Odotan kyllä tulevalta Suomen hallitukselta aivan uudenlaista otetta raskaan liikenteen strategiaan ja tiekarttaan liittyen ja vahvaa suunnan näyttämistä vetyinfran rakentamiseen tukien muodossa. Manner-Suomessa päästäisiin hyvin liikkeelle 20-30 vetyasemalla pääteiden ja ruuhka-Suomen alueilla. Kun muistaakseni EU:n linjaustenkin mukaan asemia pitäisi olla 2027 100 km välein. Tavoitteena n. 1500 vetyasemaa Euroopassa 2030. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat hyvin kartalla ja Ruotsissa on jo päätökset 50-70 asemasta.
Isossa ikkunassa olisi syytä keskittää voimia. Suomen tiekartan mukaan kaasu olisi merkittävä ratkaisu. Kuitenkin kaasuauto on polttomoottoriauto. Uusien polttomoottoriautojen myynti kielletään jo 2035. Ei erityisen strategista panostaa kaasuun. Lyhyellä tähtäimellä esim. biokaasu on ihan ok-ratkaisu mutta ”iso ratkaisu” se ei ole.
Sähkö on lyhyen kantaman ratkaisu esim. jakeluliikenteeseen ja bussiliikenteeseen. Laajan maan pitkille taipaleille ja Eurooppa-liikenteeseen siitä ei ole.
Kun vetyasemaverkosto saadaan kuntoon, voivat myöskin kevyempi liikenne esim. pakettiautot ja henkilöautot hyödyntää sitä.
Uutisen mukaan Kiirunasta on löytynyt maailman suurin tunnettu harvinaisten maametallien esiintymä. Pitkäjänteisempi varmasti miettii mistä tuotetaan sähkö, kun esiintymästä ryhdytään jalostamaan metallia.
Aktiivisen katodimateriaalin (LFP) valmistamiseen tarkoitetun tehtaan YVA aloitettu siis Vaasassa! Juho Heiska twiittasi, että on ensimmäinen vastaava tehtaan alku Euroopassa.
Kyllä se nyt on niin, että vety on iso tekijä tulevan parin vuosikymmenen aikana. Kun seuraa vaikkapa USA, UK, Espanja, Saksa, Norja, Kiina, Intia, Australia, Afrikan maista mm. Marokko yms. yms
LKAB on 100 % Ruotsin valtion omistama. Se omistaa puolestaan merkittävän osuuden suurimpana omistajana SSAB:sta. Mitä tuosta otsikosta voisi päätellä, niin LKAB:n johto painottaa tuulivoimaa sähkön tuotannossa:
Ruotsi ei ole jäämässä Suomen jalkoihin merituulivoiman rakentamisessa. Tanskalainen Orsted A/S suunnittelee Ruotsiin kuutta jättimäistä merituulivoimapuistoa. Luvat on hakusessa yhteiskapasiteetiltaan 18000 MW:n tuulivoimapuistoille.
Eli Tata motorssin mielestä vetypolttomoottori kaupallistuu ennen polttokennoja, koska valmiiksi löytyvä tuotantoketju sekä matalammat vaatiumukset vedyn puhtaudelle. Jälkimmäinen kohta ei välttämättä ole kovinkaan merkitsevä, sillä kehitys kehittyy. Mutta tuo ensimmäinen kohta on oleellinen. Muihin lähteisiin nojaten myöskin tuotantokustannukset ovat kaikista alhaisimmat polttomoottorissa vs akusto/polttokennot.
Tässä on potentiaalia olla se distruptoiva teknologia kun mennään kohti co2-päästötöntä maailmaa. Sillein hauska juttu.
Käsittääkseni nykyaikaiset moottoriöljyt ovat niin hyviä, että yleisempiä kustannuseriä kuluttajalle on alustan osien kuluminen. Moottorin käyttöikä aika vanhoillakin polttomoottoriautoilla on monta sataa tuhatta kilometriä ja jopa kymmeniä vuosia.
Sitä en tiedä kuluisko sähköautoissa alusta enemmän, koska ovat merkittävästi raskaampia?
Minkä mittainen on se sinun elinkaaresi? Polttomoottorilla se on vuosikymmeniä. Olen linkittänyt Liikenteenvoimalinjaketjuun ja Hyzon ketjuihin bussien tarjouksia jossa akkubussien akut menivät jo 6 vuoden kohdalla vaihtoon- akkubussien elinkaarikustannukset olivat muita merkittävästi korkeammat.
Polttokennot pystynevät samoihin tuntimääriin kuin polttomoottori ja ne vaativat pienempää huoltoa. Mutta tuotantokustannukset ovat tällä hetkellä korkeammat ja tuotantoketjuja ollaan nostamassa pystyyn (osalla valmistuu isommat tuotantolinjat jo tänä vuonna). Sen lisäksi Liebherrin mukaan polttomoottori sietää mekaanista rasitusta EV-voimalähteitä paremmin.
Uskon kyllä että esimerkiksi konesalien varavoimakoneina polttokenno iskee läpi samantien jne. Mutta polttomoottorilla lienee siltikkin todella iso osa vielä vuosikymmeniä.
Edit: Sama tie vissiin edessä noilla kaasuturbiineillakin.
