Ainakin omassa taloyhtiössä hissinkorjaus jaettiin neliöiden mukaan asukkaiden maksettavaksi. Eli hinta laskettiin esim 4€/per asuin neliö. Summista en muista
1 tykkäys
Hissin uusiminen maksetaan siten kuin asia on yhtiöjärjestyksessä mainittu. Asuinkerros saattaa vaikuttaa siinä mielessä kustannuksiin, että usein saman kokoisessa asunnossa on ylemmässä kerroksessa enemmän osakkeita kuin alemman kerroksen vastaavassa kämpässä.
Hissin uusimisen hinta voi olla vaikka 80 000 euroa / kpl, tai sitten se voi olla jotain ihan muuta. Jos tuota käyttää työlukuna, niin oikeaan suuntaan varmaan menee arviot.
3 tykkäystä
Pitäisi mummini vanha asunto laittaa vuokralle. Toisessa asunnossa asuu äitini, joten siinä vuokrasopimuspohja ei ollut niin justiinsa.
Nyt kuitenkin tulossa tuohon toiseen asuntoon ulkopuolinen piakkoin.
Mistä löytäisi mielestänne parhaan ja ns “virallisimman” vuokrasopimuspohjan tulostettavaksi?
Liityt suomen vuokrantajajiin niin saat hyvän ajantasaisen sopimuspohjan. Vuosimaksu on vähennyskelpoinen kulu.
3 tykkäystä
Googleen “asunnon vuokrasopimus”, niin jo tulee vaihtoehtoja. Listan kärkipäästä löytyy mm. Vuokranantajien ja Sijoitusasunnot.comin vaihtoehdot, jotka ovat varmasti lähtökohtaisesti ihan hyviä vaihtoehtoja.
1 tykkäys
Hyvää keskustelua täällä. Mikäli joku jaksaisi antaa vinkkejä tilanteeseeni olisin kiitollinen!
Vuokralaiseni ilmoitti, että kämpän seinänaapurin keittiön äänet kuuluvat erittäin häiritsevästi asuntoon. Äänet kuuluvat vihannesten pilkkomisesta, työtasolle laskettavien astioiden kolinasta ja kaappien sulkemisesta lähtien. Etätöitä kuulemma häiritsee uunipellin kolina, joka kuuluu selvästi raskasrakenteisten ääntä passiivisesti blokkaavien kuulokkeiden läpi kesken ryhmäpuhelun. Näihin ääniin kuulemma myös havahtuu sikeästäkin unesta. Tiedän, että seinästä kuuluu läpi ainakin joissain olosuhteissa yskiminen ja normaali puhe.
Kyseessä 1920-luvulla rakennettu yksiö. Itse ajattelin olla maanantaina yhteydessä isännöitsijään ja kertoa tilanteen. Onko teillä kokemusta vastaavasta tilanteesta?
Vähän vastaavasta kokemusta ja silloin oli putkiremontin yhteydessä porattu läpireikiä seiniin ilman kunnon eristämistä. Normaali puhe kuului kivitalossa naapurista toiseen.
1 tykkäys
Taloyhtiöön on itseasiassa tehty 21-22 taitteessa putkiremontti. Tosin epäilen, että siitä kyse kun toisesta seinänaapurista kuuluu juurikaan mitään. Miten asia osaltasi eteni? Onko mahdollista, että isännöitsijä toteaa että rakennettu aikansa määräysten mukaan, eli ei kuulu heille tai taloyhtiölle? Toisaalta taas keittiö on varmasti rakennettu myöhemmin. Käsittääkseni tällöin remontin tekijä (naapuri) vastaa äänieristyksen heikentymisestä?
Kannattaa ehkä kysellä koska tämä ongelma on alkanut ja voiko liittyä remonttiin. Vanhoissa taloissa ei ole käsittääkseni mitään äänieristystä vaan paksut seinät hoitavat tätä virkaa. Jos porataan uusia reikiä, niin ääni kantaa putkia pitkin todella selvästi. Reiät pitäisi vähintään tiivistää kunnolla. Tapauksessa josta kerroin tarina päättyi muuttoon, mutta muista syistä, niin en tiedä oliko mahdollista korjausta tehty…
Me asustelimme pari vuotta Helsingin keskustassa yhdessä 1900-luvun alun kivitalossa. Jatkuvasti ihmeteltiin, kun kahteen suuntaan olleista naapureista ei kuulunut pihastustakaan, mutta yhdestä suunnasta kuului kaikki läpi. Ihmeteltiin sitä kaikenlaisille asiantuntijoille ja näkemys oli yhteinen - “joo, kananpaskaahaan tää seinä on”. Kuulemma on yleistä, että joskus vuosisadan puolivälissä on isoja asuntoja jaettu pienemmiksi ja erottelevat seinät on tehty lähinnä näkyvyyttä estämään. Ja kyllähän sen itsekin sitten tajusi, kun koputteli seinät läpi - kahteen suuntaan oli paksua kiveä, yhteen suuntaan kuulosti ontolta pahvilta. Sieltä kuului läpi ihan tavalliset keskustelut ja muut elämisen äänet kuin samassa huoneessa olisivat.
Eihän sille tietenkään mitään mahtanut tai tehty, kun seinä täytti rakennusaikansa mukaiset määräykset.
5 tykkäystä
@Kuuppa asut kerrostalossa. On odotusarvo, että naapureiden äänet kuuluvat asuntoosi, kuten sinunkin äänet naapureille. Et siis voi odottaa isännöitsijän tai taloyhtiön tekevän asunnostasi äänieristettyä.
Itse asuin 1920-valmistuneessa talossa. Yksi yö heräsin siihen, että makuualkovin takaseinän takaa alkoi kuulua naapurin kuorsaus. Kananpaskaseinähän se. Muut seinät olivat paksut kiviseinät eikä niiden takaa kuulunut kuin kovemmat elämisen äänet.
Teetätin tuohon äänieristyksen. Ensin firma teki sen polyuretaania käyttäen, ja eristysarvo äänen osalta oli olematon. Oikea, tai parempi, tapa tehdä tuo oli koolata seinä ja laittaa villaa väliin. Koolaukset irti varsinaisesta seinästä mikäli mahdollista. Kyprokki ja maalia päälle. Ei tuo tietysti kaikkea vienyt pois, mutta ainakin kuorsaus jäi naapurin puolelle.
9 tykkäystä
Omalla kohdalla kävi niin että putkiremontin yhteydessä olivat tehneet kaiken maailman läpivetoja varten aika ison reiän naapuriasuntoon ja sieltä sitten alkoivat äänet kantautua turhankin selkeästi.
Myin lopulta asunnon, joten en edes yrittänyt hoitaa asiaa taloyhtiön kautta.
1 tykkäys
Oma vastaava kokemus vuokra-asunnosta.
Ihmettelin naapuriasunnosta kuuluvia keittiön ääniä ja myös hajut tulivat meidän keittiöön.
Selvittelin itse asiaa, kun isännöitsijää ja huoltoyhtiötä ei kiinnostanut.
Kevyellä purkamisella selvisi että asuntojen väliseen seinään oli pari vuotta aiemmin putkiremontissa tehty läpivienti, josta näki naapuriasunnon keittiöön.
Muutimme pian tuon jälkeen pois, mutta laitoin hallitukselle ja isännöitsijälle tiedoksi löydökset. Ei tietoa miten ongelma ratkaistiin, omassa asunnossa olisin vaatinut asianmukaisen palokatkon toteuttamisen asuntojen välille.
Eli kannattaa tarkistaa läpivientien toteutus omasta asunnosta, jos ääniä kuuluu putkiremontin jälkeen.
7 tykkäystä
Hei!
Ovatkohan uusien/uudehkojen pienten vuokra-asuntojen vuokrat laskussa? Olen tarkastellut mahdollisia vuokria vuokraoven vuokralaskurin avulla, mutta se mielestäni antaa korkeampia hinta-arvioita, kuin saman talon/alueen viime aikojen ilmoitukset.
Eivät ole:
Mutta tietenkin sekin, jos vuokrat nousevat kustannuksia vähemmän, merkitsee vuokratuoton laskua.
4 tykkäystä
Olen osakesijoittamista harrastanut viime vuosituhannelta, mutta asuntosijoittamisesta ei ole kokemusta.
Miten näette osakesijoittamisen vs. asuntosijoittaisen edut ja haitat?
Omasta mielestäni osakkeisiin sijoittamisessa on etuna ainakin likviditeetti. Osakkeesta pääsee halutessaan eroon samana päivänä markkinahintaan ja rahat ovat tilillä 3 päivän kuluttua.
Asuntojen etuna ehkä se, että niiden hinnat heiluvat vähemmän. Toisaalta asunnoissa on vaikeampi saavuttaa hajautusta.
Osakkeiden tuoton odotusarvo on mielestäni parempi kuin asunnoissa.
Asunnossa velkavivutus helppoa, toki osakkeissakin mahdollista, mutta koska volatiliteetti iso, se on riski korkeampi.
Asuntosijoittamisessa on enemmän työtä.
Kommentteja?
Tilastokeskus tilastoi näissä kai vain instikkatahojen vuokrat? Instikoiden vuokrausaste on laskenut, joten on mahdollista että tilastoinnin ulokopuolella olevat asunnot saa vuokrattua aiempaa edullisemmin.
Tsekkasinpa nyt vielä nuo lähteet:
Asuntojen vuokrat -tilasto kuvaa vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja vuokrien muutosta neljännesvuositasolla. Tiedot perustuvat Kelan asumistukirekisteriin ja vuokrataloyhtiöiden tietoihin.
Ei ehkä kannata hyväksyä Kojamon vuokria ihan vain sen takia että Tilastokeskus sanoo etteivät vuokrat olisi muka laskeneet.
Noilla isoilla vuokrapuljuilla on käytäntöjä, joka ei ainakaan palkitse vanhoja vuokralaisia. Nollakorkojen aikaan esim todella korkeat kiinteät vuosittaiset korotukset.
Lopulta olet siinä tilanteessa, että muutat saman firman alakerran asuntoon ja saat vuokranalennuksen
Varmaan oleellisin / tärkein etu on siinä, että vivuttaminen käytännössä helpompaa. Ja toinen tärkeä elementti on kassavirta (vertaa osingot), jos sellaisia kohteita on onnistunut järkevästi samaan.
Itse tykkään myös inhimillisestä elementistä eli vuokraamisesta itsessään, mutta se on vähän eri juttu sitten jo.
6 tykkäystä
Tämä on ehkä se oleellisin ero “kasvottoman osakesijoittamisen” ja vuokraloordina toimimisen kanssa. Sanoisin, että tuo ihmillinen elementti on huomattavasti hauskempi, jos tuote on ns. kunnossa ja äärimmäisen haluttu.
Itse huomannut miten valtava ero mikrosijainnilla on siinä, että saa laadukkaita hakijoita. Itsellä on kokemusta Helsingin keskustan yksiöstä, johon saa muutamassa tunnissa nipun hakijoita, joista jokaiselle voi vuokrata hyvillä mielin. Sen sijaan PK seudulla hyvällä radanvarsi-, mutta “nukkumalähiö” sijainnilla olevaan asuntoon tulee vain yksittäisiä laatu-hakijoita. Luottotiedottomia yms. kauniisti sanottuna, ei ykkösvalintoja tulee paljon. Jos on puhdas asuntosijoittaja niin tämän kanssa varmaan voi elää, mutta itse kun vuokraa sitä “ainoaa” asuntoaan niin tilanne ei ole niin optimaalinen. Tätä aspektia kannattaa jokaisen vuokranantajaksi haluavan miettiä tarkkaan. Itse nykyään tyytyisin paljon mieluummin pienempään tuottovaateeseen ja laatusijaintiin, kuin toisinpäin. En uskalla edes ajatella millaisia hakijoita tulee jossain muuttotappiokuntien “korkeantuoton” kohteisiin jos PK seudullakin on sijainnilla näin suurin merkitys.
Mitä tulee vuokratasoon ja yleiseen markkinatunnelmaan, niin viime keväänä löytyi tuohon jälkimmäiseen asuntoon viikossa kolme hyvää hakijaa ja sain valita ns. parhaan hakijan. Tänä keväänä ei ole kuukauteen tullut kuin kaksi potentiaalista kiinnostunutta vaikka vuokrapyynti on muutaman prosentin alle viimevuonna solmitun vuokran.
Summasummarum: Osakesijoittaminen ja asuntosijoittaminen ei ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, mutta asuntosijoittamisessa sijainnista kannattaa maksaa jos haluaa säästää hermoja 
7 tykkäystä