On huimat tuottoerot pohjoismaissa vuonna 2023 ja tietenkin Helsinki loistaa miinus -6,53% tuotollaan vs. Tanska +25,2%
14 tykkäystä
Oli sodan ensimmäisistä viikoista asti selvää että Suomen talous tulee kärsimään paljon Venäjän kaupan hiipumisesta. Korona pohjista 2021 huippuihin molemmat,omxcpi ja omxhpi, nousi vajaa 100%, erkaantuminen tapahtui Q1/2022 kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ensin 2022 Tanskan pörssi piti arvonsa paremmin ja 2023 nousi jo selvästi kun täällä vielä laskettiin. Eikä tämäkään vuoden alkukaan näytä yhtään paremmalta OMXCPI +7% ja OMXHPI -1%. Naton luoman turvan piti houkutella tänne ulkomaisia sijoituksia, mutta mitään merkittävempää ei ole sillä saralla vielä tapahtunut.
10 tykkäystä
Toisaalta Venäjän viennistä saatavat ulkomaankaupan tulot olivat vuonna 2021 hieman lähteestä riippuen vain noin 4-6%. Lisäksi uutisoitiin Venäjän merkityksen Suomen kauppakumppanina laskeneen tasaisesti jo vuosien ajan. Joten voisiko heijastusvaikutuksissa Helsingin pörssiin olla tosiasiassa kyse useammankin Suomen viennille tärkeän kyntävän markkinan aiheuttamasta yhteisvaikutuksesta, kuten Kiina, Saksa ja sitten Venäjä siihen päälle?
https://www.stat.fi/til/tpulk/2021/04/tpulk_2021_04_2022-03-15_tie_001_fi.html
4 tykkäystä
Joo. Viennin hiipuminen siihen suuntaan ei varmastikkaan ole yksin syyllinen pörssiyhtiöiden huonoon suorittamiseen. Tuonnin hiipumineen sen sijaan on iskenyt rajusti metsäteollisuuteen kohonneina raaka-ainekustannuksina. Vaikka venäjältä ei tullut kuin noin 10% metsäteollisuuden käyttämästä puusta on sen tuonnin loppuminen nostanut loppujen 90% hintaa merkittävästi. Ja kaikki tietää kuinka suuri osa helsingin pörssistä on suoraan metsäyhtiöitä ja paljon on metsäyhtiöille töitä tekeviäkin.
Kyllä. Eritoten Saksa jonka teollisuus oli ennen sotaa hyvin riippuvainen Venäläisestä energiasta ja energian hinnasta ylipäätään.
En tiedä tarkemmin verrattavana olevan Tanskan vientiteollisuuden kohdemaita, mutta kaikesta päätellen Saksa ei ole siellä ykkönen tai tuotteet ovat erilaisia.
9 tykkäystä
Samaan aikaan työntekijöiden piirissä huolet tulevaisuudesta lisääntyvät:
15 tykkäystä
Alla on Henri Huovisen ajatuksia indeksin korkeasta keskittymisasteesta.
(äxättömiä varten kopsasin tviitin loppuosan tviitin alle)
Onko nyt sellainen suunta, että yritysten rahoituksen saanti heikkenee vielä ja tulee entistä tarkempia sekä tiukempia kriteereitä rahoituksen saannille, mikä hidastanee talouden kehittymistä jne. Alla olevassa tviitissä näytetään teemaan liittyvää indikaattoria, mikä on ilmeisesti usein osoittanut nykyisiä ja pahenevia talouden haasteita.
(kopsasin loppuosan tekstistä tviitin alle)
11 tykkäystä
Minusta tämä @Pohjolan_Eka:n tviittiketju sopii erinomaisesti tähän ketjuun. Varsinkin Ekan loppukaneetit, kopsaan koko tviittiketjun tähän, koska se ei ole niin pitkä. 
75 tykkäystä
Moikka!
Juuri tätä valuuttamarkkinan dynamiikkaa ja sen vaikutusta hintoihin pidetään yhtenä tekijänä, jonka vuoksi Fedin odotetaan reagoivan ensin ja EKP:n tulevan perässä. Eli juurikin heikko euro nostaisi tuontihintoja ja inflaatiosoppa olisi sitten valmis (ks. kuvio). Mutta perjantaisten työllisyyslukujen julkaisun jälkeen näyttäisi taas siltä, että Fedillä ei ole kiire kaksoismandaattinsa puitteissa. Lagarde on lupaillut koron laskua kesälle, ja näillä näkymin rahapolitiikkaa lähdettäisiin keventämään aika samanaikaisesti.
36 tykkäystä
Tässä EKP:n odottelussa on vain sellainen pieni ongelma, että jenkkitalous on erittäin vahva ja korot perustellusti korkealla. Samanaikaisesti Euroopan talous on hyvin erilaisessa jamassa eri maiden välillä. Osalla maista (esim. Baltian maat) inflaatio vielä jyllää, mutta samanaikaisesti talous kasvaa. Baltian maiden elintaso kuroo Suomea kiinni koko ajan. Pohjoismaassa (etenkin Suomi) ollaan enemmän ongelmissa. Korkojen pitämiseen korkealla ei ole talouskasvu ja inflaatiodata huomioiden perusteita pitää korkealla kaikissa jäsenmaissa. Suomessa inflaatio tammikuussa 0,7 %, talouskasvu nolla, lakkoilut menossa, investoinnit jäässä… Vaikea löytää oikein positiivisia asioita 
Mutta hyvä se on, että korot on korkealla! Toki jos korkoja lasketaan niin varmasti euro heikkenee dollaria kohden ja tuontihinnat nousee ja inflaatio kasvaa. Tässäkin pitäisi löytää jonkinlainen kultainen keskitie ja on jokseenkin hölmöä odotella aina Fedin liikkeitä ja seurailla perässä. Pieni ohjauskoron lasku ei euroa varmaan paljoa heikentäisi, mutta signaaliarvona olisi kuluttajille ja yrityksille suuri, jolloin kulutus ja investoinnit voisi lähteä taas liikkeelle.
64 tykkäystä
Alla on Aktian pääekonomistin huomio kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun hidastumisesta ja sen mahdollisista vaikutuksista EKP:n päätöksiin:
OP:n Hännikäinen kommentoi jälleen vilkkaasti liikkuvia korkoja:
Tässä on vielä Nordean pääekonomistin Jan von Gerichin blogiteksti korkohommista mm. sitä, että siirtyvätkö koronlaskut entistä myöhemmäksi tulevaisuuteen.
Alaotsikot:
- Korkojen suunta arvioitu usein täysin pieleen
- Koronlaskut eivät vielä varmoja – hyvinkin erilaiset korkoskenaariot mahdollisia
Epävarmuus korkonäkymistä vaikuttaa pienentyneen huomattavasti. Markkinakoroissa huiput ovat jääneet taakse, ja markkinoilla hinnoitellaan jo EKP:n ohjauskorkoon noin puolentoista prosenttiyksikön laskua seuraavan vuoden aikana. Euroalueen inflaatio on tullut ryminällä alas samalla kun talouskasvu on hyytynyt nollaan. EKP:n pääjohtajakin ehti kommentoida, että koroista päättävässä neuvostossa vallitsee yksimielisyys siitä, että seuraava liike koroissa on alaspäin.
Korko-odotukset voivat kuitenkin muuttua dramaattisestikin, jos talouteen iskee uusi shokki. Historiassa sekä korkojen nousu että lasku tai ainakin liikkeiden nopeus ovat tulleet usein huomattavana yllätyksenä.
16 tykkäystä
S-Pankin päästrategi katsoo tulevaan Atlanta Fedin GDPNow BKT-kasvumallin avulla.
Evlin päästrategia kannattaa seurata Äxässä, vaikka ihan vain viikkokatsausten takia. Tuoreimmasta katsauksesta pari nostoa.
Tämä inflaatiokuvaaja on niin silmiä hiveilevä ja selkeä yksinkertaisuudessaan, joten vaikka onhan näitä jo nähty.
Olin jo unohtanut maailman osakemarkkinat ovat kehittyneet, mites meidän Hesuli?
Yhdysvalloilla on ihan kohtalaiset korkomenot, jopa isommat, mitä mulla vuonna 2008.
Joku pohtikin jotain tällaista; jotkut MMT:n kannattajat väittävät, että koska Fed voi painaa tarvittavat korkomenot, niin korkeat korot voisivat jopa elvyttää taloutta ja vastustaa deflaatiopaineita (?). En osaa ajatella asiaa, mutta kuulostaa… villiltä ainakin hyvin pitkälle vietynä.
17 tykkäystä
Ja tähän jatkoa. Näyttää siltä, että jenkeissä riitti (Powellin ja korkomarkkinan) “lupaus” koronlaskuista siihen, että lähes kaikki talouden mittarit lähtevät taas raketoimaan. Prices paid ei ole hypännyt näin paljoa kerralla kahteentoista vuoteen.
US ISM Services PMI Actual 53.4 (Forecast 52, Previous 50.6)
US ISM Services Prices Paid Actual 64 (Forecast -, Previous 57.4)
11 tykkäystä
Bilellolta taas mielenkiintoinen taulukko.
S&P 500 P/E on nyt 11,6% yli tuon mittausajan keskiarvon. 2024 tuloksille ennustetaan 11,4% kasvua. Loogista sanoisin.
17 tykkäystä
LISÄYS EDELLISEEN.
Innostuin vielä pohtimaan, että mitenkähän noi ennusteet yleensä osuvat.
Haarukoin karkeasti tästä Factsetin muistiosta 12kk EPS ennusteet aina vuoden alussa ja listasin tuosta Bilellon taulukosta toteutuneet EPSit. Sitten laskeskelin mikä oli ennustettu ja toteutunut EPS kasvu% ko. vuodelle ja lopuksi niiden erotuksen. Sitähän yleensä sanotaan, että jenkeissä tulokset ylittävät ennusteet. Minun tutkimus osoittaa jotain muuta. Missä menee vikaan? Oisko jollain parempaa dataa? Vai ylitetäänkö jenkeissä aina ennusteet kvartaalikohtaisesti, mutta vuositasolla menee sitten alle?
| Vuosi | Ennuste EPS | Toteutunut EPS | Ennuste kasvu% | Toteutunut kasvu% | Toteutunut%-Ennuste% |
|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | 122 | 113 | 14% | 6% | -8% |
| 2015 | 130 | 100 | 15% | -12% | -27% |
| 2016 | 128 | 106 | 28% | 6% | -22% |
| 2017 | 132 | 125 | 25% | 18% | -7% |
| 2018 | 145 | 152 | 16% | 22% | 6% |
| 2019 | 172 | 157 | 13% | 3% | -10% |
| 2020 | 178 | 122 | 13% | -22% | -36% |
| 2021 | 170 | 208 | 39% | 70% | 31% |
| 2022 | 225 | 197 | 8% | -5% | -13% |
| 2023 | 230 | 212 | 17% | 8% | -9% |
PS. On muuten mielenkiintoinen opus tuo Factsetin muistio. Monenlaista kuvaajaa ja käppyrää. Melkein kuin Vernerin vartissa. Esim tämä
ja tämä
ja vaikka tämä.
15 tykkäystä
Huomenta!
Täällä oli jo mainittu Yhdysvaltain palvelualojen eiliset luvut, ja niistä myös tänään makrokommentissa. Kasvu vahvistui, mutta kyllä tuo hintojen nousukin kertaheitolla viimeisen 12 kuukauden huippuihin kulmia kohottaa. Suurena syynä hintapaineille mainitaan kuljetushinnat (palvelualoissa on mukana myös väh. myynnin ja rakentamisen alan firmoja eli määritelmä laaja), joten Punaisenmeren konfliktin vaikutukset alkavat näkyä talouksissa.
31 tykkäystä
Tuolla “tulokset ylittää ennusteet” viitataan juuri tuloskautta edeltäviin sen kvartaalin ennusteisiin. Näitä sitten ruuvataan alas ennen tuloskautta sen verran että saadaan se noin 80 % ylityksiä. Koko vuoden ennusteissa samaa ei taida siis näkyä.
6 tykkäystä
Muutama huomio aamun Vartista, joka näillä näkymin jää viikon ainoaksi. Tällä viikolla tulee valtavasti tuloksia Helsingin pörssissä enkä koe ehtiväni valmistella Varttia riittävän laadun ja oivallustason takaamiseksi. 
Aiheissa mm. Hesulin halpa arvostus, arvon paluu (???), USAn vahva talous (ja inflaatiopaineet) sekä Yhdysvaltain tuloskausi. Käyn etenkin läpi Applea, Amazonia ja Metaa.
Hauska, mutta anekdoottinen huomio miten Hesulilla on tapan vetää nousu- ja laskukausina ääripäähän, 2000-luvulla sattumalta kymmenen vuoden välein.
Mutta, yleensä kahden vuoden rankan alisuoriutumisen jälkeen on nähty komia paluu… Aika näyttää tuleeko vuodesta 2024 sellainen.
Joskus halvat osakkeet pärjäävät paremmin, kuin glamour-veijarit. Esim. 2000-luvun taitteessa…
Miksi nostan näitä? Yhä useampi sijoittaja näyttää myyvän Hesulin osakkeet “pohjilla” ja ostavan sen sijaan momentumin mukana kalliita amerikkalaisteknoja. Kansainvälinen hajautus on aina fiksua, koska Hesulin tarjonta on mitä on, mutta ne ole varma onko tämä juuri nyt paras idea.
Myös maailman parhaita (amerikkalais-)firmoja on saanut tämän tästä halvalla.
Katsokaa vaikkapa Applen (tai Nasdaq100 indeksin) forward P/E:tä. Ei osakkeista tarvitse maksaa tällasia kertoimia, jos jaksaa odotella.
65 tykkäystä
Pandemiassa näimme V-muotoisen talouden elpymisen: nopea syvä piikki, mitä seurasi raju elpyminen ja kasvu (mikä meni överiksi kasvukuplaan).
Onkohan nyt edessä L Suomen taloudella?
Raju jarrutus takana, mutta kotimarkkinavetoiset firmat kuten Talenom tai Witted kertovat varovaisesta asiakkaiden piristymisestä syksyn pohjilta.
Huom. Hesulin pörden ajurit ovat Euroopassa ja Kiinassa ja jossain määrin USA:ssa. Kiinakin näyttää L-muotoiselta, Eurooppakin mörnii samalla lailla. USA:ssa emme ole kokeneet vastaavaa talouskasvun rajua hiipumista vaan kasvu on paisunut.
32 tykkäystä
Hesulit ruokkii EU:ta joka ruokkii USA:ta?
| Country/Region | U.S. Goods Imports (2022) |
|---|---|
| European Union 27 | $553.3 billion |
| China | $536.3 billion |
| Mexico | $454.8 billion |
| Canada | $436.6 billion |
| Japan | $148.1 billion |
| Total | $3.2 trillion |
| Country/Region | U.S. Services Imports (2022) |
|---|---|
| European Union 27 | $166.7 billion |
| United Kingdom | $70.8 billion |
| Canada | $40.6 billion |
| Japan | $38.5 billion |
| Mexico | $37.3 billion |
| World Total | $680.3 billion |
Lähde
Taulukot teki Copilot lähteen datasta.
6 tykkäystä
