Voitko avata prosenteissa minkälaisesta korotuksesta puhutaan?
2 tykkäystä
Noin seitsemän prosentin korotus
6 tykkäystä
Kiitos vastauksesta!
Mielestäni konkreettiset prosentit asioista puhuttaessa edustavat hedelmällisintä antia mitä tälläkin keskuselulla on antaa.
5 tykkäystä
Minusta näissä ammatitaidottomissa yksityisissä vuokranantajissa on hyvätkin puolensa.
Itse on helpompi erottua joukosta hyvällä asumiskokemuksella. Valitsemalla hyvät vuokralaiset ja palvelemalla heitä hyvin on mahdollista tuottaa lisäarvoa. 
12 tykkäystä
Ikävämpi homma vaan on se, jos huonot yksityiset vuokranantajat nostaa kynnystä vuokrata kämppää yksityiseltä.
Sen jälkeen kun hyvä vuokralainen on löytynyt, onkin homma jo helpompi hoitaa. Kun kämppä on kelvollisessa kunnossa, ei lähettele turhan suuria vuokrankorotuslappuja, antaa vuokralaisen elellä rauhassa, mutta on tarpeen mukaan nopeasti tavoitettavissa, pitäisi perusasioiden olla kunnossa.
4 tykkäystä
Heka nostaa vuokriaan, koska se toimii omakustannusperiaatteella ja kulut nousevat. Osa nousevista kuluista tulee 100% Helsingin kaupungin omistamille yhtiöille, joille kaupungilla on tiukat tavoitteet oman pääoman tuotolle ja tulos nostetaan osinkona.
On Kokoomuksen poliitikoillakin aika heikko talousosaaminen ja Vartiaiselta pisteiden keräilyä. Voisi ehkä mennä kysymään pääsisikö peruskoulun talousopin tunneille kuuntelemaan korkoa korolle ilmiöstä.
6 tykkäystä
Näinhän se on mutta tuo on merkki siitä että vaikka kuinka joka toimisi omakustannepolitiikalla niin nousevat kulut heijastuvat vuokriin. Moni väittelee siitä että ei vuokrat nouse ja ei pysty nostamaan kun tarjontaa tullut lisää. Ei se ihan niin mene vaan kyllä ne nousseet kulut valuvat niihin vuokriin halusi sitä tai ei. Sijoitustoiminta ja vuokraaminen ei ole pitkällä jänteellä hyväntekeväisyyttä vaan sillä katetaan kuluja ja pyritään saamaan sijoitukselle tuottoa.
Se että on olemassa “markkinahäirikköjä” jotka eivät vaadi tuottoa vaan toimivat omakustanneperiaatteiden mukaan ei tee hyvää koko järjestelmälle sillä rahalla on aina hinta ja kuluilla ja se tulee näkyä vuokramarkkinassa. Ja tulee näkymäänkin pitkällä jänteellä.
7 tykkäystä
Tämä on totta, eri asia vain että millä aikataululla ne kulut valuvat, eli kuinka isolla se hana on josta se valuu. Jos tarjontaa on reilusti suhteessa kysyntään, hana on lähes kiinni.
PS. Itsellä ihme tilanne kun kulut eivät ole nousseet ja olen hyvän vuokralaisen vuoksi pidättäytynyt korotuksista. 
4 tykkäystä
Veljen puolesta kyselen.
Hän joutuu irtisanomaan (eron vuoksi) 6 kuukauden asumisen jälkeen toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen, jossa ensimmäinen mahdollinen irtisanomisaika on 11 kuukauden jälkeen. Tällöinhän hän siis syyllistyy sopimusrikkomukseen. Vuokrasopimuksessa ei ole kuitenkaan mainittu ollenkaan sopimussakkoa tai määritelty sen suuruutta. Tämähän jättää asian tiimoilta tulkinnanvaraisuutta.
Yritin selvitellä Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Kuluttajaliiton yms. virallisten ja vähemmän virallisten tahojen sivuilta. Löysin muutaman vastauksen:
“Tällaisena vahingonkorvauksena tulee kyseeseen vuokralaisen irtisanoessa sopimuksen mm. asunnon tyhjillään olemisesta aiheutuva vuokratulon menetys sekä uudelleenvuokrauksesta aiheutunut kustannus.”
“Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa on yleisesti tuttu käytäntö, että vuokrasopimuksen ensimmäinen mahdollinen päättymispäivä on yleensä vuoden päästä. Mikäli vuokralainen irtisanoo sopimuksen ennen sitoutumisen päättymistä, hän maksaa sopimussakkona 1-2 kuukauden vuokraa vastaavan summan vuokranantajalle.”
Nämä vastaukset eivät oikein tee vielä autuaiksi, koska en löytänyt tällaisia mainintoja mistään virallisista lakipykälistä.
Onko olemassa siis jotain selvää lakipykälää tai vakiintunutta käytäntöä, joka määrittää sopimussakon suuruden tällaisessa ennenaikaisessa irtisanoutumistilanteessa Vastaavasti kuten esim. irtisanomisajan osalta on määritelty 1kk vuokralaiselle ja 6kk vuokranantajalle eli vaikka vuokrasopimukseen olisi muuta kirjattu tai jätetty kirjaamatta, laki velvoittaa toimimaan näiden raamien mukaisesti.
Pelkään siis, että vuokranantaja yrittää vaatia “mielivaltaisesti” jotain summaa, koska vuokrasopimuksessa ei ole sellaista ennaltamääritelty. Toki KKV:n yms. sivustoilla puhuttiin myös “kohtuullisista” korvauksista, eli varmasti mitään täysin mielivaltaista ei voi vaatia, tai asian voisi jo viedä sitten Kuluttaja- ja kilpailuvirastolle.
Tämä voi olla väärä paikka kysyä, kun foorumilaiset ovat varmaan pääasiassa itse vuokranantajia, eli oma lehmä ojassa, mutta kokeillaan silti.
Veli ei ole vielä ollut yhteydessä vuokranantajaan, eli voi olla, että asiat sujuvat ihan hyvin ja vaatii kohtuullisesti esim. 1kk vuokran verran sopimussakkoa.
Mutta ihan mielenkiinnosta haluaisin oppia uutta.
Kiitos jo etukäteen!
1 tykkäys
Toistaiseksi voimassa olevien sopimuksen irtisanomisajat tulee laista ja siltä osin lainsäädäntö on pakottavaa. Mutta tosiaan, tuollaista viittaamaasi sopimussakkoa voidaan käyttää kuvailemasi kaltaisissa sopimuksissa. Jos vuokrasopimuksessa ei kuitenkaan ole mainintaa sopimussakosta, ei sellaista tietenkään voi silloin myöskään periä. Jos veljesi irtisanoo asunnon vaikka tänään, on hänellä vuokranmaksuvelvollisuus elokuun loppuun saakka.
Muutama lause sopimussakosta: “Sopimussakko on etukäteen sopimuksessa sovittu summa, joka tulee maksettavaksi, jos sopijaosapuoli ei noudata sopimusta. Sopimussakkoa ei voi vaatia, jos siitä ei ole osapuolten kesken sopimuksessa sovittu.” (Lähde: Jurinet)
Eikä täällä kenelläkään pitäisi olla mitenkään oma lehmä ojassa näissä asioissa, vaan jokaisen tulisi ymmärtää selkeiden sopimusten ja hyvän vuokratavan merkitys.
Itsellä sopimussakko ja sen suuruus on selkeästi merkitty vuokrasopimuksiin. Toisaalta, kun viime vuonna yksi tunnollinen vuokralainen kauniisti kysyi mahdollisuutta joustaa sakosta 10 kk:n asumisen jälkeen ja etsi uuden vuokralaistarjokkaan, en viitsinyt alkaa asiasta niuhottamaan ja viemään opiskelijan rahoja sopimuspykälään vedoten. En, vaikka tilalle tarjottu uusi vuokralaisehdokas ei minulle kelvannutkaan.
22 tykkäystä
Ottaisin asian avoimesti ja nöyrästi esille vuokranantajan kanssa ja toivoa että suostuu pieneen sopimussakkoon tai sitten ehdottaa tuota että voi olla apuna uuden vuokralaisen saamisessa ja jos löytyy ilman tyhjää kuukautta niin sopimussakkoa ei tulisi.
Pari kertaa omalle kohdalle osunut ja 1kk sopimussakko sovittu heti aluksi. Toisella kerralla tästä sai extra kk vuokran kun löytyi uusi heti ja toisella kerralla taisi tulla 1/2 kuukautta takkiin tms. Mutta jos kohtuullinen vuokranantaja ja peruste hänellä järkevä niin eiköhän tuo mene ihan sujuvasti.
4 tykkäystä
Jos sopimussakkoa ei ole, ei voi periä sopimussakkoa, mutta sopimusrikkomuksesta aiheutuneet vahingot voi vaatia.
Sopimussakko toimii yleensä myös vastuunrajoituksena ja ilman sitä vahingonkorvauksella ei lähtökohtaisesti ole ylärajaa, vaan korvattavaksi tulee aiheutunut vahinko.
3 tykkäystä
Määräaikaisissa vuokrasopimuksissa tuo vahingonkorvausvastuu onkin selkeä homma. Toistaiseksi voimassa olevissa soppareissa tilanne on kimurantimpi. Tosiaan, irtisanomisajat tulee laista, ja siltä osin lainsäädäntö on pakottavaa.
Sopimussakko on se yleinen tapa välttää liian tiheän vuokralaisvaihtuvuuden synnyttämiä kuluja ja vaivaa. Mutta sen sopimussakon suhteenkin on syytä olla tarkkana. Sopimussakon tulee olla kohtuullinen, missä yksi kriteeri on määrän rajauttuminen korkeintaan kahden kuukauden vuokraa vastaavaksi summaksi. Toiseksi sopimussakon tulee olla molemminpuolinen. Jos sopimussakko-vastuu irtisanomistilanteessa koskee vain vuokralaista, on sopimussakkoa koskeva sopimuskirjaus epäsuhtainen ja siten kokonaisuudessaan pätemätön.
Myös sellaista tapausta on hovioikeudessa käsitelty, jossa sopimussakko oli sidottu asunnon vuokrauksen välityspalkkioon. Se todettiin pätemättömäksi ehdoksi, sillä välityspalkkio peritään toimeksiantajalta, eikä se kuulu vuokralaisen maksettavaksi.
Rajaton vahingonkorvausvastuu syystä, että vuokralainen irtisanoo vuokrasopimuksen lainsäädännössä määritellyissä aikarajoissa, ei kuulosta kohtuulliselta sopimukselta/vastuulta. Mielenkiintoista olisi nähdä, millaisiin ratkaisuihin oikeuslaitos on tuollaisissa keisseissä päätynyt.
3 tykkäystä
Käytäntö jossa ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajankohta on 12kk ja sitten “jatkuu” toistaiseksi voimassa olevana on yleinen, mutta vastoin hyvää vuokraustapaa. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on aina vuokralaisen irtisanottavissa 1kk varoitusajalla ilman sen kummempia sakkoja. Vuokranantaja voi toki vedota sopimusvapauteen. Jotta tuo 12kk olisi sitova tulisi lain mukaan tehdä määräaikainen sopimus ensin 12kk ajaksi ja sen jälkeen tehdä kokonaan uusi sopimus joka on toistaiseksi voimassa. Nuo “hybridisopimukset” eivät pääsääntöisesti pidä lain silmissä, eritoten tuossa tapauksessa että sopimussakon suuruutta ei ole mainittu. Mahdotonta sanoa tarkasti näkemättä sopimusta.
Niin kuin muut jo mainitsivatkin niin kannattaa tietysti lähteä siitä että hyvässä hengessä päästään molempia miellyttävään lopputulokseen. Jos kyseessä on avioero saattaisi se olla erityinen syy irtisanoa sopimus. Itse ilmoittaisin vuokranantajalle irtisanomisesta ja mainitsisin selkeästi syyn. Sitten odottaisin hänen vastausta. Mikäli vuokranantaja ei mainitse sopimussakkoa irtisanomisen yhteydessä, ei sitä tarvitse silloin maksaa.
Helpoimmalla pääsee kun myöntyy 1kk sopimussakkoon jos siitä tulee puhe, se on standardi jos ei muuta ole mainittu. Yllä olevia pointteja voi mainita. Ja voi tosiaan olla että jos vuokranantaja tietää löytävänsä siihen nopeasti uuden vuokralaisen ei edes katso tarpeelliseksi periä mitään. Toki haastava tilanne jos on maksanut 2kk vuokravakuuden ja vuokranantaja heittäytyy hankalaksi. Siinä voi sitten miettiä vuokran suuruudesta riippuen että maksaako vaivaa alkaa vääntämään. Yleensä ei.
1 tykkäys
Pääsääntösesti vuokranantaja haluaa vaan välttää tyhjän kuukauden, jota varten se sopimussakkokin on olemassa. Tuossa tulikin lakipykälää jo tarkemmin, mutta lähtisin veljenä ottamaan reippaasti yhteyttä vuokranantajaan ja keskustelemaan. Jos vaihto saadaan niin, että veljesi antaa avaimet seuraavalle, niin voi olla, että sopimussakko voidaan jopa unohtaa. Veljesi voi luvata jeesata mahdollisimman paljon esim
- Näyttää asuntoa vuokranantajan puolesta.
- Lupaa laittaa tarvittaessa asunnon niin siistiksi, että siitä on hyvä ottaa kuvia tai tulla näyttämään. Esim piilottaa ylimääräisen tavaran vinttikomeroon, että asunto ei ole täyden näköinen.
- Kyselee kavereilta somessa, että olisiko halukkaita muuttajia kyseiseen asuntoon.
Jos taas vuokranantaja vaatii sen sakon väkisin, niin silloin voi vastavuoroisesti sanoa, että asuinaikana ei tartte sitten kenenkään tulla edes katsomaan asuntoa.
3 tykkäystä
Mutta tuossa tapauksessa sitä sopimussakkoa ei ole olemassa.
Tuolla vuokralainen taas kerää vaikeuksia itselleen. Vuokranantajalla on oikeus päästä vuokraamaansa asuntoon esim. juuri asunnon uudelleenvuokrauksen merkeissä. Käyntiajankohdasta tulee tietenkin sopia asukkaan kanssa, mutta tuollainen “ei sovi koskaan” -vastaus ei kuittaa asiaa. Viime kädessä vuokranantaja menee sitten sinne asuntoon poliisin virka-avun kera.
5 tykkäystä
Mitäköhän uusi vuokralaiskandidaatti ajattelee, kun poliisin kanssa tullaan näytöille?
Tyypillisesti se ei tähän mene mutta silti…
2 tykkäystä
Joo, tuskin kannattaa ihan poikkiteloin heittäytyä. Toki voi ottaa siinä mielin iisimmin, että ei sitä kämppää tarvitse puunata näytöille ja voi oikeasti sanoa tiedusteluun seuraavan päivän näytöstä, että ensi viikolla on parempi aika.
Kävin aikanaan katsomassa yhtä asuntoa, jossa oli ilmeisesti häätö menossa. Vuokranantaja ei saanut edes tönäämällä ovea auki, kun asukas oli tehnyt etuovelle jonkin sortin barrikaadin. Käytiin katsomassa terassin puolelta ovelta sisään ja totesin jo siinä kohtaa, että antaa olla.
9 tykkäystä
Tuo onkin sitten jo toinen asia. Ja ihan ilman mitään vaikeaksi heittäytymistäkin, ei niitä näyttöjä ihan päivittäin ole kohtuullista pitää asumiskäytössä olevassa vuokra-asunnossa.