Sijoittajia vety on tosiaan kiinnostanut. Investoinnit ja myynti ovat sitten eri asia.
On onnistuttu myymään vain sijoittajille, ei asiakkaille? KL maksumuurin takaa:
EDIT: IS kirjoittaa myös
Minä vähän varoisin tekeväni johtopäätöksiä yhden yhtiön yhden kvartaalin perusteella. Varsinkin kun tämä ko yhtiö veti q2/23 +72% yoy.
Jos katsellaan yleisesti vetyalan q3 rapsoja niin kasvu jatkuu todella vahvana:
Bloom energy +36.9%
Hexagon Purus +71%
Hydrogen Pro 14x yoy
Ballard +29%
Kyllähän nuo yhtiöt ovat muutaman hönön löytäneet asiakkaakseen. Ja Plugikin tulee lyömään (saattaa lyödä selvästikkin) viime vuoden liikevaihdon.
9 tykkäystä
Olen pitkään ollut kiinnostunut otsikon mukaisesti energia-alan teknologisesta kehityksestä ja sijoitusmahdollisuuksista. Takavuosina salkussani on ollut mm. isolla painolla First Solaria, kun pähkäilin aurinkovoiman kanssa kunnes yhdessä kohtaa rahantarpeessa päädyin myymään sen osakkeet pois. Mutta asiaan:
Energia on viime kädessä aika bulkkihyödyke, sitä tuotetaan eri tavoin ja sitten toimitetaan eri muodoissa mutta lopulta puhutaan loppukäyttäjän energiantarpeesta. Ala on hyvässä kehitysvaiheessa, tulee uutta tekniikkaa ja ohessa muitakin juttuja, joilla siirrytään vihreämpään energiantuotantoon. Ja erilaisiin tarpeisiin syntyy erilaisia ratkaisuja, veikkaan että energia-ala tulee olemaan jatkossa monipuolisempi kuin ennen muinoin.
Sijoittajan kannalta olennaista olisi löytää ne kohdat energiatoimialalta, joissa yhtiöillä on mahdollisuuksia muodostaa pysyviä kilpailuetuja. Kasvu itsessään ei pidemmän päälle auta sijoittajaa, jos kova kilpailu pitää katteet kurissa. Keskinkertainenkin yhtiö voi hetkellisesti kasvaa kannattavasti murroksessa, kunnes kiristyvä kilpailu pilaa kannattavuuden. Sijoitusmielessä tällaiset ovat vaarallisesta päästä, koska kova kannattava kasvu helposti nostaa myös osakkeen kertoimia ylös ja sitten kun kasvu ja kannattavuus tasaantuvat tulee “tuplaisku” - sekä tulos että kertoimet tippuvat yhtä aikaa ja osakekurssi laskee voimakkaasti.
Eli mitkä ovat ne kohdat muutoksessa, joiden ympäriltä voisi lähteä etsimään “vallihaudan” omaavia yhtiöitä? Vaikka alaa olen seurannut ja siihen sijoittanutkin niin en meinaa keksiä tähän mitään, pää lyö tyhjää. Mistä te muut etsitte / löydätte potentiaalisia uusia sijoituskohteita energia-alalla?
11 tykkäystä
Mutta jos osakekurssia katsoo niin omistaja-arvoa on ainakin kuluvana vuotena tuhottu.
Osakekurssit melko tarkkaan puoliintuneet.
Tuolla ylempänä listattiin H2 kentän leadereita. Suurimmat olivat melko kaikki perinteisiä öljy-yhtiöitä? Ovat tuottaneet omaan käyttöön vetyä vuosikymmeniä. Tuo vety on kaukana vihreästä ja sen lisätuotanto olisi enemmän ongelma kuin ratkaisu?
1 tykkäys
Myös YLE uutisoi Suomeen vetylaitoksia suunnittelevan Plugin talousvaikeuksista. Business Finlandin toimialajohtaja Markku Kivistö on silti luottavainen yhtiön miljardi-investointeihin Suomessa.
Olen miettinyt, mikä voisi olla juuri Suomen etu vetybisneksessä. Suomessa ei ole vahvoja vety-yhtiöitä tai ylimääräistä rahaa sijoitukseen. Isoin etu, mitä keksin, on sektori-integraatio ja hukkalämmön hyödyntäminen. Vedyntuotannossa käytetystä energiasta merkittävä osa muuttuu hukkalämmöksi ja jos se saataisiin hyödynnettyä kaukolämmössä tai teollisuudessa, niin bisneksen kannattavuus paranee. Suomessa sähkön hinta on kohtuullinen ja lämmitykselle on tarvetta. Kaukolämpöä on lyöty syyttä alas ja valtiokin heikentää sen edellytyksiä tulevaisuutta ajattelematta.
Tällainen konsepti toki vaatii elinvoimaisen kaukolämpöverkon, vedyn tuotantolaitoksen sen lähettyville sekä vedyn käyttäjät, mielellään myös läheisyyteen. Nyt Suomen vetylaitosten kohdalla on puhuttu Harjavallasta ja Kilpilahdesta, ei siellä valtavaa lämmöntarvetta ole. Kokkolassa olisi sentään kaukolämpöverkko vieressä, suurteollisuusalue ja vedyn käyttäjiä sekä vahva sähköverkko ja -tuotantoa.
En kyllä usko, että vedyn lyödessä läpi suurimpia voittajia olisi elektrolyyseri- tai laitetoimittajat vaan ennemminkin käyttöhyödykemarkkinoilla toimivat tuottajayhtiöt.
7 tykkäystä
Jos joitain nykyisiä omistuksiani mietin ja yksinkertaistan “vallihauta-ajatteluani”, niin jotenkin näin ehkä se menisi:
Enphase: Mikroinverttereistä liikkeelle lähtenyt nykyisin varsin laajalle B2C smart home (energy) solutions tarjoajaksi kasvanut vonkale.
Fortum: Vesivoimalla on luonnon omat varsin vahvat vallihaudat.
Nio: BaaS kiinnostaa liiketoimintainnovaationa, ei mikässään nimessä varma nakki mutta jos saa alleen kriittisen massan niin voi olla varsin vahva etu first moverilla.
Uraani/litium: Hajautusta arvoketjun yläjuoksulle, materiaalit ovat myös rajallisia. Yksittäisiä voittajafirmoja täältä toki melko vaikea suht maallikkona lähteä poimimaan, siksi esim Sprott. Molemmilla näillä alkuaineilla on kuitenkin sellaisia kemiallisia ominaisuuksia, joita on vaikea muilla alkuaineilla täysin korvata.
Wärtsilä: Oman alansa kokeneita johtajia, polttomoottorit eivät juuri ketään visionäärejä kiinnosta, joten toimii jatkossa sopivan vähän kilpaillulla markkinalla, jolla kuitenkin tullee olemaan rooli myös nollapäästöisessä maailmassa vähintään joustovoiman tarjoajana.
Nibe: Uskon, että lämpöpumppumarkkinaan tulee jossain kohtaa samantyylinen kupla kuin mitä sähköautoilussa oli, koska on samanlainen no-brainer ratkaisu jota on jarruteltu lobbaamalla kaikin keinoin. Niben uniikista positiosta kilpailussa muita lämpöpumppufirmoja vastaan en ole varma, uskon ehkä enemmän tässä siihen että jotain firmaa olisi hyvä olla.
Stem: Edes jollain tapaa pääomakevyempi ja enemmän ohjelmistopainotteinen firma, jonka kasvu on kuitenkin vahvasti sidottu uusiutivien ja sähkövarastoinnin kasvuun. Tässäkin early mover advantage yksi vallihauta johon uskon, koska kumppaneita on jo hyvin ainakin USA:n markkinalla.
Olen miettinyt myös muita enemmän niche-aloja, joissa olisi kiva olla. Esimerkiksi mieleen tulee japanilainen Shimano joka on todella vahvasti läsnä lähes kaikessa sähköpyöräilyyn liittyvässä. Uskon vahvasti, että tulevaisuuden liikenne on erittäin paljon kaikkea muuta kuin ihmisiä ajamassa töihin yksin isoilla sähkö-SUV:eilla, mitä se valitettavan paljon on tänä päivänä (toki enemmän ice/hybrid SUV). Moista resurssien tuhlausta emme vaan voi jatkaa.
Toivottavasti näistä heräsi jotain ajatuksia 
Ehkä pointtini oli tässä että energiamurrosta pitää ajatella laajemminkin kuin vaan paneeli- ja tuulivoimalavalmistajien kautta, missä erityisesti tuulen osalta on jo nyt nähty race to the bottom joiltain osin.
21 tykkäystä
Hyvää pohdintaa, juuri tällaista ajoin takaa.
1 tykkäys
Tämä on tosi mielenkiintoinen kokonaisuus ja itselleni ehkä toteutumatta jääneen YCA:n spinoffin esittely vahvisti käsitystäni edelleen siitä että alalla on suuria pelureita, joille vety business on vielä vain siivu laajemmasta kokonaisuudesta.
Itselleni vahvistuu käsitys siitä että tässä kehityksessä vetyteknologia eri ratkaisuineen tulee kyllä ajallaan, mutta sitä ennen pitäisi löytää se yritys jolla on teknologia ja resurssit tuottaa sähköä erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Perustelen näkemystäni sillä että ilman halpaa sähköä ei ole käytännössä vetyä ja ilman vetyä ei tarvita vetyteknologian ratkaisuja.
Panokset siis ensin niihin yrityksiin jotden uskotte pystyvän kasvattamaan merkittävästi sähkön tuotantoaan ja ovat jo osoittaneet kykynsä kustannustehokkaaseen toimintaan.
Niin ja otan mielelläni vastaan ajatuksia yrityksistä joilla uskotte olevan tämän hetken tai lähitulevaisuuden markkinoille kyseinen kilpailuetu.
2 tykkäystä
Hyvä pointti. Pitäisi löytää siis halpaa sähköntuotantoa, jonka määrää voidaan lisätä merkittävästi lähivuosina. Ja erinäisten syiden takia varmaankin suhteellisen vähäpäästöistä energiaa. Moni edullinen energiantuotantomuoto on monin paikoin jo hyödynnetty “loppuun”, kuten vaikkapa vesivoima Suomessa, jota ei merkittävässä mittakaavassa voi enää kasvattaa.
Isossa mittakaavassa näkisin, että tuuli ja aurinko ovat isoja uusia halvan energian lähteitä tulevaisuudessa. Monilla (eteläisillä) alueilla aurinkoenergian tuotanto on hyvin ennustettavaa ja aika samanlaista ympäri vuoden, tuuli on sitten vaikeammin ennustettava. Auringon etu on se, että se tuottaa energiaa juuri silloin, kun sen kysyntä on suurta (eli päivällä), jolloin se tasaa energian hintaa vuorokauden eri aikoina.
Eivätköhän isot energiayhtiöt ole aika hyvässä asemassa kapasiteetin rakentamisen suhteen, toki jos aikoo sijoittaa niin pitää nykyinen kapasiteetti ja yhtiön tilanne tsekata huolella, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Ja tietty siirtoyhteydet pitää olla kunnossa ainakin sinne asti, missä vetylaitoksia rakennettaisiin.
Energiayhtiöt ovat hyvin alueellisia, pitäisi osata valita oikea maantieteellinen alue, missä uskoo että halvan sähkön tuotantoon olisi potentiaalia, halukkuutta, kyvykkyyttä ja jossa olisi oikeaa markkinaa vetypuolelle. Hiukan yksikertaistaen voi ajatella, että USA vs. Eurooppa vs. Kiina ovat ehkä ne potentiaaliset päämarkkinat tässä, kun mietitään halpaa sähköä ja vetyteknologian käyttöönottoa.
Voisi katsoa sähkön nykyisiä alueellisia hintoja ja sitten pähkäillä, millä alueilla on mahdollista lisätä olennaisesti energiantuotantoa (ja siirtää se energia järkevästi). Ja siitä sitten tutkimaan alueen energiayhtiöitä tarkemmin.
Semmoinen on hyvä huomata, että vaikka yhtiö X pystyisi moninkertaistamaan kapasiteettinsa uusiutuvien avulla ei se tarkoita automaattisesti hyviä tuottoja siihen sijoittaneille. Yhtiöllä pitää olla jotain kilpailuetuja, joilla se pystyy ylläpitämään korkeaa kannattavuutta samalla, kun myy edullista sähköä.
Lisäksi energiantuotanto on poliittisesti tärkeä ala ja usein aika reguloitu, mikä on hyvä tietää kun lähtee tutkimaan ulkomaisia yhtiöitä. Sääntely ja kaikenlaiset luonnonvaramaksut voivat olla aika yllättäviäkin, jo esim. Norjassa valtio verottaa vettä ja tuultakin, koska ne ovat “yhteiskunnan omistamia luonnonvaroja”. Lainaus Phoebus-blogista*
“Norja verottaa yhtiöitä siitä, että ne käyttävät yhteiskunnan omistamia luonnonvaroja eri tarkoituksiin. Siten esimerkiksi lohenkasvattajat joutuvat maksamaan 40% lisäveroa merialueiden käytöstä, tuulivoiman tuottajat joutuvat maksamaan 40% lisäveroa tuulen käytöstä ja öljy- ja kaasuteollisuus 56% lisäveroa öljyvarantojen käytöstä. Nämä tulevat normaalin 22% yritysveron päälle. Vesivoiman tuottajat maksaisivat siis ehdotuksen mukaan jatkossa 45% jokien käytöstä, kun maksu nykyään on 37%, joten niiden marginaalivero yhdessä yritysveron kanssa olisi jatkossa 67% (nyt 59%).”
Eli yhtälö on oikeasti aika monimutkainen, pitää löytää alue, jossa on mahdollista lisätä halvan energian tuotantoa ja samalla yhteiskunnalla on voimakas tahtotila halvalle energialle, ettei veroilla yms. lypsetä tuottoja valtion kassaan.
- Ko. blogipostauksessa on mielenkiintosta asiaa sähköntuotannosta, kannattaa vilkaista jos aihe kiinnostaa:
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-44-22-orkla/
5 tykkäystä
Tässä nähdään asia eri kulmasta. Uskon että tulevaisuudessa vety tuotetaan ja varastoidaan “sähköntuotantoyksikköjen” välittömässä läheisyydessä. Tämä tarjoaa myös sen edun, että voimaverkkojen rakentamiselta vältytään. Toki tarjoaa myös ison riskin kun kaikki tuotanto on sidottu vedyn hintaan.
Millä sitten vetyä siirretään kulutukseen onkin oma kysymyksensä. Oletettavasti putkella siirtäminen on pitkässä juoksussa taloudellisesti edullisempi vaihtoehto verrattuna säiliökuljetuksiin.
1 tykkäys
Näköjään tuo oli liikenneketju, ehkä enemmän tämän ketjun asiaa.
1 tykkäys
4 tykkäystä
Toinen artikkeli samasta asiasta:
7 tykkäystä
Tässä ilmeisesti siirretään puhdasta vetyä eikä mitään vety-metaani tms sekoitusta?
1 tykkäys
The post adds that the government wants to secure private finance to fund the network.
“Because without consumers there is no network, without a network there are no consumers,” it says. “As with the natural gas network, financing is generally provided through network fees.”
However, it adds that the cabinet is yet to decide on “the financing model and the framework for the next stage of network planning”.
Aika ajatuksen tasolla. Puuttuu vaan rahoitus, toteutus ja mitä seuraavaksi.
3 tykkäystä
Hieno pääkirjoitus hesarissa, lukusuositus.
8 tykkäystä
"Lisäksi rahoituksesta on määrä säätää lailla liittohallituksessa keskiviikkona: Maakaasun ja sähkön tapaan linjat tulee maksaa käyttömaksuilla.
Koska ostajia on aluksi suhteellisen vähän, valtio haluaa maksaa ennakkomaksuja seuraavan 20 vuoden aikana, jotta käyttö pysyisi kohtuuhintaisena ja vetytalouden ylösajon edistämiseksi. Maksujen pitäisi aluksi olla yhtenäisiä, kuten uutistoimisto Reutersin saatavilla olevasta energiateollisuuslakia koskevasta lakiehdotuksesta käy ilmi."
Kyllä tuo valmiinoloinen paketti on.
Jokatapauksessa pitäisi olla herättävä juttu täällä Suomen päässä. Meidän mahdolliset asiakkaat ovat jo kohta valmiina ottamaan sitä vetyä vastaan, ja me ei olla saatu aikaan täällä juuri mitään. Epäilemättä Suomi ei ole tehnyt tarpeeksi ollakseen houkutteleva paikka investoinneille.
@Seinakadun_Keisari Oletan että alkaa jollain blendillä (maakaasu + vety) josta siirrytään raakaan tavaraan 30-luvulla.
8 tykkäystä
Vetybankki vol 2.
5 tykkäystä
2 miljardia on energia puolella aika pikku rahoja 
No kyllä tuo on vetyhommiin varsin hyvä potti. Olen toki huomannut sen kanssa, että vetyprojektit ovat melko järkevän hintaisia vs muut energiaprojektit. Ja hinta menee vaan alaspäin teknologian osalta.
Olen lukenut about miljoona kertaa asiantuntijoiden sanovan että vety skaalautuu hyvin. Pitänee paikkaansa. Esimerkiksi Saksan vetyverkoston loppusumma on 20 miljardia. Kapasiteettiahan tuollaisessa vetyputkessa on älyttömästi. Se on pieni raha siihen verrattuna, että Saksa joutuu käyttämään yli 10 kertaisen määrän rahaa sähköverkkonsa uudistamiseen vuoteen 2045 mennessä.
Ei toki omena-omena vertailua, mutta ei tuo vetysiirtymä välttämättä ole niin kallis mitä muutama vuosi sitten mouhottiin vs muut ratkaisut.
7 tykkäystä