Ja tähän jatkoa. Näyttää siltä, että jenkeissä riitti (Powellin ja korkomarkkinan) “lupaus” koronlaskuista siihen, että lähes kaikki talouden mittarit lähtevät taas raketoimaan. Prices paid ei ole hypännyt näin paljoa kerralla kahteentoista vuoteen.
US ISM Services PMI Actual 53.4 (Forecast 52, Previous 50.6)
US ISM Services Prices Paid Actual 64 (Forecast -, Previous 57.4)
Bilellolta taas mielenkiintoinen taulukko.
S&P 500 P/E on nyt 11,6% yli tuon mittausajan keskiarvon. 2024 tuloksille ennustetaan 11,4% kasvua. Loogista sanoisin.
LISÄYS EDELLISEEN.
Innostuin vielä pohtimaan, että mitenkähän noi ennusteet yleensä osuvat.
Haarukoin karkeasti tästä Factsetin muistiosta 12kk EPS ennusteet aina vuoden alussa ja listasin tuosta Bilellon taulukosta toteutuneet EPSit. Sitten laskeskelin mikä oli ennustettu ja toteutunut EPS kasvu% ko. vuodelle ja lopuksi niiden erotuksen. Sitähän yleensä sanotaan, että jenkeissä tulokset ylittävät ennusteet. Minun tutkimus osoittaa jotain muuta. Missä menee vikaan? Oisko jollain parempaa dataa? Vai ylitetäänkö jenkeissä aina ennusteet kvartaalikohtaisesti, mutta vuositasolla menee sitten alle?
| Vuosi | Ennuste EPS | Toteutunut EPS | Ennuste kasvu% | Toteutunut kasvu% | Toteutunut%-Ennuste% |
|---|---|---|---|---|---|
| 2014 | 122 | 113 | 14% | 6% | -8% |
| 2015 | 130 | 100 | 15% | -12% | -27% |
| 2016 | 128 | 106 | 28% | 6% | -22% |
| 2017 | 132 | 125 | 25% | 18% | -7% |
| 2018 | 145 | 152 | 16% | 22% | 6% |
| 2019 | 172 | 157 | 13% | 3% | -10% |
| 2020 | 178 | 122 | 13% | -22% | -36% |
| 2021 | 170 | 208 | 39% | 70% | 31% |
| 2022 | 225 | 197 | 8% | -5% | -13% |
| 2023 | 230 | 212 | 17% | 8% | -9% |
PS. On muuten mielenkiintoinen opus tuo Factsetin muistio. Monenlaista kuvaajaa ja käppyrää. Melkein kuin Vernerin vartissa. Esim tämä
Huomenta!
Täällä oli jo mainittu Yhdysvaltain palvelualojen eiliset luvut, ja niistä myös tänään makrokommentissa. Kasvu vahvistui, mutta kyllä tuo hintojen nousukin kertaheitolla viimeisen 12 kuukauden huippuihin kulmia kohottaa. Suurena syynä hintapaineille mainitaan kuljetushinnat (palvelualoissa on mukana myös väh. myynnin ja rakentamisen alan firmoja eli määritelmä laaja), joten Punaisenmeren konfliktin vaikutukset alkavat näkyä talouksissa.
Tuolla “tulokset ylittää ennusteet” viitataan juuri tuloskautta edeltäviin sen kvartaalin ennusteisiin. Näitä sitten ruuvataan alas ennen tuloskautta sen verran että saadaan se noin 80 % ylityksiä. Koko vuoden ennusteissa samaa ei taida siis näkyä.
Muutama huomio aamun Vartista, joka näillä näkymin jää viikon ainoaksi. Tällä viikolla tulee valtavasti tuloksia Helsingin pörssissä enkä koe ehtiväni valmistella Varttia riittävän laadun ja oivallustason takaamiseksi. 
Aiheissa mm. Hesulin halpa arvostus, arvon paluu (???), USAn vahva talous (ja inflaatiopaineet) sekä Yhdysvaltain tuloskausi. Käyn etenkin läpi Applea, Amazonia ja Metaa.
Hauska, mutta anekdoottinen huomio miten Hesulilla on tapan vetää nousu- ja laskukausina ääripäähän, 2000-luvulla sattumalta kymmenen vuoden välein. 
Mutta, yleensä kahden vuoden rankan alisuoriutumisen jälkeen on nähty komia paluu… Aika näyttää tuleeko vuodesta 2024 sellainen.
Joskus halvat osakkeet pärjäävät paremmin, kuin glamour-veijarit. Esim. 2000-luvun taitteessa…
Miksi nostan näitä? Yhä useampi sijoittaja näyttää myyvän Hesulin osakkeet “pohjilla” ja ostavan sen sijaan momentumin mukana kalliita amerikkalaisteknoja. Kansainvälinen hajautus on aina fiksua, koska Hesulin tarjonta on mitä on, mutta ne ole varma onko tämä juuri nyt paras idea.
Myös maailman parhaita (amerikkalais-)firmoja on saanut tämän tästä halvalla.
Katsokaa vaikkapa Applen (tai Nasdaq100 indeksin) forward P/E:tä. Ei osakkeista tarvitse maksaa tällasia kertoimia, jos jaksaa odotella. 
Pandemiassa näimme V-muotoisen talouden elpymisen: nopea syvä piikki, mitä seurasi raju elpyminen ja kasvu (mikä meni överiksi kasvukuplaan).
Onkohan nyt edessä L Suomen taloudella?
Raju jarrutus takana, mutta kotimarkkinavetoiset firmat kuten Talenom tai Witted kertovat varovaisesta asiakkaiden piristymisestä syksyn pohjilta.
Huom. Hesulin pörden ajurit ovat Euroopassa ja Kiinassa ja jossain määrin USA:ssa. Kiinakin näyttää L-muotoiselta, Eurooppakin mörnii samalla lailla. USA:ssa emme ole kokeneet vastaavaa talouskasvun rajua hiipumista vaan kasvu on paisunut.
Hesulit ruokkii EU:ta joka ruokkii USA:ta?
| Country/Region | U.S. Goods Imports (2022) |
|---|---|
| European Union 27 | $553.3 billion |
| China | $536.3 billion |
| Mexico | $454.8 billion |
| Canada | $436.6 billion |
| Japan | $148.1 billion |
| Total | $3.2 trillion |
| Country/Region | U.S. Services Imports (2022) |
|---|---|
| European Union 27 | $166.7 billion |
| United Kingdom | $70.8 billion |
| Canada | $40.6 billion |
| Japan | $38.5 billion |
| Mexico | $37.3 billion |
| World Total | $680.3 billion |
Lähde
Taulukot teki Copilot lähteen datasta.
Tuoreen tilaston pohjalta %-määrä pankeista jotka kiristivät lainaehtoja tippui jälleen.
USAn talous näyttää edelleen pauhaavan täysillä eteenpäin.
Sisäpiiriläiset myyvät aika reipasta tahtia tälä hetkellä.
Mutta… tviitin alla on tällainen kommentti:
Very disingenuous messaging by not showing the data over a longer horizon and only showing it through Jan 15th. A simple Google search shows that these levels are low compared 2020, 2018, 2015, 2011, and 2008. Also the ratio has significantly decreased in Feb…
En tiedä, voiko tämä ja tällaiset alla olevat uutiset hieman osaltaan aiheuttaa negatiivista sentimenttiä pankkisektorille siten, että se heijastuisi yleisesti myös hieman Eurooppaan ja siten esim. Nordean ja OmaSP:nkin kurssi voisiva hieman ärsyyntyä.
No onhan tässä isossa kuvassa paljon muutakin ajateltavaa kuin tämä. Tosin Kobeissi muistuttaa, että kuukauden kuluttua Fedin hätälainaohjelma aluepankeille päättyy. 
Kobeissi mainitsi toisessa tviitissä:
New York Community Bank is one of the largest mortgage originators in the US. They currently have over $100 billion in assets. It may be time for regulators to begin stepping in again soon.
Laitan vielän tämän tähän koskien em. tviitin pankkitieemaa.
(äxätttömiä varten kopsasin loppuosan tviitistä)
Hyvä että nostit tätä esiin. Hitaasti uudelleen kytevää pankkikriisiä olen seurannut nyt reilun viikon päivät Blummalta. Aluksi uutiset olivat terminaalissa alhaalla, nyt ne ovat kohonneet pääotsikoihin tämän tästä.
Tällä kertaa kriisin keskiössä on noin sadan miljardin taseellaan keimaileva New York Community Bancorp, jonka Moodys leikkasi tänään roskalainaluokkaan. Osake on kosahtanut viime viikon osingonleikkuun jälkeen (älkää aliarvioiko Osinkopuolueen valtaa Yhdysvalloissakaan…).
Kiinteistöjen arvonlasku on ollut kiusallista korkojen noustessa ja toimistojen neliömäärän tarpeen pienentyessä:
Luonnollisesti pankeista kun on kyse ei kriisi jää yhteen pankkiin: Japanissa Aozora niminen pankki rysähti kun yhtiö varoitti kiinteistölainatappioista USA:ssa (viranomaiset toppuuttelivat Aozoran olevan yksittäistapaus). Euroopan “usual suspect” Deutsche Bank nelinkertaisti USA:n kaupallisten kiinteistöjen luottotappiovaraukset.
Vuoden 2025 loppuun mennessä arviolta 560 miljardin dollarin (2028 2,8 biljoonan) edestä erääntyy kaupallisten kiinteistöjen lainoja, ja lainoista noin 30 % on USA:n pienten pankkien taseissa.
Noh, tässä lyhyesti omia muistiinpanoja on jo hetki pitänyt nostaa tätä kehitystä Vartissa esiin!
Jukan ja Tuomaksen tarinat taas tuttuun tyyliin…
Handelsblatissa oli tästä jo aiemmin turinaa, Saksalaispankkien osalta DB:llä US liikekiinteistösektorilla kiinni 17 BEUR, josta 41% ilmeisesti toimistoissa (ca. 7 BEUR). Tuttuun tyylin myös Landesbankkenit menossa mukana. Mitään hirveätä eurooppalaista kriisiä tästä tuskin saadaan, maturiteetit on kuitenkin 3-5 vuoden pituisia.
New York Community Bankista hyvää turinaa Blommalla:
Aarealilla voi alkaa tekemään tiukkaa - alustava vuositulos uunista ulos 29/2/2024.
Rasastaisikohan silloin lisää jos tulos on huono?
Seurantaan.
Palataanpas tähän vielä.
Jos kerran FED:n päätöstä odotellaan kesään asti ennen kuin EKP valmis laskemaan korkoja, niin eikö tämäkin ala olemaan jo riski? Viittaan tällä FED:n kommenttiin viivästyttää koronlaskuja. Ei kai se heikon euron inflatorinen vaikutuskaan ole katastrofaalinen, jos deflaatio alkaa tulemaan silmille viivästyneiden koronlaskujen osalta. Tässäkään ei eurolaiva käänny hetkessä.
Ja viittaan alla oleviin Euroalueen MoM CPI lukuihin
Kiinnostava nähdä tarttuuko Eurooppaankin jokin pankkipaniikki (taas). Voisi olla oston paikka - täällä ei käsittääkseni US CRE altistusta hirveästi ole. Deutschella taisi olla suurimpia, joihin tehtiin tuntuvia tappiovarauksia q4. Pieni altistus suhteessa koko taseeseen lopulta. Markkina ei ainakaan ollut huolissaan kun osake nousi q4 julkistuksen.
Kiitos viestistäsi. On totta, että suinkaan pelkkien tuontihintojen tuijottaminen on hölmöä jos talous on samaan aikaan deflaatiossa, eli kokonaiskuva on se mikä ratkaisee. Moni syy (mm. inflaation nopeampi hidastuminen) puoltaa sitä, että EKP:n kannattaisi koronlaskut jo aloittaa, mutta itse veikkaan että siitä ei aleta kunnolla puhumaan ennen kuin pohjainflaatio laskee alle 3 %:n.
Kuukausitasolla pohjainflaatio oli +0,5 % joulukuussa ja vuodenvaihteessa lukuihin tulee yleensä heittelyä erilaisten tarkistusten vuoksi. EKP seuraa juurikin näitä lukuja palkkatilastojen lisäksi, joten ne pitävät keskuspankkiirit varuillaan.
Tämän odottelun järkevyyttä on syytäkin kyseenalaistaa, sillä kuten tiedämme, rahapolitiikan välittymisessä on viipeensä ja ne voivat olla pitkiä. Toistan nyt itseäni, mutta lisään tämän samat sanat, jotka kirjoitin vuodenvaihteessa 2024 teemoja käsittelevän makrokommenttiini: “Rahapolitiikan keventämisessä edelläkävijän viittaa EKP:ssa tuskin halutaan ottaa, vaikka eurotalous onkin heikommassa hapessa kuin verrokkinsa Yhdysvalloissa. Tämä näkyy myös Bloombergin korkoennusteissa: Yhdysvalloissa keskuspankin ohjauskoron odotetaan laskevan ensi vuonna alle 2022 tasojen, kun euroalueella korkotaso pysyy kahden vuoden takaista selvästi ylempänä. Ottaen huomioon rahapolitiikan viipeet, joita keskuspankitkin ovat alleviivanneet, nyt olisi euroalueella aika proaktiiviselle rahapolitiikalle reaktiivisen sijaan.” Luulenpa vain, että reaktiivisella linjalla mennään.
Pohjainflaatio MoM, %
OP:n Hännikäiseltä jälleen erinomainen tviittiketju. Teemana on USA vs Eurooppa osakkeiden osalta.
Ei kuitenkaan kannata verrata omenoita 
ja appelsiinejä 
suoralta kädeltä. Osakeindeksien toimialapainoissa on merkittäviä eroja, mikä selittää osaltaan Yhdysvaltojen ja Euroopan hinnoittelueroja
”Value is just not a consideration for most investment money that’s out there. There’s all the machine money and algorithmic money which doesn’t have an opinion about value it has an opinion about price: 'What is the price going to be in 15 minutes and I want to be ahead of that.”
”The value industry has gotten completely annihilated.”
Superkiinnostava nosto @Kale-possu 
Arvo-osakkeet olivat muodissa noin vuosina 2000-2007. Niiden aika tulee vielä uudestaan.
ETF-sijoittaminen nostaa suurten markkinoiden suurten yhtiöiden kursseja ja tekee näistä yhtiöistä yliarvostettuja. Tai siis on jo tehnyt. Mekanismi on yksinkertainen: jokainen ETF:ään sijoitettu dollari on pääosin pois pienyhtiöistä ja arvoyhtiöistä, ja näiden kurssit laskevat. Vastaavasti ETF:ään kuuluvan yhtiön hinta nousee, yliarvostuu.
Mikä voi kääntää suunnan? Mulla on kolme pointtia
Arvosijoittamisen aika tulee tai osalle meistä se on jo tullut 
