Mielenkiintoinen yrityskauppa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/neste-myy-perusoljyliiketoimintansa-energiajatti-chevronille/f5844f82-e873-4544-924e-1f5a1a6c244a
4 tykkäystä
Neste ketjussa on aiheesta enemmän keskustelua.
1 tykkäys
Tuossa iltalukemiseksi tänään julkaistu kooste IEA:n raportista
Ja itse asia:
En ole vielä tarkemmin ehtinyt kahlata…
12 tykkäystä
Luin tuota exec summarya ja siellä taitaa olla se isoin pihvi:
- Hydrogen demand stood at 90 Mt in 2020
- If all those projects are realised, global hydrogen supply from electrolysers could reach more than 8 Mt by 2030
- While significant, this is still well below
the 80 Mt required by that year in the pathway to net zero CO2
emissions by 2050 set out in the IEA Roadmap for the Global Energy
Sector - A key barrier for low-carbon hydrogen is the cost gap with hydrogen
from unabated fossil fuels
Toteavat lisäksi että aurinko paneeleilla mahdollista tehdä riittävän edullista vetyä, mutta vaatii toki sitten sopivan sijainnin (kaipa tuo tarkoittaa lähellä päiväntasaajaa).
Täytyy itsekin kahlata koko raportti läpi. Ja hyvä muistaa että kyse mallinnuksista, joissa pienikin parametrien muutos voi saada mittavia eroja aikaan.
7 tykkäystä
The project will produce green hydrogen and store it in underground salt domes, each with a capacity of 150,000 MWh of electricity, which is considerably larger than some of today’s biggest battery storage projects that have capacities of around 1,000 MWh
As more projects are built, hydrogen production costs could decrease by as much as 50%-70%, like what has been seen with solar and wind power cost reductions, he said, as projects reach industry scale and the technology advances.
9 tykkäystä
@Line @Riksa2
Tuossa viime vuonna pikaseen kattelin Mitsuin touhuja kun tuli vastaan parissa vetyä tukevassa firmassa.
Mitsui on yksi pääomistajista Hexagon composites Jolla on vety ja Cng kuljetus/varastointi ratkaisut.
Myös muita firmoja tuli vastaan mutta nyt en niitä päähäni saa. Tuossa vähä vanhaa juttua jossa Mitsui ajaa vetyhommia Japanissa isolla koneistolla:
Harmittaa kun ei ole aikaa penkaa näitä asioita enempää.
Tuo vetysektori on omaan ajatukseen todella mielenkiintoinen.
7 tykkäystä
Hexagonista puheenollen:
Joku vety-trukkitoimittaja saa kohta tilauksen… plugi?
Hyundai jakelee vetypropagandaa:
Periaatteessa vanhaa tietoa yrityksen tavoitteista, mutta kivasti koottu yhteen artikkeliin. Ihan kivoja, kepeitä ja yleisluontoisia diipadaapavideoita nuo generation one videot on, mutta luohan ne vähän uskoa tulevaan.
5 tykkäystä
“Volvo Trucks has received an order for 100 electric trucks from shipping firm DFDS (DFDS.CO), its biggest commercial electric truck order to date, the Swedish truck maker said on Wednesday. Volvo Trucks, AB Volvo’s (VOLVb.ST) main truck brand, said the order was one of the largest ever for heavy electric trucks worldwide, adding that deliveries would start in the fourth quarter of 2022.
The FM Electric trucks, which have a range of up to 300 kilometres, will be used for both short and long transport in Europe.
Volvo, which started serial production of electric trucks in 2019, is targeting for half of its global truck deliveries to be electric in 2030.”
2 tykkäystä
9 tykkäystä
"The German government will provide a total of EUR 350 million (USD 406.07m) by the end of 2024 to finance projects for the production, transport, storage and use of green hydrogen in countries outside the European Union as part of the National Hydrogen Strategy.
The purpose of the financing, to be extended in the form of grants, is to advance the use of German technologies abroad, take part in the building of a global market for green hydrogen and lay the foundations for structures for the import of green hydrogen, the Federal Ministry for Economics Affairs and Energy said on Tuesday."
11 tykkäystä
Ajankohtaista Suomessa. Tuulivoimarintamalla on jo pitkälle yli 100 000 MW edestä liitäntäkyselyä tullut. Vauhti on huima ja nyt joudutaan jo priorisoimaan hankkeita, koska yksinkertaisesti resurssit koko maan tasolla ei vain riitä kaiken toteuttamiseen. Vauhti olisi siis kovempikin, jos resursseja löytyisi koko toimintaketjun läpi. Investoinnnit on lähtenyt kavuun myös ulkomaisen rahan osalta.
Toimintaympäristö muuttuu nopealla tahdilla. Onneksi Suomessa pyritään nyt vastaamaan kysyntään raskaalla toiminnalla ja investoimalla esimerkiksi infrastruktuuriin, jolloin tämä ilmastoneutraaliustavoite olisi edes teoriassa mahdollista. Tällä myös pyritään pitämään jatkossakin Suomi yhtenä hinta-alueena sähkömarkkinarintamalla.
Lähivuosien uudet tuulivoimahankkeet ja Olkiluodon uusi vanha yksikkö tasapainottava Suomen sähkötaseen arviolta 2023-24 tienoilla, jolloin tuotetaan yhtä paljon kuin kulutetaan. Seuraava steppi on sitten vienti.
Vaihtelevan tuotannon lisääntyessä myös varastointitarve aiheuttaa paineita. Tällä rintamalla vauhti saisi olla nopeampi, jotta kysyntään vastattaisiin. Suomessa oli syyskuun alkuun mennessä liittyneenä noin 50 MW akkuteknologiaan perustuvaa sähkövarastokapasiteettia. Tästä iso osa on yhdessä kohtessa, Yllikkälässä Neoenin akkupuistossa (30 MW). Projekteja ja suunnitelmia kyllä löytyy ja tahti on onneksi kasvussa, tulossa on mm. Olkiluodon 90 MW:n akkuenergiavarasto ensi vuonna (Euroopan suurimpia varastoja), Sinebrychoffin 20 MW:n sähkövarasto Keravalle, Pohjolan Voiman 35 MW:n akkuratkaisut ja lisäksi suurien verkkoyhtiöiden (Elenia, Caruna) rakentavat kymmeniä 0,5-1 MW sähkövarastoja haja-asutusalueille.
20 tykkäystä
Eli siis tuulivoima menee ydinvoiman edelle tuotannossa 2030 mennessä.
Sähköinen liikenne näyttäisi silmämittarilla tuplaantuvan 10v? Joku tässä ei nyt punaisella katselmuksella omaan ideaan täsmää.
Elämme jännittäviä aikoja jännä nähdä!
Edit: Autoala odottaa, että ladattavien autojen osuus nousee hieman yli 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tärkeimpänä kehitystä voimistavana tekijänä on EU:n autonvalmistajille asettamat keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä koskevat tavoitearvot, jotka edellyttävät sähköautojen osuuden kasvua.
Vauhti kohti sähköomavaraisuutta on kova ja maali ilahduttavan lähellä. Nythän tuulisähkön tuotantokapasiteettia on rakennettu vasta ~3000MW, joten 100 000MW on mieletön lukema! Toki kyse vasta tiedusteluista eikä kaikki tule toteutumaan mutta silti…
Tuotannon ja kysynnän tasapainottamisesta markkina-alueen laajuus ja siirtoyhteydet tulevat myös olemaan arvossaan, kun siirrytään (maa)tuulivoiman siivittämänä tilanteeseen, jossa Suomessa olisi huomattavaa sähkön ylituotantokapasiteettia. Tällöinhän voitaisiin ajatella, että oma tuotanto täyttäisi kotimaisen tarpeen myös heikompituulisina hetkinä emmekä edes silloin olisi ainakaan merkittävässä määrin tuonnin tai kotimaisen varastoinnin varassa. Ja kun taas tuulisi navakasti, sähköä riittäisi vientiin. Keski-Eurooppassa kysyntä tulee suurella todennäköisyydellä kasvamaan esim. siirryttäessä kotien lämmityksessä maakaasusta lämpöpumppuihin ja liikenteessä sähköautoihin.
Punaisena lankana tässä on siis ajatus, että tuulivoimaloita on kannattavinta ajaa täydellä kapasiteetilla aina kun mahdollista. Sähkön varastointi akkuihin tai vetyyn on toistaiseksi kallista, joten vienti hyvällä hinnalla voisi yllä kuvatussa skenaariossa olla yksi palanen uudessa energiajärjestelmässä. Siirtoyhteydet Ruotsiin, Norjaan ja Viroon ovat runsaat 5 000 megawattia eli rajalliset nekin toki. Nykyisellään käytetään tuontiin mutta uskoisin sähkön kulkevan sujuvasti toiseenkin suuntaan 
1 tykkäys
Teknologinen kehitys energia-alalla on ollut lähes hämmästyttävän nopeaa edellisiin vuosikymmeniin verrattuna. Mutta pysyykö päättäjät ja lainsäädäntö mukana ?
Minusta alkaa näyttämään siltä, että etenkin tuulivoimapuolella mopo on Suomessa päässyt karkaamaan käsistä ja itseasiassa aika pahastikin. Heti alkuun hieman kärjistävä kirjoitus aiheesta, niin pääsette jyvälle:
Olisi kiva nähdä, jos jollakulla olisi uudempaa tilastointia aiheesta: paljonko rakennetaan ulkomaisella rahalla ja paljonko päätyy ulkomaiseen omistukseen. Tekniikkahan on jo käytännössä muilta mailta.
Asia ei varmaan vielä juuri kosketa eteläisempää Suomea mutta täällä Pohjanmaan rannikkoseuduilla vispilöitä pyörii jo nyt lähes kaikkialla. Laitoksia on runnottu väkisin myös alueille, jotka ovat olleet tärkeitä virkistäytymis- ja retkeilyseutuja. Lapissa ja Kainuussa joitain hankkeita on onnistuttu torppaamaan mutta nyt paine alkaa kasvaa entistä suuremmaksi sielläkin. Köyhät kunnat haluavat edes jotain vahvistusta taseisiinsa ja valtion puolesta ollaan vain tyytyväisiä, kun alueet tulevat toimeen pienemmillä tukiaisilla.
Näen tässä analogiaa muinaiseen koskien rakentamiseen. Paitsi, että nyt laitoksia rakentavat paljolti ulkomaalaiset ja siksi, että Suomeen saa suht vapaasti rakentaa, kunhan muodolliset selvitykset on kasassa. Monissa muissa maissa suuntaus on vahvasti kohti merituulivoimaa, jolloin haitat lähiasutukselle ja lähiluonnolle on minimissään.
Ahvenanmaalla on vireillä mielenkiintoisia merituuli- sekä vetyyn liittyviä hankkeita. Jostain syystä niistä ei juuri laajemmin puhuta. Tähän suuntaan pitäisi kuitenkin pyrkiä muuallakin Suomessa mutta niinhän ei tule tapahtumaan, elleivät poliitikot tee jotain edistääkseen kehitystä.
Myös tuo ylläoleva vertaus kaivostoimintaan on aika osuva. Kyllä tuulivoima on tavallaan vastaava resurssi, kuten mineraalit tai tuo vesivoima. Miksi annamme tällaisen rajallisen resurssin ulkomaiseen käyttöön ja vielä niin, että hyödyt pääosin heille, haitat vain meille. Olisihan se kiva, jos Ikeat, Googlet jne ostaisivat edullisen työvoiman lisäksi myös energian kotimaiselta toimijalta.
Näen tässä siis kaksi suurta ongelmaa: suuri ulkomainen omistus sekä erityisesti rakentamisen maa-alueille. Mielestäni nyt pitäisi erittäin kiireellisesti alkaa suojelemaan muutenkin kuormitettua maaluontoa ja siirtää tuulivoimahankkeet pääosin merelle. Muuten seuraavat sukupolvet kiroavat nykypäättäjämme tarpoessaan tuulimyllyviidakossa.
En kuitenkaan halua tänne palstalle mitään juupas eipäs väittelyä, ainoastaan herättää ajatuksia ja kannustaa toimintaan (esim ottamaan yhteyttä omaan kansanedustajaan) jos näkee tarvetta asioiden muuttamiseksi. Se on täysin päivänselvää, että tuulivoimaa tullaan rakentamaan massiivisesti. Kaivoslakiinkin on tulossa muutoksia, joten eiköhän se onnistu myös tuulivoiman rakentamisessa, jos niin halutaan.
Kirjoittaja omistaa AOWn osakkeita, koska uskoo merituulivoiman lyövän isosti läpi tällä vuosikymmenellä ; )
18 tykkäystä
Maksumuurin takana, mut lyhyesti vapaasti suomennettuna: LKAB:n suunnitelmana rakentaa Jällivaaraan maailman suurin vetyvarasto
Hybrit aloittaa pian testit vetykaasun laajamittaisella varastoinnilla Luulajassa. Jos kaikki menee hyvin, LKAB aikoo rakentaa maailman suurimman vedyn varastointilaitoksen Gällivareen.
“Meidän on rakennettava tuhat kertaa suurempi kuin täällä”, sanoo Susanne Rostmark, LKAB: n tutkimusjohtaja.
6 tykkäystä
Liikenteen sähköistäminen vähentää liikenteen kokonaisenergiankulutusta merkittävästi. Vuonna 2020 tieliikenteen energiankulutus oli yhteensä luokkaa 153 000 TJ/v, tästä sähkön osuus luokkaa 0,3%, kun taas diesel ja bensiini luokkaa 98%.
Selvityksien mukaan Suomen koko henkilöautokannan sähköistäminen tarkoittaisi sähköenergian kokonaiskulutuksessa n. 9-10 TWh, joka vastaa noin 10 prosentin sähkönkulutuksen lisäystä.
Suomessa on tavoitteeksi asetettu 2020 mappien mukaan 250 000 sähköautoa vuoteen
2030 kuluessa, joka vataisi n. 0,8-1,2 TWh energiakulutusta (luokkaa alle 1 prosentin lisäystä sähkön
kulutuksessa vuodessa). Nuo sähköautotavoitteet lyödään, mutta vaikka se painettaisi 2x, niin siltikin tuo liikenne ei välttämättä olisi se isoin murhe.
6 tykkäystä
Vauhti kohti sähköomavaraisuutta on kova ja maali ilahduttavan lähellä. Nythän tuulisähkön tuotantokapasiteettia on rakennettu vasta ~3000MW, joten 100 000MW on mieletön lukema!
Hmm, kulutus on 66 000 000 MW, eli 66 terawattia. Laskinko oikein?
Vuonna 2020 tuulivoimakapasiteetti ja tuotettu sähkö olivat 2586MW ja 7788 GWh, “respectively”. Lähde Wikipedia. Tämä vastasi noin 10% sähkönkulutuksestamme. Eli ei varmaankaan ihan heti toteudu tuo 100 000MW lisärakentamista!
Cell impact aikaistanut q3 tuloksen julkaisua:
Cell Impact AB (Nasdaq First North GM: CI B) announces that the company is bringing forward the publication of its interim report for the third quarter of 2021 to Friday, October 22, 2021, instead of as previously announced on November 5.
Yhtiöllähän ollut aika hiljaista tilausten suhteen ja joku aika sitten hallitushan hankki ylimääräisessä yhtiökokouksessa valtuudet osakeantiin, mikä oli hylätty keväällä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Olen hieman odotellut, että koskakohan hakevat markkinoilta lisää rahaa ja millä hinnalla tuotannon kasvun nopeuttamiseksi. Ei kai tämä aikaistaminen voi tuohon liittyä? 
7 tykkäystä
Tämä oli hyvä selvennys, olisin uskonut että vaikutus olisi isompi. 
Hyvä että täällä on tietäjiä!