain suosittuihin tekoäly-yhtiöihin kuten Microsoft ja NVIDIA, vaan tekoälyn hyödyntäminen olisi laaja-alaista. Kuten nyt nähdään jo vaikkapa teollisuudessa ja terveydenhuollossa alustavasti.
15 000 pistettä, eli +210 % tuotto tai triplaaminen edes kymmenessä vuodessa on kuitenkin omaan makuuni aika venytetty tavoite. SP500 indeksi on tuottanut viimeiset kymmenen vuotta osinkojen kanssa 12 % vuodessa, ja sen pitäisi jatkaa samaa vauhtia (ilman osinkoja) päästäkseen 15 000 pisteeseen kymmenessä vuodessa. Koska arvostustaso (forward P/E 20x) on jo antelias, olisi kasvun hyvä seurata tuloksia. Tulokset tehdään oikeassa taloudessa, ja voiko oikea talous triplata kymmenessä vuodessa? Sanoisin, että ei (ellei inflaatio laukkaa, koska nimellisiä lukujahan tässä mietitään).
Osakkeissa kannattaa olla optimisti (kuten juuri tuossa yllä @Pika-Sissi muistutti), ja jossain vaiheessa SP500 kyllä saavuttaa 15 000 pistettä mutta tuskin vielä kymmenessä vuodessa.
Seppo Saario väläyttelee mahdollisuutta 30 % pörssi-indeksien nousuun, mikäli käänne ylöspäin tulee. Tämän edellytyksenä ovat luonnollisesti inflaation talttuminen ja korkotasojen lasku.
Rahoitustutkimuslaitos Fundstratin tutkimusjohtaja Tom Lee ennakoi pienyhtiöille reipasta kurssinousua:
”S&P 500:aan suhteutettuna Small Cap -indeksin markkina-arvo suhteessa kirjanpitoarvoihin on palannut takaisin vuoden 1999 tasolle, joka oli absoluuttinen pohjakosketus ja oli lähtökohta Small Cap -indeksin 12 vuoden ylivoimaiselle kehitykselle”, Lee sanoi.
@Antti_Jarvenpaa ja @Marianne_Palmu juttelivat koroista.
Keskuspankkien odotetaan laskevan pian korkoja, mutta ”stop tykkänään - ei vielä”, todetaan keskuspankkien uumenista. Marianne ja Antti käyvät läpi korko-odotuksia tässä ja nyt sekä tulevaisuudessa.
*Tässä aikaleimat, koska eletään interrnettiaikakautta jolloin ei ehdi edes pitkiä kalsareita pukea.
00:00 Aloitus
00:30 Korko-odotukset
04:10 “Koronlaskuille olisi tilausta”
06:47 Kaksi on uusi nolla koroissa
_*
Von Gerich osallistuu myös “korkoinflaatio” -keskusteluun.
Tässä tviitissä pohditaan jenkkien velkamääriä ja korkokuluja. 
Yllättävää tässä kuvaajassa on se kuinka hyljeksitty SP500 on verrattuna Nasseen ja Dow Jonesiin. Pienet ja keskisuuretkin ovat suositumpia
Helsingin pörssin laiskuutta pohditaan alla olevassa jutussa, jossa on lainattu mm. Hannu Angervuota.
Markkinoiden tämän hetken korkohinnoittelu ei ole linjassa keskuspankkien omien signaalien kanssa eikä myöskään etenkään Yhdysvalloissa viime aikojen talousdatan kanssa, arvioivat Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, pääanalyytikko Jan von Gerich ja apulaisjohtaja Kristian Nummelin.
Asiantuntijoiden mukaan keskuspankkikokousten jälkeen julkaistu talousdata ei ole antanut tukea pikaisille koronlaskuodotuksille. Tämä koskee niin euroaluetta kuin Yhdysvaltojakin.
Alaotsikot:
Usein tulee vastaan Michigan ja sen luvut. Tviitin alla on kysymiäni asioita tekoälyltä:
Jos alla oleva tekoälyltä kysytty kysymys kiinnostaa, niin voi klikata täpästä auki.
Michiganin taloustiedot voivat kiinnostaa Suomessa useista syistä:
Vaikka Michiganin taloustiedot eivät suoraan vaikuta Suomen talouteen samalla tavalla kuin kotimaan taloustiedot, ne voivat silti heijastella maailmantalouden muutoksia, joilla voi olla epäsuoria vaikutuksia Suomeen.
Tälläkin kertaa kävi niin, kuin historiassa joka kerta aiemmin, kun ks. asiat olivat tapahtuneet. Mentiin uusiin huippuihin.
Tässä on tviitit koskien jenkkiosakkeita ja kehittyvien maiden osakkeita.
Russelista on alettu puhumaan ainakin omassa kuplassani entistä innostuneemmin… johtuen kai osin tästä:
Ehkä päivä joskus vielä paistaa Hesuli small cap risukasaankin
Ainakin osittain tuttua asiaa alla Punaisenmeren ja Suezin tilanteesta. Ainakin itselleni tuli kuitenkin uusia havaintoja alla olevien juttujen kautta.
Huomioikaa, että alla oleva juttu koskien Punaisenmeren tilannetta on julkaistu 9.1.
We assume the disruption to shipping caused by maritime attacks on commercial vessels in the Red Sea will be relatively short-lived and the recent spike in sea freight prices will reverse. While there will be near-term impacts for some firms and sectors, these won’t be enough to shift our baseline economic or inflation forecasts to any meaningful extent.
Tässä on lisää ajatuksia liittyen em. aiheeseen.
Tässä on vastaus edeltävään tviittiin. Loppuosan tviitin tekstistä kopsasin tuonne alle äxättömiä varten.
Mielenkiintoinen katsaus. Inflaatiosta ei päästykään eroon palkkainflaation ja Core-inflaation jämähtämisen vuoksi ja korkojen laskuista unelmointi liian aikaista.
Ilmeisesti saattaa joiltain osin vaikuttaa Q1 hankintahintoihin, kun tuo taisi nousta pinnalle vasta joulukuun lopun aikoihin.
Toki yleisesti yritykset pyrkii tänä vuonna matalampiin varastoarvoihin, jotta saadaan purettua varastoihin sitoutunutta pääomaa korkotilanteen vuoksi.
Tämä tarkoittaa pienempiä kerta eriä ja vähemmän paljousalennuksia eli myytävää hankitaan joka tapauksessa sisään kalliimmalla.
Myös vaikuttaa siihen, mistä tavaraa tilataan. Toimitusten hidastuessa ja toimitusvarmuuden heikennytty on yhä järkevämpää tilata toimituksia Etelä- ja Pohjois-Amerikasta, Euroopasta.
Aika komeasti tosiaan on kauppareitit Euroopan ja Aasian välillä jälleen kerran tukittu.
#UudetSilkkitiet
