ITM Power plc (AIM: ITM), the energy storage and clean fuel company, is pleased to announce its intention to carry out a non-pre-emptive placing (the “Placing”) of ordinary shares of £0.05 each (“Shares”) in the capital of the Company (the “Placing Shares”). The Company intends to raise total proceeds of approximately £250 million (before expenses) through the Placing and the Subscription (as defined below).
2 tykkäystä
Tuossa yksi ajatus siitä miten koko energia sektori saataisiin net zero 2050 mennessä.
Hivenen toisella tavalla kuvattuna sektoreittain:
Ja tosiaankin vedyn todellinen tuleminen ajoittuisi tuossa NZE skenaariossa vasta 2030 luvun jälkeen ja siihen asti vety olisi sinistä.
Tuo IEA raportti (IEA NetZeroBy2050) ja muut vastaavat ovat hyvin mielenkiintoisia ja monet tässäkin esiityneistä kysymyksistä on kyllä noissa ihan perusteellisesti pohdittu ja mallinnettu mukaan lukien kustannukset.
Myös jenkkien Energy Information Agency (EIA.gov) on hyvä lähde jos haluaa hahmotella näihin kysymyksiin liittyviä haasteita ja tietoa (esim. kustannuksista tänään ja miten ne mahdollisesti kehittyvät ajan funktiona).
Tuossa IEA raportissa viesti olikin vahvasti että tuon NZE toteuttaminen vaatii ennen kaikkea poliittisia päätöksiä.
Itse en osaa mieltää investointi intoa isoimpana ongelmana, jos säännöt on vain kohdallaan - rahoituslaitokset ovat hyvin kiinnostuneita portfolioidensa vaikutuksista jo nyt kasvavassa määrin (puhtaasti liiketaloudellisin perustein - hyvä muistaa myös vaihtoehtoiskustannukset, jos ei reagoida mitenkään).
Poliittisen päätöksenteon suhteen näen paljon toivomisen varaa…
4 tykkäystä
Takapakkia kursseihin ehkä tiedossa?
1 tykkäys
Mä kerkesin kyllä ensin…
Saat kuitenkin vaihtarina tän:
(Bosch ja kiinalaiset Kiinassa ja Australiassa JV FC)
5 tykkäystä
Mitenköhän tuo uutinen peilautuu Boschin ja Powercellin yhteistyöhön? Jos se vielä on hengissä. Uutisesta sai käsityksen, että Bosch-Qinling kehittäisi itse fc tekniikkaa. Tietysti voihan bosch tehdä moneen suuntaan yhteistyötä.
2 tykkäystä
Niin kauan kun Bosch omistaa Powercell niin varmasti yhteistyö jatkuu. Riskinä tässä on se että powercell ei ole onnistunut luomaan tarpeeksi tehokasta polttokennoa kilpailijoihin nähden. Tästä oli aikaisemmin täällä ja HYZON ketjussa juttua.
Edit:
Laitetaan se linkki tänne
3 tykkäystä
Itse näen kehityksen niin, että käytännössä tarkoittaa huonoa sekä halvoille akkuautoille että isoakkuisille ajoneuvoille (esim. SUVit jne). Jälkimmäisille on polttokennoautot uhka ja ensin mainittujen ostajaryhmän ostovoima ei riitä kattamaan nousevat kustannukset. Akkupula ja hintojen nousu tulee todennäköisesti olemaan pitkäaikainen trendi.
1 tykkäys
Pari uutista Stellantiksen akkukuvioista, ensimmäinen tältä päivältä:
1 tykkäys
Tämä se juttu juuri on, mitä esim GTKn Michaux on saarnannut jo pari vuotta: (akku)mineraalit tuskin tulevat riittämään edes maailman maantieliikenteen (rekat/logistiikka, henkilöautot, pienemmät kulkimet) sähköistämiseen. Ja nythän autojen lisäksi halutaan sähköistää myös junat, laivat, lentokoneet, ylipäänsä kaikki liikkuva. Tuon kaiken lisäksi halutaan rakentaa akkuvarastoja kiinteistöihin, sähköverkkoihin jne.
Kupariketjun (Oroco) lukijat tietävät useiden sinne linkattujen raporttien perusteella, mitä tämä tarkoittaa kuparin hinnalle. Sama koskee monia muita vihreän siirtymän mineraaleja, joita siis kuluu paljon muuallakin ketjussa kuin vain sähkön käytössä. Esim uusiutuvan energian tuotanto on varsinainen kuparisyöppö.
Tässä on yksi suuri syy, miksi vety tulee olemaan erittäin tärkeässä roolissa siirryttäessä fossiilittomaan tulevaisuuteen. Mitä enemmän vetyä voidaan käyttää energian varastointiin, sitä vähemmän tarvitaan mineraaleja sekä niihin liittyvää kaivostoimintaa. Eli yleisimmällä alkuaineella voidaan korvata harvinaisempia aineita.
Muita vetytalouden kulmakiviä ovat geopolitiikka sekä vedyn käyttö energiakaupan välineenä. Uusiutuva energia mahdollistaa lopultakin energiaomavaraisuuden (eikä ainoastaan valtioille, vaan myös monille kuluttajille). Monet korruptoituneet öljymaat saavat jäädä nuolemaan rasvaisia näppejään. Tosin aikaa se ottaa ennenkuin vety on käytännössä uusi öljy.
Suosittelen kyllä lämpimästi kaikkia, jotka eivät vielä ole sitä tehneet, perehtymään vetytalouteen ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Parisenkymmentä maata on jo laatinut kansalliset vetystrategiat ja esim Japanilla, Saksalla, Australialla, Chilellä jopa Saudeillakin on jo miljardiluokan hankkeet käynnissä kansainvälisen vetykaupan aloittamiseksi.
Mineraalien osalta myös kierrätyksen merkitys korostuu entisestään. Tässä yksi mielenkiintoinen alan yritys:
15 tykkäystä
6 tykkäystä
Jep.
Tulevaisuudessa mennään taas yhdellä kappaleella moottoreita per auto…
1 tykkäys
6 tykkäystä
Renault ja Plug Power “Hyvia”, liekö ollut jo linkattu aiemmin… Renault esittelee uuden vetypakettiauton | Kauppalehti
1 tykkäys
New Ineos Grenadier FCEV to use Hyundai’s hydrogen technology | Autocar
Uusi tulokas maasturimarkkinoille tottelee nimeä Ineos Grenadier. Voimalinjoina toimii BMW:n 3.0 litraiset bensa - ja dieselmoottorit sekä vetyversiossa Hyundain polttokenno. H2 Grenadieriä aletaan testaamaan jo ensi vuonna.
Ineos on erittäin iso kemianteollisuuden yritys jolla on vahva vetytausta. Humalapäissään pubissa syntynyt idea on nyt ennakkotilattavissa ICE-voimalinjoilla ja tuo vetyversio tulee tosiaan myöhemmin. Idean isä oli piinkova brexitin puolesta puhuja, mutta autot tehdään kuitenkin EU:n puolella Ranskassa.
Eli kohtapuoliin on mahdollista omistaa englantilaisten suunnittelema ja ranskalaisten tekemä sähköauto 
Saatanpa kysäistä tarjousta sitten kun hetki on sopiva 
Edit: Ei tästä pisnistä saa, mutta kertoo siitä että momenttia alkaa FCEV-vehkeet saamaan myös HA -puolella.
4 tykkäystä
Tuossapa Ineoksen panostuksista vihreään vetyyn, jotka ovat aika mittavia. Turskan kuivattajille menee yksi laitos.
2 tykkäystä
Valokatalyysillä vedestä tehdään vetyä auringonvalon avulla. Kemiallista reaktiota kiihdyttävä aine kerää energiaa suoraan valosta, käyttää sen vesimolekyylien hajottamiseen ja kahden vetymolekyylin muodostamiseen. Samalla syntyy myös happea.
Terästeollisuuden muuttaminen vetykäyttöiseksi lisäisi vedyn tarvetta noin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Maailman ydinvoimaloiden määrä pitäisi kaksinkertaistaa, jotta saataisiin riittävä määrä sähköä terästeollisuuden tarpeisiin.
– Ei tule tapahtumaan, sanoo Huttula.
Hänen mielestään kaikki paukut pitäisikin laittaa aidosti vihreän vedyn tuottamiseen. Eli vedyn tuottamiseen ilman hiilidioksidipäästöjä ja myös ilman sähköä.
Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula ei usko Eurooppa tason vetytalousvisioihin. Hän pitää esimerkiksi epärealistisena, että vetyä voitaisiin tehdä Saharassa aurinkosähköllä ja tuoda putkia pitkin Eurooppaan.
– Sitä katoaa putkistosta niin paljon jo ennen Pohjois-Afrikkaa, ettei yhtälö kannata.
Sen sijaan Perämerenkaarella alueellinen suhteellisen lyhyisiin etäisyyksiin perustuva vetyputkisto voi Ala-Mursulan mukaan olla hyvinkin toimiva.
11 tykkäystä
Kuulostaa ihan porkanalta.
Tai oikeastaan ihan melkein miltä tahansa kasvilta. Kasvi toki tekee lisäksi sen tempun että nappaa ilmasta hiilidioksidia vedyn kaveriksi ja tekee siitä mm. sokereita.
Ei riitä allekirjoittaneelta natsat uskottavasti haastaa professoria, mutta tehdään se sitten vähemmän uskottavasti. Jos 10 miljoonalla saadaan uusi Nokia niin luulisi nykyisellä pääomarikkaalla markkinalla rahoittajia riittävän ihan riesaksi asti. Mikä mättää?
9 tykkäystä
Siinä on komea mies promoamassa!
3 tykkäystä
21.00 Yle TV1
A-studio i
Vetytalous on nyt kovassa nosteessa. Ehtiikö Suomi mukaan kilpajuoksuun? Juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio
edit: Korona vei ensimmäisen puoliajan,
14 tykkäystä