Tässä jutussa käytännön esimerkkejä sähköautojen ongelmista pitemmällä matkalla:
Tiivistettynä ongelmia:
Jutussa käytetyn sähköauton todellinen toimintamatka 300km yhdellä latauksella. Optimioloissa pitäisi päästä yli 400 km. Kuinka usein Suomessa ”optimiolot?”
Pikalatausasemat ovat epäluotettavia, kalliita ja hitaita lataamaan
Polttomoottorilla Helsingistä Saariselälle 13h, Sähköautolla 17h 30min
Ajoivat 3123 km. Auton latausten kustannukset 329,69€. Sama matka bensiinillä, joka kuluttaa 6 litraa satasella olisi ollut 11€ enemmän. Dieselillä olisi ollut halvempaa. Eli jos ei mahdollista ladata asiointilaturissa yön yli, sähköautolla pitkä matka ei ole halvempaa. Vain selvästi hitaampaa.
Niille ketkä pääsee lataamaan pääosin esim kotona sillä ei ole autoilun kokonaiskustannusten kannalta juurikaan väliä vaikka satunnaisista pikalatauksista maksaisi tuplaten mitä dieselin tankkaus maksaa. Olennaisempaa varmasti tuo miten hyvin latauspisteitä löytyy ja kuinka nopeaa/suvujaa lataaminen on.
Erilaisilla moottoripyörillä kun aikoinaan tuli reissailtua niin pienitankkisilla tankkausväli jäi usein lyhyeksi. Jos tankilla tiesi pääsevänsä max 250 km vieraassa maassa sitä alkoi varmuudeksi katsella huoltsikoita sillä silmällä 150km jälkeen. Kun huomioi kuinka paljon vähemmän sähköauton latauspisteitä tällä hetkellä on ja millä mahiksella niissä ei tule teknisiä ongelmia/latauspaikat ei varattuja niin ilman huolellista reittisuunnitelmaa 300km rangen omaavalla sähköautolla latauspisteet alkaa varmaan kiinnostamaan jo 200km paikkeilla.
Hae tästä ketjusta. Viime vuoden vetybileiden aikaan jokainen vähänkin vetyyn liittyvä yritys bongattiin tähän ketjuun. Powercellista löytyy varmasti paljon keskustelua.
Vaikka tuossa otsikossa ei tietenkään mitään virheellistä ole, niin linkataanpa tämä koko tutkimus jos suuremman kuvan näkeminen auttaisi. Volvo siis julkaisee kaikista heidän valmistamistaan sähköautoista tutkimuksen missä kerrotaan kaikki valmistamisessa käytetyt materiaalit ja päästöt yms. Nyt marraskuun alussa oli tullut heidän C40 täyssähköautosta tämä sama tutkimus julki. Jotta ei tarvitsisi olla pelkästään klikkiuutisien varassa missä 50-sivuisesta tutkimuksesta on otettu yksi lause niin linkitän koko tutkimuksen tähän loppuun, mutta ensin ne pääkohdat.
Tässä kuvassa näkyy elinkaaripäästöt. Sähköautoissa tietenkin on isommat päästöt valmistaessa, muutenhan mitään breakeven kohtaa ei ede olisi verrattuna polttomoottoriin, vaan alusta asti päästöt olisivat pienemmät. Kuvaajaan on otettu käytetystä sähköstä kolme vaihtoehtoa.
Global electricity mix, EU-28 mix ja lopuksi tuulivoima.
Raportin tulos on siis se, että nyt jo tässä vaiheessa BEVillä on matalammat elinkaaripäästöt kun vastaavalla ICE mallilla. Mutta sähköverkon parannukset ja akkujen kehitys on tarpeellista.
Listattu pitkästä aikaa elektrolyysiyhtiöitä ja ohessa vielä Norjasta Hydrogenpro, joka julkaisi tänään q3 rapsan. Liikevaihto kasvussa, tilauskanta lisinnyt mukavasti, yhteistyö Mitsubishin kanssa etenee ja kassaa riittää. Tältäkin osin vuosi 2022 tulee olemaan mielenkiintoinen:
Financial highlights for the quarter (Q2 2021 in brackets):
• Revenues of NOK 8.2 million (0.1 million)
• Net profit of negative NOK 11.4 million (negative 13.1 million)
• Cash position of NOK 443.4 million (471.2 million)
In August, Mitsubishi purchased the world’s largest single-stack high-pressure alkaline electrolyser system, to be installed at Herøya Industrial Park in Norway. HydrogenPro is also working with Mitsubishi on a second development site.
A number of other key contract opportunities are moving closer to final investment decision and contract award. HydrogenPro now has an active pipeline of 8.2GW, compared to 6.9 GW at the end of the second quarter. The average size per project is 124MW.
“The significant price increase of CO2 quotas has made clear the need to decarbonize the global hydrogen production. Also, increased energy prices means a growing advantage for efficient electrolysers, and our electrolysers are substantially more efficient that current technology. In order to reach IEA’s 2050 Net Zero Emission Scenario, global electrolyser capacity must expand rapidly in the near future, and our technology fits the bill perfectly,” said Mr. Nygaard.
Kyllä bevit lyövät vastaavat icet elinkaaripäästöissä, joskin holkkuma on aika iso että millä matkalla ja millä electricitymixillä se sen tekee. Tämä saattaa olla isolle massalle epämiellyttävä yllätys että BEVit eivät heti lähtökohtaisesti ole ICEjä ympäristöystävällisempiä. Varmaan siksi Volvo on peräänkuuluttanut avoimuutta asian suhteen.
Mutta se ei ollut kuin puoli totuutta se. Enemmän itseäni kiinnostaa mitenkä nämä uudet voimalinjat vertautuvat keskenään. Itseäni on alkanut HICEV ajoneuvot kiinnostamaan useammasta syystä. Esimerkiksi niiden valmistaminen menee samalla kaavalla kuin perinteisen ICEn valmistus pois lukien vedyn säilytykseen tarkoitetut hiilikuituiset tankit*. Eli ne saattaa olla merkittävästi ympäristöystävällisempiä valmistaa mitä BEVit.
FCEV:n valmistus vastaa Toyotan mukaan itselataavan hybridin valmistusta. Haastattelusta ei käynyt ilmi, että tarkoittiko yhtiön edustaja koko auton valmistamista vai pelkkää voimalinjaa. Eli tankkien vaikutus auton valmistuksen päästöihin on vielä selvitettävä. Kuitenkin on mahdollista, että FCEV on BEViä ympäristöystävällisempi valmistaa. Pitää vähän kaivella tätäkin paremmalla ajalla ja palata asiaan.
Seuraavaksi pitää kaivella vähän tietoja siitä, että kuinka paljon ympäristöaspektit vaikuttavat yksityishenkilöiden kulutustottumuksiin niin kuin oikeasti. Eli vaikuttaako nämä oikeasti ostamispäätökseen eri voimalinjojen välillä. Jos siis niitä eroja saadaan luotettavasti todennettua.
Kuten huomasitte, niin en ottanut ajamisen päästöihin kantaa tällä hetkellä. Mielestäni nyt on vähän hankala ennustaa eri projektien aikataulussa pysymistä ja niiden vaikutusta liikenteeseen. Ideaalitilanteessa vetyautot ajavat vihreällä vedyllä ja sähköautot lataavat aiempaa huomattavasti puhtaammasta verkosta. Mutta toteutuuko se niin en tiedä, viivästyksiä lienee tulossa koska covid+logistiikkasekoilu ja materiaalipula esimerkiksi tuulivoiman osalta.
Olen aika paljon näitä päässäni pyöritellyt koska Kempowerin listautuminen. Onko niitä markkinoita vai ei… Lähteekö antiin vai ei… Houkuttaa mutta kauhistuttaa samaan aikaan.
Linkitin ylemmän artikkelin jo aiemmin toiseen ketjuun. Saksalainen artikkeli käsittelee sitä että BEV-markkinat olisi lievästi viilentymään päin ympäri maailmaa. Onko tämä pidempiaikaisempi trendi?
*Disclaimeri: Minulla ei ole juuri nyt käsillä tietoa siitä, kuinka kuormittavaa tuollaisten 6 kilon hiilikuitusäiliöiden tekeminen on. Sen tiedän että on hiilikuidussa on omat sudenkuoppansa, mutta onko sen valmistuksessa tapahtunut kehitystä niin en tiedä. Ja sekin olisi kiva tietää että pystyykö valmistajat ylipäätään tekemään näitä säiliöitä kymmeniin tai satoihin tuhansiin ajoneuvoihin. Vaatii tämäkin lisää kooklettelua paremmalla ajalla. Tietty jos jollain on asiasta tietoa niin olisi kiva jos linkittäisi tänne. Tähän pitää palata myöhemmin.
Olikos tämä jo mainittu täällä? Vai olenko väärässä paikassa. Sattui vain silmään. Omasta mielestäni “raju” ratkaisu ja nopealla aikataululla toteutuu.
Näin. Plus XC40 ja samalle pohjalle tehty C40 on kuitenkin pohjimmiltaan pm- auto, johon jälkirakennettu sähköinen voimalinja, suomeksi sanottuna yksi markkinoiden epätaloudellisimmista autoista.
“The project is supported and partially funded by the U.S. Department of Energy (DOE) under the H2@Scale initiative and backed by the National Renewable Energy Lab (NREL).”
Eiköhän tämä ole vain DOE:n rahoittama demo-projekti jonka Caterpillar voitti. Ei viesti mitään siitä etteikö MS:n ja Plugin yhteistyö jatkuisi.
Tsekkailen nuo firmat läpi ja itseasiassa tuo Hexagon on firmana laittanut silmään jo aiemmin. Itse olettaisin että näitä tankkeja tullaan tarvitsemaan paljon ja niiden tarve kasvaa sen mukaan, kun vedyn käyttö lisääntyy eri kohteissa. Itselläkin olisi tarkoitus yrittää saada kasattua salkku sillein, että siellä olisi laaja-alaisesti eri toimijoita tältä sektorilta.
Eikö tämmöinen strategia olisi paras tai ainakin helpoin hoitaa ETF:n kautta?
Nordnetissä on tarjolla L&G:n ja VanEckin vetyindeksiä seuraavat etf:t. Molemmissa lähinnä näitä tässäkin ketjussa mainittuja yhtiöitä. Itse olen jonkun verran hankkinut tuota VanEckin etf:ää. Omaan silmään parempi sisältö.
Ainakin omalle pikkusalkulle tämmöinen hajauttaminen vetytalouteen etf:n kautta tuntuu järkevältä. Muuten voisin valita vain 2-3 yhtiötä johon olisi välityskulujen jälkeen järkevää laittaa rahaa.
… Noo ei siinä mitään molemmat löytyy salkusta 
