Oulun markkinaa erittäin hyvin tuntevana voin sanoa, että järjettömän kallis kokonaisuutena, vieläpä vuokratontilla (yli 200€ / kk). Sijainti ei mitenkään kovin keskeinen tai hyvä. Kustannustaso tulee olemaan älytön rahoitusvastikkeen lyhennysten alettua. Tuolla hintaa olisi saanut jo vastaavan vain hieman vanhemman, lähempää keskustaa ja omalta tontilta (ja ilman rahoitusvastike-kollektiivin vaaraa).
15 tykkäystä
Näihin Laptin kohteisiin viittasin aiemmassa viestissäni: Asuntojen arvostustaso - #1744 käyttäjältä Addick
Paljon ollut keskustelua tuon jälkeen ketjussa.
Tontti on arvostettu paikalliseen hintatasoon verrattuna melko kalliiksi ja asunnoista on aiemmin haluttu vielä premium-hintaa muutenkin, vaikka asunnot sijaitsevat kehnoon suuntaan edenneen kerrostaloalueen reunalla.
4 tykkäystä
Vieläkin odottelen masennuslääkkeeksi niitä positiivisia ajureita Suomen asuntomarkkinan hintakehityksen suhteen ja nimenomaan isossa kuvassa eikä niinkään paikallisesti.
2 tykkäystä
Mitä jos. Mitä jos eletään aikoja, kun asiat muuttuvat. Mitä jos asuntosijoittaminen on sijoittamisen muoto, joka lähestyy tiensä päätä. Asumistuet lopetetaan ja muutenkin ylimääräisen rahan työntäminen. Toki rakentajat saavat katteensa, mutta laajempi sijoittaminen hiipuu. Ei tule enää asuntokuplia ja ihmiset voivat asumiskustannusten kohtuullistettua palkata vaikka siivoojan, kun palkasta jää jotain käteenkin.
2 tykkäystä
Edelleen on alueita joihin ihmiset haluavat muuttaa, mutta asuntoja ei ole tarpeeksi. En usko, että tähän tulee mitään muutosta vaikka nyt aika tummia pilviä onkin. Muuttotappiokunnat sitten erikseen.
5 tykkäystä
Edelleen halutuin asumismuoto on ok-talo. Miksi kaikki ei sitten asu ok-talossa? Onko se siitä kiinni ettei ok-taloja ole tarpeeksi vai siitä että ne on monen ostovoimalle liian kalliita?
Sama koskee halutuimpia alueita. Joka ikisellä alueella on asuntoja myytävänä, ei ole siitä kiinni että asunnot olisivat jostakin loppuneet vaan siitä ettei ihmisten ostovoima riitä niihin.
1 tykkäys
OKT ja haluttu alue on vain kaupungeissa lähes mahdoton yhtälö. Alue jos painaa enemmän vaakakupissa on kerrostalo monesti ainoa realistinen vaihtoehto.
Katoin huvikseni OKT tarjontaa alueilta mistä etsimme kerrostalokämppää. Halvin myynnissä oleva 1,9M€ 
Nämä ovat sama asia. Parhailla alueilla okt:t ovat kalliita juuri siksi että halukkaita ostajia on niin paljon enemmän kuin taloja. Lukuunottamatta ihmisiä, joilla on rahaa kuin roskaa taikka hyvin poikkeuksellinen asumismaku, jokainen joutuu tekemään kompromisseja halujensa suhteen.
Me teimme nyt sen ratkaisun, että ostimme paritalon puolikkaan (okt:n asemesta) hieman ideaalia sijaintia syrjemmästä. Hyvä kompromissi, ei miltään osin ideaali mutta toimii. Näin saimme budjettiyhtälömme ratkaistua.
1 tykkäys
Kuitenkin niitä on myynnissä koko ajan, mikseivät halukkaat ostajat osta niitä pois? Kellään ei ole vara maksaa pyydettyä hintaa.
Syynä ratkaisulle oli siis hinta, eikä se etteikö okt-taloja olisi ollut tarjolla.
Näin se vain nyt menee. Ei ole asuntopulaa vaan asuntoja on yllin kyllin tarjolla, mutta niin kovalla hinnalla että kaupat on jäässä.
1 tykkäys
Juuri näin.
Muutaman kuukauden vanhaa tilastoa eli hinnat ovat toki lähteneet laskuun, mutta kertonee suuntaa “lähtötilanteesta”.
15 tykkäystä
Tähän kun yhdistää voimakkaan muuttoliikkeen kasvukeskuksiin niin taitaa jäädä jahkaajille pian luu käteen. Voipi olla että ne vapaat kämpät poistuu markkinasta aika haipakkaa jos muuttoliike on tätä.
4 tykkäystä
Mihin perustat oletukset, että:
- Maahanmuutto jatkuu kiivaana (esim. hallituksen toimet huomioiden) v. 2023 →
- Maahanmuuttajat ostavat asuntoja eivätkä muuta vuokralle
11 tykkäystä
Tämä viime vuodesta alkaen tullut huomattava nousu johtuu ukrainalaisista pakolaisista. He taas sijoittuvat käsittääkseni aika tasaisesti ympäri Suomea.
6 tykkäystä
Sillä ei taida olla väliä kuka ne asunnot ostaa. Jossain heidän on asuttava ja silloin ne asunnot ostaa tai vuokraa yhteiskunta.
Tuosta graafista voi jo nähdä suoraan mitä niille vapaille asunnoille käy jos maahanmuutto jatkuu samalla tasolla ja kun uustuotanto on lyöty jäihin samalla.
6 tykkäystä
Ostavat tai vuokraavat, asunnon tarvitsevat joka tapauksessa.
1 tykkäys
Totta kai, mutta sitten täytyy lukuihin ottaa mukaan myös vapaana oleva vuokra-asunnot.
Mutta onhan se niinkin, että jos ei Suomessa nyt ihan miljoonaa asuntoa ole väärässä paikassa, niin monta kuitenkin.
Entäs niiden ostettavien asuntojen arvo. Jos tilanne jatkuu about seuraavana
- Talouskasvu on hidasta
- Väestö kasvaa hitaasti
- Työikäinen väestö vähenee
Mikäli asumiseen käytettävä osuus tuloista ei kasva jo käsittääkseni valmiiksi korkealta tasolta ja asuntosijoittajat eivät ala tekemään hyväntekeväisyyttä, niin tuntuu vääjäämättömältä ettei asuntojen hintojen nousulle ole kummoisia edellytyksiä.
Niin kauan kun väestö kasvaa on asunnoille varmasti kysyntää, mutta sitä löytynee vasta alemmista hintapisteistä.
5 tykkäystä
Olisi kyllä varmasti ensimmäinen kerta, kun asunnoista on pula ja hinnat laskisivat siitä huolimatta.
1 tykkäys
Meillä tuskin nähdään maahanmuutossa tuollaista samanlaista käyrää kuin kuvasi loppuosassa, jossa näkyy ukrainalaisten tulo Suomeen.
Ihan sillä motiivilla ei kannata rynnätä asuntokaupoille, että kohta ne loppuu kesken. Sitä vaaraa ei ole. Ja vaikka loppuisi, niin kasvukeskusten asuntosijoittamisessa korkotason + vuokratason + arvostustason yhdistelmä on suuressa kuvassa edelleen toimimaton yhtälö. Yksittäisiä löytöjä varmasti voi tehdä kaikissa markkinatilanteissa.
6 tykkäystä
Olihan 1990-luvun hintaromahduksessakin vuokra-asunnoista pulaa. Toki vuokramarkkinat olivat silloin säännöstelyineen erilaiset, mutta siitä huolimatta. Silloinkin nähtiin se tilanne, että vuokra-asuntojen kysyntä ei kauheasti ilahduta, jos vuokratuotto ei ole sijoittajan näkökulmasta houkutteleva.
Ja toki hintojen laskiessa pohjille vuonna 1993 myös myyntimarkkinoilla tietynlaisista asunnoista oli enemmän kysyntää kuin tarjontaa sen hetken hintatasolla. Vuonna 1993 tehtiin 64 643 asunto-osakkeiden kauppaa, mikä oli suurin luku sitten vuoden 1988.
Itse asiassa kämppäkauppojen määrä nousi vuosi vuodelta 1991-1993 vuonna 1990 saavutettujen pohjien jälkeen. Ja silti hinnat laskivat vuosi vuodelta.
5 tykkäystä