Kaivelin joku aika sitten tuoreita kokonaisesityksiä enkä oikein löytänyt. Kianderin tutkimus oli aika pian itse tapahtumien jälkeen, varmasti todella hyödyllinen mutta olisi kiva lukea vähän kypsyneempää arviota.
Itse luin sitten Suomen pankin historiat, jotka on julkaistu noin kymmenen vuotta Kianderin lappua myöhemmin.
Lama-aikaa ja siihen johtaneita tapahtumia käsitellään jälkimmäisessä niteessä. Molemmat ovat kyllä hyvin mielenkiintoisia muutenkin - itselleni melkoinen järkytys oli oppia, kuinka epäitsenäistä ja (nykyisten rahapolitiikan muotien mukaan) tehotonta Suomen rahapolitiikka oli vuosisatoja, ihan sinne lamavuosille asti. Tällä perspektiivillä siirtyminen euroon vaikuttaa oikein hyvältä peliliikkeeltä vaikka siinä huonojakin puolia on - rahapolitiikasta tuli enemmän ammattimaista ja vähemmän poliittisesti ohjattavaa.
(Mainitsen tässä vielä ohimennen ensimmäisestä niteestä oppimani asian vuosisatojen takaa: valtiopankin seteliraha ja valtion metalliraha eivät välttämättä olleet markkinalla samanarvoisia vaan setelirahaa sai laittaa kaupasssa pinoon enemmän kuin kolikoita - nimellisarvolla mitattuna. Valtakunnassa oli siten liikkeellä useampia virallisia valuuttoja yhtä aikaa. Nykyisen pankkijärjestelmän suureksi onnistumiseksi täytyy laskea, että kaikki eurot ovat oikeasti samanarvoisia, on ne tilirahaa kaupallisessa pankissa tai seteleitä taikka kolikoita. Mekanismit, joilla tämä saadaan aikaiseksi, ovat “pellin alla” piilossa mutta aika mielenkiintoisia. Pitkään olen kypsytellyt kirjoitusta tästä aiheesta, ei vieläkään valmis.)
Lainaan vielä viime kesällä kirjoittamaani näkemystäni 90-luvun lamasta. Allekirjoitan sen edelleen.