Oon ajanut useammalla tonnin pommilla. Renkaista en tinkinyt koskaan. Paskoja renkaita kun ei edes suomen rajoitusten mukaan ajaminen korvaa mikään ennakointi. Eikä ne 14-tuumaisina paljoa maksakaan.
Alla esimerkkejä miltä merkeiltä niitä ihan toimivia pelejä löytyy. Hitsannut en ole ensimmäistäkään autoa. Enkä tehnyt kone/laatikkoremppaa. Suurimmat omat rempat on sarjassa laturi, akku, syyläri, jarrut.
W124 200 Diesel, yhteinen matka päättyi kun mittarissa oli yli 600tkm. Lähti kontissa afrikkaan.
626 2.0 bensa Mazda, reilu 400tkm rullattuna meni jollekin ensiautoksi.
1.4 Corolla, kilometrejä vajaa 300 tkm. Muksun syntymän jälkeen totesin että myös kakkosautosta täytyy löytyä se ilmastointi. Myin (varasin soittajalle, joka myös auton osti) 1300e viidessä minuutissa nettiautossa. Puolen tunnin kohdalla piti kirjoittaa varattu, kun kyselyitä oli tullut viisi lisää. Olo melkoinen yllätys itsellekin.
Sitten niitä paskoja:
405 pösö. Eka ja vika ranskalainen. Vikalistasta saisi vaikka A4, mutta otetaan oudoimmat. Oven kahvatx3. Mittaristo X2. Taka-akselin rasvanipat.
Kolmen tonnin Passat. Alusta söi kiitettävään tahtiin osia ja ohjausakselin kohdalla vihelsin pelin poikki.
Btw, jos haluat varmasti turvallisen auton osta kuorma-auto. Pesee ihan fysiikan lakien avulla jokaisen henkilöauton kolaritilanteessa.
Oikeasti suurin riski tuntuu olevan siellä ratin takana ja välillä saa muistuttaa itseäkin että oliko tuossakaan asiassa mitään järkeä.
Moni sanoo, että pitää olla auto millä on ajettu vähän mutta kolikon kääntöpuoli on että auto millä on ajettu paljon, edustaa kestävyyttä ja laatua (vertaus Sampo, KONE)
D5 koneinen Volvo tai E-mersu niin 400t ajoa on vain esipuhe. Matka jatkuu kun laittaa pari uutta niveltä ja jarrut uusiksi.
Volvoon en oo vielä ainakaan sekaantunut ja viimeisin Mersu w201 200cdi oli vajaan 10ke autoksi sellainen pommi, etten ole uskaltanut sekaantua enää siihenkään
Lähin vastine noille luotettavuudesta tinkimättä löytyy mielestäni hondasta.
Jos vähän tuunaa, että katsastusten määrä otetaan huomioon (esim. Porsche 911 katsastettu peräti 107 kpl ). Eli ensin otan koko vuoden katsastusten summan ja sitten siitä keskiarvon. Sitten valitsen vuoden Top 10:stä auton, joka on lähimpänä tuota koko vuoden keskiarvoa eli on jollain tasolla “keskivertoauto”, on tulos odotetun hilpeä
Saattaahan ne autot toimia ja liikuttaa paikasta toiseen. Varmaan löytyy jostain vielä toimiva Fordin T-malli. Ei se tarkoita, että kenenkään pitäisi ajaa sellaisella.
Eikä turvallisuus tarkoita vain minun omaa turvallisuuttani. Vaikka itse olisinkin suht eristettynä jonkun monen tonnin Zilin kyydissä, niin kukaan muu kanssakulkkija ympärilläni teillä tai parkkipaikoilla olisi. Varsinkaan kun en ole tottunut moista mörssäriä pyörittämään.
Oli kieltämättä vähän hassu ajatus alkuun vaihtaa 201 tkm ajettu Renault 216 tkm ajettuun Volvoon. Seitsemän vuotta uudempi kuitenkin tuntui koeajossa ja tuntuu vieläkin vanhaan tottuneelta ihan uudelta autolta. Kun katselin nettiautosta, että näitähän on myynnissä 400 ja jopa 600 tkm ajetuna, niin totesin että ostetaan pois. Huoltokirja ja soitto edelliselle omistajalle vaikuttavat myös paljon ja sinetöivät päätöksen. Tässä oli vaihdettu hiljattain sellaista uutta osaa, jotka olisivat tulleet ihan kohta vaihtoon, jos olisi ostanut samanlaisen 150 tkm ajettuna ja maksanut siitä jonkun 7-8 k€ enemmän. Koneista vielä sen verran, että ainakin tässä mallissa (XC60 2014-17, 2,4D AWD) kone on fyysisesti täysin sama tuplaturboversio huolimatta siitä, lukeeko perässä D3, D4 vai D5. Se D3 ja D5 välinen n. 60 hv tehoero on otettu moottorinohjauskarttoja muuttamalla.
Tuohon “kuinka paljon autolla X pystyy ajamaan → katso nettiautosta siellä on 600tkm ajettujakin myynnissä” -ajatukseen pitänee kommentoida näkökulma, että auton jälleenmyyntiarvo on suoraan verrannollinen sen korjauskannattavuuteen.
Eli jos nyt vaikka 20.000 euron arvoisesta autosta hajoaa jokin 2000e arvoinen osa, niin auto kannattaa poikkeuksetta korjata sikäli kun muutoin käsissä olisi 20.000 euron edestä romurautaa. Toisaalta jos 3000 euron arvoisesta autosta hajoaa sama 2000 arvoinen osa, niin korjaamisen mielekkyys on kyseenalainen.
Tästä seuraa mielestäni varsin loogisesti se että kalliit autot liikkuvat teillä pisimpään. Se että montako kertaa 600tkm ajetusta kalliista autosta on matkan varrella pitänyt vaihtaa jokin 2000 arvoinen osa olisi se oleellisempi kysymys näin autoilijan kustannuslaskennan näkökulmasta.
Siinä tulee sitten se hassu tilanne, että halvimmissa (uutena siis) autoissa on pääosin myös halvimmat korjaukset. Esim. Toyotan ja Hondan alkuperäisosat ovat suhteellisen halpoja ja myös kestäviä. Sitten taas esim. saksalaisissa autoissa korjaukset ovat usein suht kalliita (sekä osat itsessään että työmäärä niiden vaihtamiseen), myös heidän halvimmissa malleissa.
Ongelma on tämä suurimmassa osassa suomalaisia kytevä “laatumerkkien” arvostus. Bemarit yms kalliilla logolla varustetut malmikasat ovat menettäneet laatunsa aikoja sitten. Huollot ja varaosat järjettömän kalliita, eivätkä osat kestä kuin pari vuotta. Lähes poikkeuksetta kun tuossa Tre-Hki motarilla katsoo tien varteen jääneitä autoja, 90% näistä on BMW, Audi tai Mersu.
Oikea laatumerkki on oikeasti Hyundai, joka pystyy myöntämään autoilleen seitsemän vuoden takuun.
Itsellä ajohistoriaa nyt noin 15v, Noin seitsemän vuotta sitten luopunut noiden tonnin autojen kanssa leikkimisen ja ostanut hieman uudempia, mutta yli 200tkm ajettuja. Juurikin ajatuksella, että suurimmat huollot on jo tehty. Ensimmäisessä (Mazda), ei ollut mitään vikaa reilu kahden vuoden aikana. Toisessa (Mazda), hajosi bensapumppu (noin 200€) ja jarrulevyt vaihdettiin kerran (noin 350€). Tuon enempää ei ole huoltoihin tarvinut käyttää, jos perus määräaikaishuollot jätetään pois.
Yleensä rahaa alkaa menemään korjauksiin enemmän kun 200tkm lähestyy. Alustan osiin menee satasia kerralla ja niitä joutuu korjaamaan kohtuu usein. Kalliimmat korjaukset ovat sitten moottoriin ja vaihteistoon liittyviä ja kysymys on usein huonosta tuurista tai DSG-vaihteistosta . Niihin voi helposti mennä niitä tuhansia euroja.
Sähköautolla nuo välttäisi…
Meinaatko että sähköautossa ei ole vaihteistoa tai alustaa?
Autoahan ei kannattaisi omistaa, jos haluaa pitää rahat taskussa (pörssissä), mutta usealle se varmasti on mukavuustekijä arjen keskellä. Ostan mielellään uuden tai uudehkon auton rahoituksella silloin, kun rahan hinta kohtuullisen pientä. Nautin helposta, vaikkakin kalliista kilometreistä, mutta eipähän jätä tielle ihmetyksen keskelle perheen kanssa reissatessa. Sijoitan ja säästän ahkerasti pienentäen muita elämässä koituvia kustannuksia, jotta tälle melko kalliillekin harrastukselle jää liikkumavaraa omassa taloudessa. Haluan myös nauttia autoilusta ja siihen liittyvästä kulutuksesta nyt enkä myöhemmin elämäni ehtoopuolella. Seuraava auto on luultavasti ehkä Tesla, joka ei missään nimessä ole järkevä ostos - ei sinne päinkään, mutta nautitaan kuitenkin matkasta.
Sinulle laatu selvästikin tarkoittaa samaa kuin luotettavuus. Joillekin laatu voi tarkoittaa Ruotsalaisesta kristallista tehtyä vaihdekepin nuppia, Bowers & Wilkinsin äänentoistoa, ilmajousitusta, Mersun merkkiä konepellillä tai jotain ihan muuta. Käsitettä laatu ei siis voi yksikäsitteisesti määritellä autoista puhuttaessa. Luotettavuuden määrittämiseen sen sijaan löytyy ihan tilastoja.
Jos premium-merkillä ajava valittaa huoltojen tai varaosien hinnasta on tällöin tullut valittua liian kallis auto omaan taseeseen nähden. Uusiin autoihin tarjotaan lisäksi huolenpitosopimuksia joiden avulla ylläpitokulut ovat ennustettavia. Toki nämäkin ovat köyhälle kalliita, itse maksan 70€ euroa kuussa Volvolle enkä ole saanut puoleen vuoteen yhtään mitään vastinetta tälle rahalle
Se, että arvostelee saksalaisten laatumerkkien laadun alentumista ihan vain kirjoittelamalla täällä ja vertaamattaa johokin määrättyyn vanhaan laatutasoon on syvältä.
Anteeksi, olen ajanut japseilla ja saksalaisilla laatumerkeille yhteensä 2,5 milj. kilometria, siis henkilöautoilla, enkä ole taksikuski, vaan vanha. Ranskaiset ovat jäänet väliin, rakentakoon ne ydinvoimaloita menestyksekkäästi.
Ärsyttää kun ihmiset haukkuu saksalaisia laatubrändejä ilman omaa fakta kokemusta, joo oli yksi auto mikä oli huono, kun ei ole varaa niihin ja/tai ole autoihminen eikä ymmärrä niistä mitään. Tämä ei ole kannan otto laatutasoonkaan.
Ajakaa niillä tonnin autoilla ja Hyndai hiatsuilla, mutta antakaa muiden ajaa niillä millä ne haluavat.
Itse ajan tällä hetkellä firman VW:llä ja muuten pienempi saksalaisurheilu auto kesällä käytössä.
En ole ikinä ostanut ns. saksalaista laatuautoa muiden ihmisten takia vaan itselle ja jos joku ei huomaa mitään eroa verrattuna niihin muihin autoihin kannattaa jatkaa muiden aiheiden parissa, pyydän.
Nämä perustelut eivä perustu pelkästään järkeen vaan myös tunteeseen, mutta paljon enemmän omaan kokemukseen kun monella muilla asiantuntijoilla.
Perkele, kun lupasin itselleni, etten osallistu autokeskusteluun, mutta tässä ollaan
Minulle on aivan sama millä muut ajavat, arvostan kaikkien päätöstä, mutta toivon etteivät irvistele jos bemari on parkkeerattu väärin ja samalla eivät huomaa kun Corolla on poikittain ruudussa (itsellä ollu niitäkin 2 kpl). Se on suomalainen ilmiö, tuskin Saksassa kukaan huomaa samaa tai minkä merkkinen auto meni ohi.
Autoiluhan on ikuisuuskysymys ja valinta riippuu siitä, mitä itse kukin haluaa autoltaan. Minä esimerkiksi haen luotettavuutta, halpaa ylläpitoa sekä siedettävää ostohintaa että hyvää ajettavuutta, niin kompromissi on honda. Toyota olisi luotettavampi, mutta todella tylsä. Mazda taas ruostuu käsi esiin ja äänieristys on mitä on.
Jos ei hinnasta olisi väliä, niin valinta olisi E39 M5. Tykkään muotoilusta, ihan helvetin hyvä ajettava enkä kaipaisi autoon mitään mitä tuosta ei jo löydy. Tuolla voi ajaa kuin herrasmies tai kuten oman elämänsä rallikuski. Äänimaailmakin riippuu täysin kaasupolkimen asennosta. Ehkä joskus vielä on varaa pitää tuollaista kesäautona.
Minulle auton tuomaa mukavuutta on esim. se että voin ajaa vaikkapa mökille ja sieltä pois milloin huvittaa. Julkisilla ei tulisi hommasta mitään. Ostin ensiauton 25-vuotiaana ja se sitä edeltävä kyytien kanssa puljaaminen oli aivan perseestä. Mutta ihmisiä on tosiaan erilaisia. En varmaan tarvitsisi autoa jos koko elämäni olisi tässä kaupungissa.
Mitä turvallisuuteen tulee niin renkaissa en ole säästellyt. Abs ja turvatyynyt löytyy mutta varmaan henki lähtisi kolarissa helpommin kuin uudemmassa autossa. Ei vanha auto kuitenkaan ole automaattisesti muille vaarallisempi. Ei ne kaikki ole ruostekasoja jatkuvasti valmiina leviämään ja syöksymään vastaantulijan keulaan.
Olen kolmekymppinen toistaiseksi lapseton ja ihan hyvin olen pärjännyt tähän saakka ilman autoa, tosin olen aina asunut keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa, joissa on toimiva julkinen liikenne ja varastossani tähtikuntoinen polkupyörä. Rakastan pyöräilyä ja pyöräilen vuoden ympäri. Vuokraan auton tarvittaessa, viimeksi kun lähdin vaeltamaan. En ole laskenut kuinka paljon olen vuosien varrella säästänyt mutta luultaviimmin kelpo summan. Varmaan auto tulee kuitenkin kyseeseen jos perhe kasvaa.
Kävin tuossa juuri pitkän viikonlopun Itä-Kainuussa kalastelemassa, metsissä ja maita katselemassa. 900km ajoa laatuautolla, kylläpä oli mukava reissu. Mietin tullessa rankkasateessa, että ei tuonne viitsisi kovin heppoisella vehkeellä lähteä kaatosateeseen uraisille veden täyttämille teille.
Samoin minäkin olen mennyt 1.3 Escortilla esimerkiksi (ollut yli 20 autoa), mutten siltikään enää menisi Nyt nautitaan elämästä kunnon autolla (toki on nautittu jo viimeiset 15 vuotta).
Ihailin kyllä Alavuokin kaupan pihassa karhumiesten Land Cruisereita, siinäpä vasta auto…
). Eli ensin otan koko vuoden katsastusten summan ja sitten siitä keskiarvon. Sitten valitsen vuoden Top 10:stä auton, joka on lähimpänä tuota koko vuoden keskiarvoa eli on jollain tasolla “keskivertoauto”, on tulos odotetun hilpeä 
Nyt nautitaan elämästä kunnon autolla (toki on nautittu jo viimeiset 15 vuotta).