Umpisurkea tulos FCEL:ltä.
https://www.investors.com/news/fcel-stock-fuelcell-energy-earnings-q1-2021/
2 tykkäystä
Uudehkoa jenkkien vety-ETF:ää mainostetaan… (HDRO)
Tuossa on jo PLUG ylipainossa, purkavatkohan Q1 jälkeen…? Sis. myös Nelliä, jee! Ei siis pelkkää jenkkiä, ja pelkät pure playt ilmeisesti kelpaa. Tätä ei tietenkään ole ihan helppo suomalaisen ostaa, mutta kiva (?) nähdä, miten rapakon takana vetyilyyn rupeavat. Tuntuu kyllä siltä, ettei rahaston päällikkö eikä juontajakaan ihan täysin tajua mistä on kyse, mutta eihän se haittaa, kunhan tekevät kauppaa.
3 tykkäystä
4 tykkäystä
“Danfoss, a global industrial manufacturer of energy-efficient solutions, signed a ten-year fixed price CPPA with Ørsted to offtake the portion of the renewable electricity output of the 209 MW offshore wind farm. Danfoss plans to become carbon-neutral globally in 2030. Through this agreement with Ørsted covering all Danfoss’ factories in Denmark and Germany, the company can offset carbon emissions corresponding to approximately 31,000 tonnes a year or about 12 per cent of the company’s total emissions in their scope 2 accounting, according to the green house protocol that regulates carbon accounting globally.”
Ei sinällään mitään erikoista mutta ajattelin silti nostaa asian esiin, koska tällaisia vastaavia sopimuksia tulee jatkossa varmasti paljon, kun yritykset haluavat vähentää hiilidioksidi päästöjään ja silloin sähkö täytyy jostain saada uusiutuvasti.
Neste teki aiemmin vastaavanlaisen sopimuksen Ilmattaren kanssa:
8 tykkäystä
https://keskustelut.inderes.fi/t/plug-power-plug/5860/1450?u=jaska1
Tämä viesti sopii paremmin tänne @Tuottomies @Hereford_Picnic
3 tykkäystä
Lyhyesti, varastointia voidaan peilata kaasujen säilöntään (maakaasu, RNGt), esim. suolaesiintymiin ja kallioluoliin. Vetyä voidaan säilöä myös ammoniakkina, nestemäisenä vetynä tai nestemäisinä orgaanisina yhdisteinä. Pienempien määrien varastointiin parhaiten sopii paineistetut säiliöt.
Paras tapa siirtää suuria määriä vetyä on kaasuputket. Saatat olla kiinnostunut lukemaan LOHC-yhdisteiden periaatteista vedyn varastoinnissa.
Vastaus siis @Tuottomies
Edit. Olisiko tämä jopa ollut parempi tänne Energia-alan ja vetysektorin Q&A
4 tykkäystä
Kiitos vastauksesta. Täytyy perehtyä.
Toyota Mirai kakkosen vetytankkien tilavuus on 141 litraa, mutta jotenkin ne ovat ne sinne saaneet mahtumaan. Pikkuautohan tuo ei olekaan. Paras specsilista, minkä löysin, on täällä: https://global.toyota/pages/news/images/2020/12/09/1200/20201209_01_02_en.pdf
Edit: olipa vaikea löytää Tesla Model 3:n patteripaketin tilavuus, mutta jos tietoni ja laskimeni pitävät paikkaansa, niin se on n. 335 litraa. Luponi tankki taisi olla 35 litraa, mutta se olikin maailman paras auto. Harmi, että niitä ei enää tehdä.
Uuden Mirain tankkissa on vain 5.6 kg vetyä ja sillä kurvailee sen jotain 500 km kylillä 
.
9 tykkäystä
Hei,
En tiedä mihin ketjuun tätä vetypohdintaa pitäisi tunkea, niin laitan tänne plugin ketjuun (ohjatkaa please parempaan jos paremmin osaatte). Postaus liittyy vetyyn.
Henkilökohtaisesti toivon suunnatonta menestystä vetyteknologialle, koska mun ymmärryksen mukaan ilmastonlämpeneminen tulee olemaan suurin tulevaisuuden haaste johon meidän tulisi varautua.
Mua on kuitenkin vaivannut vetyasioissa pari asiaa, joista ensimmäinen on vedyn energiatiheys. Muistan joskus vuosikymmen takaperin fysiikkaa yliopistolla opiskellessani törmännyt teksteihin, joissa mainittiin vedyllä olevan noin 1/3 bensan energiatiheydestä tilavuuteen suhteen. Ymmärtääkseni tämä oli se ongelma miksi 2000-luvun alkupuolella kukoistaneessa vetybuumissa luovuttiin vetyautojen laajamittaisesta käytöstä kaikessa hiljaisuudessa. Käytännössä saman kulkusäteen saavuttamiseen 50 litran bensasäiliön sijaan olisi tarvittu 150 litran vetysäiliö. Lisäksi tilavuudeltaan valtavien vetysäiliöiden sijoittaminen autoihin oli turvallisuusongelma. Asiat on varmaan vuosikymmenessä päivittynyt, mutta fysiikan lait pysynee muuttumattomina. Se vetyautoista tällä erää.
Miten te näette polttokennoissa ja vetyteknologian kehityksessä tuon vedyn energiatiheyden/tilavuuden vaatimat rajoitukset. Eli kun energiaa on tarkoitus säilyä vetyä väliaineena käyttäen tarvitaan aina tilavuudeltaan suuri välivarasto. Se rajoittaa teknologian sovellettavuutta pieniin yksiköihin. Sopii toki tyyliin takapihalle aurinkokennojen energian välivarastointiin.
Toinen ongelmallinen asia mitä pohdin vetyteknologiassa on veden muuttaminen lämpöenergiaksi = säteilee avaruuteen. Ja siis tämä voi kuulostaa ihan hippijutulta, mutta lukee ken tahtoo:
Nykytietämyksen mukaan kaikki vesi maapallolla on tullut noin 4 miljardia vuotta sitten komeettojen mukana. Vesi kiertää ihmisen aikaperspektiivissä maapallolla ikuisesti eikä sitä poistu kierrosta ollenkaan. Fossiiliset polttoaineet (öljy) ovat peräisin mesotsooiselta maailmankaudelta noin (250-70 Ma). Öljyn ollessa noin 20-50 kertaa vettä nuorempaa on öljy veteen suhteutettuna “uusiutuva luonnonvara”. Kukaan järkevä ihminen ei ole huolissaan veden loppumisesta maapallolla, mutta mielenkiintoinen tilanne saattaisi muodostua joskus kaukana tulevaisuudessa jos ihmiskunta muuttuisi vetyenergiasta riippuvaiseksi ja muuttaisi valtavia määriä uusiutumatonta vettä lämpöenergiaksi.
Liittynee plugin osakkeeseen jonkun miljoonan vuoden aikajänteellä, mutta toisinaan on hyvä funtsia vähän asioita vähän pidemmälle =).
9 tykkäystä
Noh, vety on kolme kertaa energiatiheämpää kuin bensa.
Vedystä tulee taas vettä, kun siitä tehdään energiaa.
Ainoa, mikä tuntuu katoavan, on ilma vetyosakkeista.
22 tykkäystä
Ymmärsin asian siten että massaan suhteutettuna vedyn energiamäärä on korkea, mutta tilavuuteen suhteutettuna huono. Voin olla väärässäkin.
1 tykkäys
No sitä tuskin tullaan tankkaamaan normaalipaineessa kaasuna. Kyllä ne insinöörit jotain keksii.
1 tykkäys
Siis myös nesteytettynä vety on noin 1/3 tai jopa 1/4 bensan energiatiheydestä.
1 tykkäys
Kysehän oli nestemäisen vedyn energiatiheydestä tilavuusyksikköä kohti verrattuna bensaan. Niin siinä kilpailussahan asia on niin että bensa on reilun kolome kertaa energia tiheämpää kuin nestemäinen vety. Joka siis on ongelma vetyteknologioiden kannalta. Toisaalta jos vetyä on jo tankissa niin siitä tehdään polttokennoilla melko hyvälläkin hyätysuhteella konversio sähkömoottorille verranttuna ICE tekniikoihin niin ei ero ihan niin iso tarvitse olla tankin koossa. Tosin tankin muoto ja laatu on ICE teknologioissa paljon sallivampi.
5 tykkäystä
Jaa niin joo, ok, tarvitsee sitten isommat tankit.
1 tykkäys
Ja jatkot tuonne kiitos.
4 tykkäystä
Voi hyvää päivää näitä juttuja taas jälleen kerran 
.
Tuossa pikku pätkä vedystä… mitäpä veikkaat palaako tuossa ysi vitonen vai vety . voin sanoa että tuo keskimmäinen pänikkä on on täynnä vetyä ja se on siinä syystä että päästään irti tästä pallosta .Laittakaa äänet isolle niin kuulee kuinka voima puhuu 
. Vedyn energiasisältö massayksikköä kohden on erittäin hyvä, lähes kolminkertainen bensiiniin verrattuna. Kun kävelee 150 tonnin vetysäiliöiden vierestä niin tulee väistämättä siihen askeleeseen hitautta tai nopeutta riippuen käveliästä ja ymmärryksestä mikä enegia määrä tuossa säiliössä on . ja @Johannes_Sippola pliide 
siirrä tää tuonne oikeaan osioon. Ei todellakaan kuulu tänne Plugiin 
19 tykkäystä
Nestevedyn tiheys on 70,8 kg/m³ 20 K lämpötilassa, minkä vuoksi sen energiatiheys tilavuuteen nähden on huono. Bensiinilitra sisältää neljä kertaa enemmän energiaa kuin nestemäinen vety. Vety soveltuu käytettäväksi polttokennojen polttoaineena, jolloin voitaisiin saavuttaa korkeampia hyötysuhteita nykyisiin moottoreihin verrattuna.
Vedyn suurin kilpailuvalttihan ymmärtääkseni tälläisessä vertailussa on sen korkea lämpöarvo. Vai ymmärränkö väärin.
Tätä varmaan tuossa haettiin takaa kun verrattiin.
Edit: pitäisikö nämä siirtää tuonne energia ketjuun @Johannes_Sippola
Edit2: Vedyn massaenergiatiheys on käytettävissä olevista polttoaineista parhaimpia, 143 MJ/kg. Tämä on noin 40 prosenttia parempi kuin muilla rakettipolttoaineilla. Nestevedyn tiheys on 70,8 kg/m³ 20 K lämpötilassa.
Vedyn tilavuusenergiatiheys taas on varsin huono. Nestevedyn varastointi vie enemmän tilaa kuin vastaavan energian varastointi jollain muulla polttoaineella. Esimerkiksi yhden bensiinilitran energiamäärää vastaa neljä litraa nestevetyä.
4 tykkäystä
Tähän kommentoisin vielä silläkin uhalla että ollaan ohi aiheesta, mutta kun puhutaan vedystä niin tavallaan ei mennä täysin ohi aiheesta.
Rakettimoottori on hyvin erilainen asia verrattuna polttomoottoriin tai moottoreihin ylipäänsä. Rakettimoottorin toimintaperiaate perustuu liikemäärän säilymislakiin. Kun rakettimoottorista työnnetään ulos purkautumiskaasua, niin liikemäärän säilymislaislain ja newtonin ensimmäisen lain mukaan rakettiin kohdistuu vastakkaissuuntainen yhtä suuri voima. Vety on keveytensä puolesta erinomainen purkautumiskaasu rakettimoottoreissa, mutta kuten huomaat ehkä kuvastakin rakettimoottorin ensimmäisen polttoainesäiliön tilavuus on valtavan suuri. Tähän tilavuusongelmaan viittasin avausviestissäni.
Koko asialla on sinänsä hyvin vähän tekemistä vetyteknologian ja vielä vähemmän plug powerin osakkeen kanssa. Teknologian taustalla toimivien peruslakien ymmärtämisestä ei liene kuitenkaan haittaakaan.
10 tykkäystä