Joo, ja monesta eri syystä myös: yksi niistä on se että monet eivät osaa tai edes halua “myydä” omaa kotiaan, ja jos sitä esittelevät tuntemattomille niin tuntevat sen noloksi ja kiinnittävät vaan anteeksipyydellen huomion kaikkiin mahdollisiin puutteisiin ja ongelmiin jne.
Sit tietty joskus homma menee pieleen jo myynti-ilmoituksessa jossa on vaan esim. räpsäisty huonot kuvat.
Selanderin Sanna Koto LKV:stä oli minulla asuntoa myymässä! Voin suositella, edullisimmista päästä välityspalkkio ja se ainakin minulla oli neuvoteltavissa hieman matalemmaksi.
YIT kokeilee kepillä jäätä ennakkomarkkinoimalla kohdetta Hiekkaharjun juna-aseman lähellä (mutta ei sen välittömässä läheisyydessä). LTV on 50 % ja asuntomix näyttää paremmalta kuin hulluina vuosina mutta velaton hinta aivan järjettömän kallis jos vertaan esim. Koivukylän aseman lähelle 2021 ja 2022 valmistuneiden talojen silloisiin listahintoihin.
Olisin yllättynyt jos kohde päästään näillä spekseillä aloittamaan.
Niinpä. Omalla tontilla tuo olisi ollut vertailukelpoinen niihin muutaman vuoden takaisiin hintoihin mutta vuokratontilla mennään huh huh -sarakkeeseen.
Hah, kuinkahan monelle tätäkin on saanut jo kuukausitolkulla jankata. Että kannattaa vähän tutkia mihin (= viivottimeen) ne “huikeat maahanmuuton määräennusteet” perustuvat ja onko niissä järkeä. Voihan siinä olla sellaista itsepetoksen yritystä, että haluaa uskoa siihen että sijoitusasunnon (ja asuntosijoittamisen ylipäätään) arvo tulee väkisinkin nousemaan ihan jo sen vuoksi, että tulee lappamaan niin paljon väkeä seuraavinakin vuosina…
Tässä aika tyypillinen juttu, joita saanut mediasta lukea viimeiset vuodet.
Kiteytettynä asuntojen hintojen laskun uskotaan loppuneen, asuntopulan alkavan hiljalleen nostaa kysyntää ja sitä kautta hinnat ampaisevat ennen pitkää nousuun.
En itse usko, että asuntojen hintoihin pääsisi muodostumaan nousupainetta myyntivaraston ollessa yhä huomattavan korkea (Lähde: EK). Haluan ensin nähdä kaupan virkistymistä ja myyntiaikojen laskua, joiden seurauksena hintoihin pääsisi muodostamaan hiljalleen nousupainetta. Ostajan neuvotteluvoima on huoneistoissa edelleen merkittävä.
Olen edelleen viikottain seurannut mitä meidän alueella oman asuntomme spekseillä on myynnissä. Myynnissä olevien lukumäärä on nyt enemmän kuin muutaman vuoden aikana mitä aluetta seurannut, 20-30% enemmän kuin viime kesänä. Pyyntihinnat pysyneet hiha-arviolla samoina.
Pistänyt silmään, että jonkin verran asuntoja tullut uudelleen myyntiin mitä oli viime vuonna/talvella myynnissä. Kaverini joka työkseen kuvaa kämppiä välittäjille kertoi myös, että jonkin verran tulee pyyntöjä käydä kuvaamassa sama asunto uudelleen.
Luonnollisesti jokainen, joka oikeasti pystyy ennustamaan tulevaisuutta on jo nyt moninkertainen miljardööri. Me muut joudutaan tekemään sijoituspäätöksiä ihan vaan omaan analyysin perusteella tehtyihin parhaisiin arvauksiin perustuen.
Minusta nämä muutama jutussa esille tullut pointti kannattaa oman pohdinnan läpi laittaa:
Isot, kokeneet asuntosijoittajat ovat vähitellen siirtymässä ostolaidalle sekä muutamaan anekdotaaliseen tapaukseen, että myös vuokranantajien kyselyyn perustuen. Ei siis tarkoita sitä, että asuntojen hinnat räjähtäisivät saman tien katosta läpi koko suomessa.
Asuntomarkkina ei ole homogeeninen tai tehokas, vaan koostuu useista mikromarkkinoista. Juuri tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että nimenomaan PK-seudun markkina on ottanut pahiten osumaa: Euromääräisesti isoimmat hintojen pudotukset, pahin vuokra-asuntojen ylitarjonta ja vielä tälläkin hetkellä kasvava ARA-tuotanto ennestään ylitarjotulle markkinalle hidastamaan normaalia tilanteen tasapainoittumista. Sen sijaan meillä on kasvavia kaupunkikeskuksia, joiden vuokramarkkinalla ei ylitarjonnasta ole tietoakaan.
Lainasit viestiäni, mutta en ihan saanut punaisesta langasta kiinni? Ei kyse ole niinkään ennustamisesta, vaan viittasin jo aiemmin esittämääni kritiikkiini tietyllä tavalla tehtyä väestön muutosmäärien ennustamista kohtaan. Eli ennusteisiin (joita esim Tilastokeskus tekee), joissa sokkona vedetään viivottimella seuraavien vuosien väestönmäärän lisäykset perustuen aiempiin vuosiin. Niin onpa ylläri pylläri, että etenkin ukranailaisten poikkeuksellinen maahanmuutto tiettynä ajankohtana antaa väärää näkymää tuleville vuosille. Päivänselvä asia, mutta silti noita ennusteita levitetään ilman tuon seikan huomiointia.
Enemmän hain tällä sitä kulmaa, että kun valtamediasta lukee asuntosijoittamisesta kertovia juttuja, niin niiden tarinan korrelaatio todellisuuden ja markkinan tulevaisuuden kanssa on lähtökohtaisesti nolla. Hiukan kuin keskiverto toimittajakin on täysi nolla. ( Papukaijamerkki sille, joka hoksasi matikkavitsin tässä. )
Täyden nollan korrelaatio ei myöskään ole negatiivinen korrelaatio, eli niitä johtopäätöksiä ei voi tehdä käänteiseenkään suuntaan.
Lisä-arvo jutusta irtoaa sillä, että miettii mitä siinä on sanottu, kuka on sanonut ja mitä siitä voi muihin lähteisiin ja henkilökohtaiseen kokemuspohjaan yhdistettynä päätellä.
itse poimin seuraavat:
Isot, kokeneet toimijat aktivoituvat vähitellen
PK-seutu kyntää edelleen, koska matikka ei siellä toimi
Muualta suomesta sen sijaan löytyy toimivia vuokramarkkinoita. Kysyntää sijoitusasunnoille, vuokrakysyntää sekä matikka joka toimii.
Ihan toisaalta taas olen seuraillut, miten PK-seudun markkinan tasapainottuminen todennäköisesti vie odotettua pidempään, koska pahin ylitarjonta ja massiivisin ara-rakentaminen.
Tässä Hurun viimeisimmässä oli taas paljon ajatusta herättävää asiaa:
Hepun on hyvä olla jälkiviisas, koska sama näkemys sillä oli jo hullumpinakin aikoina.
“Toisaalta suomalaiset ovat norjalaisia ja ruotsalaisia harvemmin huolissaan pitkän aikavälin veloista, kuten asuntolainoista. Näistä on huolissaan vähintään jossain määrin 34 prosenttia suomalaisista. Ruotsissa luku on 39, Norjassa 43 ja Tanskassa 31 prosenttia.”
Kyllähän kaikki kustannusten nousu koko ajan edistää sijoittajien asemaa. Korkovähennykset poistuneet ja korkojen/kulujen noustua ero vain kasvaa euroissa laskettuna
Kyllä nykyinen tilanne karkottaa laskutaitoisia ensiasunnonostajia tehokkaasti markkinoilta
Tässä ihan viihteellistä sunnuntai-illan katsottavaa. Monesti asunnoista saatava voitto lasketaan suoraan kaavalla “ostin satasella, myin kahdella sadalla”. Mutta välistä unohtuvat “haamukustannukset”, joita asumisessa kaiken aikaa tulee ja todellisuus voi ollakin aika paljon pienempi voitto viivan alla.
Lisäksi videolla perataan monia myyttejä, kuten että asuntojen hinta kaiken aikaa nousee. Itse asiassa historiassa tunnetaan pitkiäkin jaksoja, jolloin asuntojen hinnat ovat laskeneet ja asuntosijoittamisen keskeisenä hyötynä tunnettu velkavipu toimii tällöin käänteiseen suuntaan.
Taas vaihteeksi näitä vähän hassun lähtökohdan uutisia aiheesta “kun asunto ei mene kaupaksi”. Tässäkin on saatu tosi raflaava otsikko aikaan 60 000 euron hintapudotuksesta.
Tiivistettynä kiiteistökaupan lähtökohdat
Asunnnon myynti aloitettu jo viisi vuotta sitten (silloinkin asunto oli ehtinyt olla 10 vuotta asumattomana)
Asunto on 1960-luvun peruskorjaamaton, tasakattoinen ja (ilmeisesti?) paljon pelättyjä valesokkelitaloja
Sijainti Kokkolaan nykyään kuuluvalla Kälviällä
On käynyt eri välittäjiä, ollut kaupat pariin otteeseen lähellä ja joku on halunnut tulla vuokrallekin, mutta asunto ei vain vaihda omistajaa
Viiden vuoden aikana asunnon hintalappu on pudonnut 60 000 euroa, nyt myydään “purkukuntoisena ja pelkän tontin hinnalla”
En saa ihan kunnolla kiinni tästä perinteisestä tapauksesta, että valitetaan ylläpitokustannuksista, mutta samaan aikaan ei malteta päästää siitä omaisuudesta irti edes rahaa vastaan. Jutusta saa vähän sellaisen kuvan, että aiemmin kysyntää olisi ollut, mutta jostain syystä kauppoihin ei ole päästy. Jos asunto olisi hinnoiteltu oikein heti, olisiko kaupat saatu maaliin asti? Kuka tietää.
Jutun haastateltava toteaa, että asuntoa myydään nyt asumiskelvottomana ja tontin hinnalla, joten kaupan pitäisi käydä. Mielestäni realistinen arvo talolle on kuitenkin tontin hinta miinus purkukustannukset, jotka voivat Ylen jutun mukaan olla rintamamiestalossa 10 000 - 25 000 euroa, ja pahasti asbestikohteissa jopa 50 000 euroa.
Kohdetta myydään Etuovessa “tontin hinnalla” hintaan 49 000 euroa, siihen päälle kun tulee nuo edellä mainitut purkukustannukset, niin alkaa 4040 neliön tontille Kälviällä tulemaan melkoisesti hintaa. Ja pienen laskupäättelyn perusteella tätä kohdetta on siis ilmeisesti myyty muutama vuosi sitten vielä 109 000 eurolla.
Joka viides omakotitalo on Suomessa tyhjillään, kun tarkastellaan kaikkia rakennusrekisterissä olevia omakotitaloja.
Asumattomien talojen määrä on kasvanut 2000-luvulla 203 000:sta yli 286 000:een.
– Tyhjillään olo tarkoittaa vailla vakinaisia asukkaita, mutta taloa saatetaan käyttää esimerkiksi vapaa-ajan asuntona.
Valtavia lukuja, varsinkin kun tietää että kasvukeskuksissa ei juuri tyhjillään olevia taloja ole, niin joillakin muilla postinumeroalueilla pitää puolet taloista olla tyhjillään että päästään tuohon 1/5osa keskiarvoon.
Vapaa-ajan asuntona käytönkin ymmärtää jos talo on hyvällä paikalla ja/tai siellä on sopivaa harrastetilaa/maata/puuhametsää, mutta jos joku alkuperäiskuntoinen 50 vuotias lähiömörskä pienellä tontilla kuihtuvassa kuntakeskuksessa ni hohhoijaa. Aika paljon pitäisi tulla rahaa perinnön kylkiäisinä jotta tuollaisen ottaisi vastaan.
Laitoin nämä kyssärit kahvihuoneelle päivällä, mutta jos nyt laittais tännekin.
Sellasta aattelin kysyä, että paljonko oisit valmis maksamaan vuokraa omasta kodista? Montako prosenttia asunnon markkinahinnasta vuodessa? Ois mielenkiintoista tietää myös paikkakunta?
Aika jännä kysymyksen asettelu, mutta valitessa asumismuotoa ja edellyttäen, että haluamani/tarvitsemani asunto on saatavilla niin vuokralla, kuin omaksi ostettavana niin laskemalla kustannukset pääsee pitkälle. Jos nyt tuolla sinun 300k hinnalla laskeskelisi niin omaa rahaa 60k ja velkaa 240k.25 vuotta tasalyhenteisenä ja kokonaiskorko 4 prosentissa tekee tasan 1600 euroa maksettavaa kuukaudessa. Puolet lyhennystä ja puolet korkoa.
Sitten siihen päälle maksat kiinteistöveron, kiinteistövakuutuksen, kiinteistön sähkön, lämmityksen, vesi+jätevesimaksun, jätemaksut ja joko teet itse tai maksat ylläpidon kuten nouhoukset, rännin putsimiset, suodattimien vaihdot, nurmikon leikkuun, haravoinnit, lumityöt. Tämän jälkeen kiinteistöä pitää myös pitää kunnossa, koska kaikki kuluu(maalaukset,korjaukset jne). Noille, jos laskee vaikka hatusta vedyttynä hintaa vaikka 400 euroa kuukautta kohden niin kokonaiskustannus on 2000 euroa kuukaudessa. Tähän päälle kannat kaikki riskit eikä sille sinun investoimallasei 60k ole laskettu vielä vaihtoehtoistuottoa. Toki on mahdollista, että riskin vastapainona kämpän arvo kasvaa, mutta vaikeaa se on monessa paikassa nykyhinnoilla nähdä.
Nopealla matikalla tuosta pitäisi siis saada vuokraa vähintään se 2k, mutta jos alueen vuokrataso on matalampi niin miksi, joku maksaisi “sinun kodistasi” ylihintaa?
Oon pohtinut oman asuntosalkun rakentamista ja sitä kuinka kallista on ostaa omakotitalo. Jos ei ole rakennus alalla, niin ottaa aika paljon riskiä keskittämällä pääomaa velkavivun kanssa yhteen kohteeseen. Nykyään alkaa uuden talon hinnassa olemaan veroa/veroluonteisia maksujakin vähän turhan paljon.
Aloin tänä vuonna muuraamaan paritaloa missä on vanhoista taloista opittuja ratkaisuja. Massiivitiiliseinät puhtaaksi muurattu, painovoimainen ilmanvaihto, rossipohja, konesaumakatto yms. Tässä talossa tulee olemaan pitkä ja edullinen elinkaari verrattuna moderniin puurunkoseen taloon.
Tässä tapauksessa asunnon markkinahinnasta on työn arvoa arviolta 40% ja vuokran pystyisi asettamaan 5% mikä olis jotain 1500€/kk hujakoilla.