Energia-alan ja vetysektorin Q&A

Tässä ketjussa voi kysellä kysymyksiä energia-alaan ja vetysektoriin liittyen! Muistakaa käyttää CTRL + F toimintoa, voitte tätä kautta mahdollisesti jo löytää vastauksen kysymykseenne! :slight_smile:

15 tykkäystä

Rikotaas hieman jäätä että muutkin uskaltavat kysellä :cowboy_hat_face:

Aikaisemmin on tullut vastaan uutisartikkelia vetyautojen tankkausasemien räjähtelyistä (linkki alla). Esimerkiksi ydinvoima-alalla ihmisten räjähdyspelko on johtanut regulaation paisumiseen ja syönyt alan yhtiöiden kannattavuutta, joten tällä voi olla vaikutusta mm. vetyasemien turvatoimien kustannukseen ja näin ollen vetypolttoaineen kannattavuuteen.Ydinvoima-alalla on mielikuvataakkana Chernobyl, vetyalalla taas Hindenburg.

Onko tankkausasemien räjähtely aito huoli vai pelkkää hysteriaa? Onko vedyn käyttö polttoaineena ylipäätään turvallista (varastoinnin ja kuljetuksen osalta) ja onko tässä riskinä että muutama korkean profiilin tapaus tuhoaa vetysektorin tai jonkin vetysektorin osan, samalla lailla kuin vaikkapa Zeppeliineille kävi tai ydinvoima-alalle Chernon jälkeen.

5 tykkäystä

Mielestäni nämä eivät ole mitenkään suoraan verrannollisia asioita.

Tankkauksesta:

Tuntematha tarkkaan vetyasemien tarkkoja teknisiä järjestelyjä niin haasteena on juuri tuo syttymisherkkyys ja suuri energia (siitä seuraava räjähdys).

Vedyn käytössä, kuten bensakin, syntyy ns. Atex-luokiteltuja alueita (räjähdysvaarallinen tila) tankkausasemille, joten annettuja turvaohjeita on noudatettava.

Myös teknisesti tankkaustapahtuma pitäisi järjestää tämä huomioiden mahd turvalliseksi. Ongelmallista on jos joku laite, venttiili tms. ei toimi oikein ja turvalaitteissa olisi samalla vikaa. Esimerkiksi noustessa autosta olet hyvin todennäköisesti varautunut staattisesti auton penkeillä ja kun otat tukea auton metallikorista syntyy kipinä, joka riittää räjäyttämään aseman taivaan tuuliin jos ilmassa olisi vetyä (vuoto tms).

Pitäisin kuitenkin tankkaustapahtumaa ihan verrattavissa bensatankkaukseen, joskus paloja sattuu mutta turvallisuudesta huolehtimalla homma on ok.

Liikenneonnettomuudet:

Tämä onkin mielestäni se suurin ongelma niin kaasuautojen käyttäjien kuin pelastajien turvallisuuden osalta. Auton kun suistaa tieltä, törmää tms. niin aina on syttymiselle olemassa riski. Sitten jos autossa on vaikka 200bar paineessa vety tai muu kaasusylinteri niin riskit kasvavat oleellisesti esim palotilanteessa.

En tiedä mikä kaasu esim tässä oli käyttövoimana, mutta hyvä esimerkki

Sähköautot:

Myös sähköautot voivat olla sangen ongelmallisia palotilanteissa sekä liikennepelastamisen kannalta. Esim Teslassa on 10kV jännitteellisiä osia ja onnettomuudessa runkorakenteiden murskautuessa ei voi aina olla varma mitkä osat autosta ovat saaneet 10kV jännitteen. Pelastajan ei ole turvallista työskennellä auton kanssa ihmisten pelastamiseksi tällöin.

Akkujen palotilanteet ovat erittäin ongelmallisia sammuttamisen kannalta ja odottaisin esim pysäköintikieltojen yleistyvän parkkihalleissa ja maanalaisissa tiloissa.

Ydinvoimalat:

Mitä vakaviin reaktorionnettomuuksiin tulee, niin Suomessa suunnitteluvaatimuksena on ”harvemmin kuin kerran sadassa tuhannessa vuodessa”. Käytännössä kuitenkin tunnetut toimijat (Rosatom ym) pääsevät heittämällä dekadin verran parempaan luokkaan.

Ydinvoimaloita eivät myöskään ”ajele” kuluttajat tuolla tien päällä, vaan siihen on ihan oma porukkansa :grin:

7 tykkäystä

Tietenkin tuo on aito huoli eikä mitään hysteriaa. Koska kyseessähän Atex luokiteltu kaasu ja pahimmasta päästä.
Mitä tulee tuohon onko vedyn käyttö turvallista varastoinnissa.
Kun vety on kerran puristettu varastointi paineeseen ei sen jälkeen siitä mihinkään muutu eikä aiheuta mitään vaaraa oli sitten varastointi paine 50-700Bar. Vaaran paikkat tulevat siitä kun se kompuroilla puristetaan käyttö paineeseen ja kun sitä aletaan ottamaan tuotantoon. Tai esim tankkaamaan. Laippa /tiiviste vuodot ovat pahimpia!!!Tiiviste vuoto voi olla niin pieni että sitä ei näe paine mittauksista vaikka säiliö alue olisi jatkuvassa etä valvonnassa. No jos tällainen pääsisi tapahtumaan vety itsessään ei tarvitse edes mitään kipinää taikka staatistasähkö vaan syttyy ilmankanssa sopivassa suhteessa heti. Ja siitä taas seuraa yleensä palo ei räjähdys koska todelliseen räjähdykseen vaaditaan vähän erilaiset olosuhteet. Jos palo on pääsyt alkamaan on se vähän kinkkinen juttu :grin:. Vety palaa värittömällä liekillä ja niin kuumana että se leikkaa kaiken pois tieltään… Liekin pituus riippuu vuodon koosta ja paineesta. Siksi en oikein usko että näitä tankkaus asemia sijoitetaan nykyisten tankkaus asemien yhteyteen vaan vedylle rakennetaan ihan omat… Takaisin asiaan :slightly_smiling_face:. Jos palo syttyy yleensä se sammutetaan ajamalla typpeä vety linjaan sen jälkeen kun ensin joko automaativentiilit ovat lauvennet tai ajettu kiinni. Noo miksi sitten tämän jutun jälkeen voi kuitenkin vielä sanoa että vety on turvallista käyttää. Se että päädyttäisiin tuohon äskön kuvailemaani tilaan on kyllä tosi monen asian yhteensattuma ja erittäin erittäin harvinaista maailmankin mittakaavassa. Yksi merkittävä turvallisuus tekiä ovat kaasun mittaus laitteet jotka reagoivat ja antavat hälyytyksen ja sulkevat ventiilit jo paljon ennen kuin mitään edes yrittää päästä tapahumaan…Ihan vain näin sijoitus mielessä niidenkin tarve tulee kasvamaan…joku täällä niistä jo joku aika sitten kyselikin ja linkitin firman joka niitä valmistaa :wink:

Tuosta vedyn kuljettamisestakin olisi kyllä tarinaa mutta antaa muiden vastata siihen :slightly_smiling_face:

15 tykkäystä

Tämä oli mielenkiintoista. Ymmärrän kyllä että tyypillisesti jos vety purkautuu aukosta niin lienee virtauskitka tms voi jo sytyttää sen palamaan pistoliekkinä, ja tämä on varmaan tyypillisin palo.

Mutta tästä en ole kuullut, että vety syttyy itsestään ilmaseoksena ilman sytyttävää energiaa… tuntuisi äkkiseltään fysiikan kannalta mahdottomana? Haluatko avata? Sorry off-topic

2 tykkäystä

:raised_hand:
Tämä vedyn spontaani syttyminen oli hirmuisen mielenkiintonen poiminta. Ohessa muutama paperi mitä tuli lueskeltua kun etsin tietoa aiheesta:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0925753520302046
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S036031991833489X

3 tykkäystä

Käsittääkseni tämä on kiistanalaista vielä eikä siitä ole konsensusta.

Mutta vaarallinen aine, ainoa helpottava tekijä on se että vety haihtuu ilmaan todella nopeasti eikä jää vuotoalueelle hengaamaan.

2 tykkäystä

No joo väärin kirjoitin näin yö vuoron jäljilä ei ihan terävimmillään :grin:… Vedyn ja ilmaseoksen syttyminen vaatii vain 0,02 mJ energiaa. Käytännössä ei yhtään mitään :slightly_smiling_face:. Mutta voidaan me sopia että se vaatii sen kipinän :grin:

5 tykkäystä

Alustuksena vedyn turvallisemmalle kuljettamiselle ja varastoimiselle H2-Industries SE:n lehdistötiedote.

On hyvä tutustua käsitteeseen LOHC, Liquid organic hydrogen carrier. Tästä löytyy VTT:n julkinen tutkimusraportti: https://cris.vtt.fi/files/27082284/VTT_R_00057_19.pdf

Raportissa mainittuja yrityksiä (pääsette lukemaan :grinning:) ei voi valitettavasti pörsseistä ostaa. Poikkeuksena Tokion pörssistä löytyy @Meri :n vinkkaama Chiyoda Corporation, jolla on käynnissä laaja hanke SPERA HYDROGEN, jossa LOHC:nä toimii MCH.

6 tykkäystä

Kuten tuossa ylempänä jo kirjoiteltiin huoli on aiheellinen. Mutta mikä siitä tekee sitten räjähtävän huolen? No Tesla tietenkin ja varsinkin niiden nykyiset kuskit. Tässä yksi niin tavanomainen ja jokapäiväinen Tesla kuski :joy:. Nuo kun kuulee että vedyllä pääsee kurvailemaan ja tulevat vähänkään järkiinsä ja vaihtavat autonsa vedylle. Alkaa varmasti asemilla tapahtumaan jos jonkinlaista :joy: :joy:.Soori oli ihan pakko :grin: :grin:

16 tykkäystä

Tuossa vielä yksi tapa kuljettaa vetyä ympäri maailmaa… Ammoniakki. Tuhannen taalan kysymys kuuluu mikä on se voittava tapa kuljettaa vety. Tässä vaihessa pääsee vielä naurettavan halvaoilla hinnoilla mukaan ostamalla oikeita kuponkeja :wink:
https://www.utilities-me.com/power/15719-air-products-acwa-power-and-neom-sign-agreement-for-5-billion-production-facility-in-neom

6 tykkäystä

Osaatko heittää pari naurettavan halpaa (tai vaikka vain yhden) kuponkia, ja selittää millä mittareilla on naurettavan halpa ja minkä takia? Jos on käsitelty esim. vety ketjussa niin linkki johonkin viestiin riittää mainiosti myös.

PS. itsellä siis pitkälti mielikuva vetyosakkeista että kaikki on jotain P/S 100 lappuja ja jos on mitään liiketoimintaa, niin kassaa poltetaan hurjaa tahtia jne., mikä tuskin kuitenkaan on totuus isossa osassa yhtiöitä.

11 tykkäystä

Osaan mutten heitä. Koska menee sijoitus neuvonnan puolelle. Enkä harrasta sellaista. Sitä varten on ihan oikeita tahoja. Minä teen vain omilla rahoilla kauppaa ja vastaan niistä vain itselle :grin:. Välillä onnistuu ja välillä tulee pataan :slightly_smiling_face:. Jos kiinostaa niin käy tuolta salkku osiosta katsomassa mitä minä omistan… Voit todeta että ei hyvin mene tuolla ukolla :rofl:. Ja muista kun niitä katselet että niitä on osteltu jo paljon ennen kuin nämä oikeataan lähti mihinkään nousuun…

13 tykkäystä

En sijoitusneuvoja nyt kaipaakaan, tuskin tulen vetyosakkeita ostamaan (jos ei fortumia ja nestettä lasketa), vaan ihan mielenkiinnosta kyselen.

Mutta jos et halua yrityksiä mainita, niin mimmoiset kertoimet ovat “naurettavan halpoja” ja sisältääkö paljon oletuksia tulevaisuudesta?

Ei sisällä oletuksia tulevaisuudesta… jos sisältäisi on jo myöhässä osake poiminnan kanssa.

1 tykkäys

Olet lisännyt Ballard power systemsiä hiljattain, sen P/S kerroin on 30 luokkaa, kai tähän jotain tulevaisuuden odotuksiakin on leivottu sisään?

Totta kai on, jokaisessa tällä foorumilla mainitussa vetylapussa on leivottu enemmän tai vähemmän isot odotukset sisään.

7 tykkäystä

Haluaisin muistuttaa että tämäkin ketju luotiin alunperin energia-alan ja vetysektorin kysymyksiin ja vastauksiin. Uutisvirran linkittäminen sopii mielestäni paremmin toiseen ketjuun.

Useissa keskusteluissa tulee ilmi että vetysektorin lopullisen menestyksen avaimena mainitaan uusiutuvien energianlähteiden aiheuttama pidempiaikainen sähkön hinnan tippuminen lähelle nollaa tai jopa negatiiviseksi. Kuinka hyvin alan yhtiöt pärjäävät, jos tämä taustaoletus ei toteudu ja sähkön hinta jää pysyvästi nykyiselle tasolle tai kääntyy nousuun samaan tyyliin kuin öljykriisissä? Onko korkeammilla hinnoilla pärjäämisessä suuria vaihteluita sektorilla olevien yhtiöiden välillä?

8 tykkäystä

Vaikka en vastannutkaan kenenkään tiettyyn kysymykseen niin julkaisemani artikkelin lukemalla saa vastauksen aika moneen kysymykseen liittyen vedyn mahdollisuuksiin ja sen takia sen tänne linkitin. Toisaalta valitetaan kun energia-alan ketju täyttyy vetyasioista ja sitten kuitenkaan tännekään ei saisi linkittää aiheeseen liittyviä artikkeleita. Mielestäni menee jo pilkunviilaukseksi. Itse en pidä tästä suuntauksesta että joka asialle pitää olla omat ketjunsa mutta ilmeisesti olen vähemmistössä joten näillä mennään.

14 tykkäystä

Eihän se tietenkään voi olla väärin linkittää artikkeleita tai uutisia, jos ne liittää jotenkin ketjun aiheeseen. Esimerkiksi jos olisit alustanut linkkauksesi vaikkapa “Löysin mainion artikkelin, joka vastaa useisiin yleisiin kysymyksiin vedysektorilta, muun muassa x, y ja z.” niin tuskin kenelläkään olisi ongelmaa tämän kanssa. Näin toimien ihmisillä on mahdollisuus käyttää hakufunktiota löytääkseen kyseisen tiedon ja artikkelin. Tämä on muuten ihan hyvä tapa myös muissakin keskusteluissa tuoda jonkinlainen konteksti linkitykseen ja kertoa mitä linkin takaa löytyy.

5 tykkäystä