Autot rantautuu heti sen jälkeen kun asemia on valmiina. (Lähde:Maahantuojat) Muissa Pohjoismaissa on jo aika kattavat suunnitelmat jakeluverkoston osalta ja rakentaminen on aloitettu. Että sitä odotellessa.
Mielestäni tuo veroetu on merkittävä etu. Muistelen että esim. Mirain tapauksessa ajateltu vero oli luokkaa 600e/vuosi. Tekee 5 vuoden pitoajalla jo 3000 euroa.
Mutta se on sanottava että ulkomaalaiset investoinnit karttavat Suomea kuin ruttoa. Ruotsiin osuu kyllä. Everfuel voisi suomeenkin verkoston tehdä mutta ei varmaan näillä uusien autojen myynneillä kannata…
Ja tuon linkin kun avaa niin siellä lukee seuraavaa:
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi autoverolakia ja ajoneuvoverolakia. Autoverotaulukkoa muutettaisiin siten, että alin veron osuus laskettaisiin 2,7 prosentista nollaan. Alinta veron osuutta sovelletaan henkilö- ja pakettiautoihin, joiden ajonaikainen ominaishiilidioksidipäästö on nolla grammaa kilometriltä. Tämä tarkoittaisi sitä, että autoista, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, ei suoritettaisi autoveroa. Samalla näistä autoista kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa korotettaisiin. Perusvero nousisi 65 euroa vuodessa.
Enkö minä ymmärrä jotain, vai mitä helvettiä IS uutisoi?
e: Nyt luin tuon IS jutun tarkemmin ja vaikka siinä pääasiassa puhuttiinkin vetyautoista niin olihan siellä sentään maininta, että myös sähköautojen vero poistettaisiin.
Vielä lisäten tämä kuva. Samalta kirjoittajalta samana päivänä. Vaikea arvata mihin suuntaan kirjoittaja on kallellaan. (Tai tarkoituksenomaisesti klikkejä keräten)
Veroedut näissä uusissa vaihtoehdoissa on aina vain väliaikaisia. Kun diesel ja bensa vähenee ja poistuu, niin näistä tulleet verot kerätään sähkö, vety, kaasu yms autoilusta.
Se on tietenkin alkuun hyvä, jotta saadaan alkuun käyttäjiä.
P2X Solutions Oy on aikeissa rakentaa Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen Harjavaltaan. Valmistuessaan laitos tuottaa vihreää vetyä mm. teollisuuden tarpeisiin uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä.
Yhtiön suunnitteleman tuotantolaitoksen kapasiteetti on 20 megawattia ja sen sivuvirtoina syntyy teollisuuden tarvitsemaa happea ja lämpöenergiaa.
P2X Solutions on hakenut ensimmäiselle laitosinvestoinnille tukea kansallisista tukimekanismeista. Tukipäätöstä odotetaan syksyllä 2021 ja investointipäätöstä tämän vuoden puolella.
Tavoitteena on rakentamistöiden aloittaminen Harjavallassa syksyllä 2022 ja laitoksen käyttöönotto vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Katselin tuossa ajan kuluksi toisella silmällä ja korvalla webinaaria:
P***** ku ei meinaa perässä pysyä!
W/kg, Wh/kg, kWh/kg, w/cm2, Wh/cm2 ja sitten vielä kW/l… Tehotiheys polttokennossa on kyllä mielenkiintoinen, jokainen ilmoittaa haluamallaan tavalla.
No saa nähdä kuka voittaa ja mitä.
Aika pintapuolista keskustelua poislukien Hypoint tiivistelmä ja Craig Knight asiantuntemus jopa ilmailuun liittyen.
Webinaaria jatkuu vielä huomenna. Toivottavasti tulisi tallenteelle koska missasin Powercell kohdan kokonaan, se kiinnostaisi eniten koska ZeroAvia on saanut testit lennettyä ja muut toimijat tuntuu kiinnostavan myös lähinnä polttokennojen osalta.
Siis hitto. Muistan lukeneeni Tekniikan Maailman artikkelista että vetyautolla olisi aika korkea vuosittainen käyttövoimavero. Eikai sitten. Ja se sitten nousee sen 65ekee vuodessa. Ok
Tuo autoveron oletin muutenkin olevan nolla myös vetyautoissa. Se oli lievästi positiivinen yllätys että koskee myös polttomoottorisia vetyautoja. Sieltä olisi tulossa yksi jokamiehen hintaluokkaan sopiva auto vuonna 2023…
Tietämättä missä näitä on nyt näkemissäsi/kuulemissasi yhteyksissä käytetty, niin lähtisin “arvaamaan” oheisesti puhuttaessa BEV/FCEV
W/kg: polttokennon, tai akuston “tehotiheys” massayksikköönsä nähden. Yleensä siis puhutaan energiatiheydestä, eli kuinka paljon energiaa systeemistä on saatavissa massayksikköä kohden, 1W = 1J/s, josta päästään myös 3600J = 1Wh
Wh/kg: sama kuin yllä, energiatiheys, mutta käytetään etenkin sähköenergian näkökulmasta, koska tätä käytettäessä yleensä verrataan systeemin (esim polttokennon) tuottamaa sähköenergiaa ja sivutaan lämpöenergia, jolloin esim. voidaan verrata polttokenno vs akku sähköenergianäkökulmasta
kWh/kg: sama kuin edellinen, mutta *1000
W/cm2: yleensä käytetään kun tarkastellaan polttokennoston yksittäisten kennojen (MEA) energiatiheyttä. Tämä kuvaa kuinka paljon yhdestä kennosta saadaan tehoa suhteessa sen kokoon. Tällä voidaan verrata kuinka energiatehokas on tietyn valmistajan kenno vs jonkun toisen valmistajan. Jos verrataan koko kennostoa, tehdään se yleensä puolestaan tilavuuteen nähden, eli W/dm2 = W/l jne
kW/cm2: sama kuin yllä, *1000
kW/l: käytetään ilmaisemaan koko kennoston (tai akun) energiatiheys tilavuuteen nähden. Koska polttokenno koostuu useista kennoista, niin sen sijaan että ilmoitetaan vain yhden kennon energiatiheys, on järkevämpää ilmoittaa koko systeemin tuottama teho esimerkiksi tilavuusyksikköä kohden, koska polttokennosto omaa tietyn kokoluokan, eli sillä on tilavuus. Toinen vaihtoehto on ilmoittaa vastaavasti massayksikköön nähden, eli polttokennon paino on xxkg ja sen sähköteho on xxkW.
Näiden avulla voidaan vertailla akun kenno vs polttokennon kenno, polttokennosto vs akusto jne jne, ja teoriassa voidaan vertailla myös lämpöaevojen avulla (energiatiheyksiähän nekin on) vedyn arvoja bensiiniin ja ilmoitettujen kennojen arvojen perusteella laskea sähköteho, lämpöteho, hyötysuhteet ym ym.
En voinut enää muokata omaa viestiäni. Eli tämän mukaan: Hallitus esittää täyssähköautoilta perittävän vuotuisen ajoneuvoveron perusveron nostamista. Vero nousisi nykyisestä 53,29 eurosta 65 eurolla yhteensä 118,29 euroon vuodessa. Hallitus esittää, että korotus koskisi kaikkia 1.10.2021 jälkeen rekisteröityjä täyssähköautoja takautuvasti. Korotettua veroa ryhdyttäisiin perimään vasta 1.10.2023 alkaen.
Hallituksen tarkoituksena on kattaa sähköautojen autoveron poistamisesta aiheutuvaa verovajetta.
Juu eli kun otetaan sähkö- ja vetyautot pois tuon autoveron piiristä niin vuosittaista käyttöveroa nostetaan. Ei pitäs tulla yllätyksenä, että nää otetaan kokoajan kovemmin ja kovemmin verolle.
Pennosiahan 60 euron vuosittainen korotus ajoneuvoveroon on, kun samaan aikaan autoilun verokertymä on romahtamassa polttoaineen kulutuksen vähetessä. Tuo 60 euroa ei mene kovin kauaksi siitä kertymästä, kun isohko polttomoottorikäyttöinen auto tankataan täyteen polttoaineveroineen ja alveineen
Polttoaineista kerätään lähes neljän miljardin vero. Taitaa olla tällä hetkellä huomattavasti vähemmän, kun en ihan viimeisintä dataa löytänyt. Tuollaista summaa ei paikata loputtomiin nyhtämällä dieselkuskeja, vaan vaatii veropohjan laajentamista
Simpler design: fewer parts → higher reliability, lower acquisition and maintenance costs
Suitability for large scale integration with manned and unmanned airborne applications
More reliable under overload (important in emergency case)
Eli ymmärränkö nyt oikein:
ZeroAvia selected Hyzon’s fuel cell stack for this evaluation due to its industry-leading power density. As confirmed by leading technical certification provider TUV Rheinland, Hyzon’s Gen3 fuel cell stack achieves a volumetric power density above 6.0 kW/liter and gravimetric power density more than 5.5 kW/kg, well above industry averages. These factors are critical in aviation to minimize weight while providing sufficient power for the desired performance.
Siis tämä Hypoint joo on tehnyt kennon ilmailuun 2kw/kg ja meinaa kehittää 4kw/kg vuoteen 2024 vai onko nyt luetun ymmärtämisessäkin opeteltavaa?
No luin tuon nopeasti läpi. HyPoint “mainostaa”, että ovat kehitelleet ja jatkokehittämässä polttokennosovellusta (korkealämpötilan PEM, 160 asteen käyttölämpötila!) ilmailuun. Kuten arvata saattaa, ilmailualallakin merkittävä seikka on teho/painosuhde ja toisin ajateltuna teho/tilavuus, maallikonsuusta; mieluiten paljon tehoa, vähän painoa ja pienessä koossa.
Nyt ilmeisesti ainakin julkaisun perusteella ovat saavuttaneet polttokennolle 2kW/kg ja 1,5kWh/kg energiatiheydet. Tämän tulkitsen niin, että polttokennon huipputeho (x-ajalle) on tuo 2kW/kg mutta todellinen teho saadaan 1,5kWh/kg. Tämä käytännössä tarkoittanee, että jatkuvakäyttöisenä systeemistä saadaan tuon 1,5kWh ulos (/kg, riippuu kuinka suuri kennosto) ja tällä teholla mm. lämmönhallinta saadaan pidettyä kohdillaan. Jos kennosta ottaa ulos huipputehon, tarkoittanee se ettei lämmönhallinta ym. mitoitus välttämättä riitä pitkäaikaiseen käyttöön.
Tuolla nimenomaan viitataan koko järjestelmän hallintaan (muistaakseni tästä täällä jossakin ohimennen kirjoitinkin hiljattain), eli koko kokonaisuus on suunniteltu tietylle teholle ja teholle/aika, ts. komponentit (bipo-levyt, MEA muut osat ja päällysteet ym…), kosteudenhallinta, pa-/kaasusyötöt, lämmönhallinta, paineet jne., joka siis tarkoittaa että myös oheislaitteisto ja hallintajärjestelmä on mitoitettu ko. Spekseille.
Tässä siis on juurikin nostettu ja sovellettu korkeanlämpötilan PEM (toimintalämpötila korkea), jolloin energiatehokkuus saadaan suuremmaksi, mutta tämä vaatii komponenteista hallintajärjestelmään hyvän kokonaisuuden, muutoin tulee ongelmia, jotka johtaa lopulta kennon energiatehokkuuden heikentymiseen ja lopulta koko kennon tuhoon.
Essity will replace natural gas with green hydrogen during ongoing production on the site’s largest paper machine. The project is the first of this magnitude in the paper industry. The investment in the pilot project amounts to € 4 million.
Vieläkö täällä on muita jotka näkevät perusöljyn sijoitusmahdollisuutena? Hurja on ralli ollut vuoden ja tarjonnut varmoja tuottoja. Nyt eletään mielenkiintoisiä päiviä kun RDS ja XOM raportoi to-pe q3 tuloksia. Toivottavasti toteutuneita reaalituottoja ja kohoavia osinkoja
Tänään kuuntelin Ålandsbankenin Tuulivoimarahastoon webbinaaria ja siellä oli Sitran edustaja puhumassa Suomen sähköistämisen tulevaisuudesta. Muutama asia jäi mieleen ja tutkin hieman lähdettä.
Sitran ajatuksessa 2035 maatuulivoima tuottaa 60 TWh ja pitävät sitä kustannustehokkaimpana.
Tämän toteutuminen vaatii muusta tuotannosta jousto, johon ehdotti lämpöpummpuja ja vedyn tekemistä tuulisilla keleillä ja vedyn käyttöä tuulettomina aikoina.
Tuulivoiman massiiviseen lisäämiseen liittyy epävarmuustekijöitä ja vaatii päättäjiltä selkeät suuntaviivat, tukea tekniikan kehittämiseen, luvituksen ja kaavoituksen sujuvoittamista ja lisää resursseja hallinto-oikeuteen sekä puolustusvoimat vahvasti mukaan, jotta voimaloita saadaan tasaisesti ympäri Suomea.
Sitra olettaa, että kokonais energia lasku pienenee. Sähkön tuotannon kustannuksiin oletaan laskua, mutta sähkön hintaan nousua. Pörssisähkön hinnan vaihtelut tulevat kasvamaan ja tämä osa syy sähkön hinnan nousuun.
