Teslan tapauksessa ei hirveästi välttämättä kannata pistää painoa firman markkinointipuheille, sen verran firman puhe ja tekeminen eroaa kuitenkin toisistaan ja firma tunnetusti ei ole vakavaraisuuden puolesta mikään sampo niin rahoituksen jatkuminen lienee jatkuva huolenaihe jos hype laantuu.
1 tykkäys
Jatketaan mielummin @naata1 @Jarnis täällä tuota Plugin ketjussa käytyä keskustelua.
Tämän oon tänne joulukuussakin jakanut
https://www.fch.europa.eu/publications/study-fuel-cells-hydrogen-trucks
Tutkimuksen takana on siis " The Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking (FCH JU) is a unique public private partnership supporting research, technological development and demonstration (RTD) activities in fuel cell and hydrogen energy technologies in Europe. " Joten kannattaa huomioida tämä tuktimuksen taustalla.
Pari nostoa Summaryn puolelta
1
2
3
Huyndai on ihan hyvin asemoitunut tämän tiimoilta.
Enemmän itsellä tuossa tuo 8,000 kW:n grid connection pisti silmään kuin latausaika.
3 tykkäystä
Liitäntätehot on jo aikamoisia. Jos tuo on 8MW liittymä, niin se tarkoittaa jo 20kV verkon puolella luokkaa 240 A syöttöä. Tuollaisia ei ole mitään järkeä lähteä toteuttamaan pj-syötöillä, koska virrat huitelee jo törkeissä arvoissa ja se tulisi kalliiksi liittymänäkin, eli nuo toteutettaneen kj-verkostoissa tai jopa sj-verkoissa, jos kyse isommista asemista. Suomeenhan on kaavailtu tuollaisia bussilataustaivaita, jossa tehot on aika isoja ja vaatii kyllä huomattavaa parannusta nykyiseen infraankin. Siinä mielessä jos tuollaisia aletaan kylvämään muualle kuin tiheästi asuttuun alueelle, niin tulee kyllä ongelmia nykyisen infran kanssa.
En usko että aletaan tuollaisia lataus"alustoja" rakentamaan, koska jo yhden rekan lataus aiheuttaa suurta päänvaivaa. Toki nykytekniikallakin kaikki on jo mahdollista, hinta karkaa kyllä jo mennen tullen…
9 tykkäystä
Uusi JV & lisää kilpailua vety-infrastruktuurin rakentamiseen Koreassa:
4 tykkäystä
Mitä mieltä Gevon nykyarvostuksesta, löytyykö vielä potkua loppuvuodelle? Pitkästä aikaa suuri käteispaino ja ei osaa olla kyllä ilman energia-alan osakkeita 
1 tykkäys
Palstojen vetykeskustelu pelkistyy usein väittelyyn akut vs vety liikenteessä - tai johonkin muuhun yksityiskohtaan, kuten vedyn haasteet valmistuksessa, kuljetuksessa ym. Haasteita toki on mutta vetytalouden iso kuva on siinä, että vedyn avulla korvataan fossiiliset polttoaineet sekä vältetään monien vetyä niukempien raaka-aineiden loppuminen tai niukkuus muuhun käyttöön. Esim tuosta Michauxin raportista saa hyvän kuvan, paljonko fossiilista energiaa tulisi korvata uusiutuvilla/vedyllä, samoin siitä, että monia akkumineraaleja EI ole riittävästi edes liikenteen tarpeisiin. Uusiutuvaa sähköä saadaan jo nyt parhailla paikoilla alle 2c/kWh, elektrolyysin hinta puolittuu muutamassa vuodessa ja kehitys jatkuu ja jatkuu. Vety on pian pariteetissa dieselin kanssa ja sen käyttö lisääntyy nopeasti - siirtyen yhä pienempiin ajoneuvoihin riippuen toki myös akkuteknologian kehityksestä. Vedyn rooli tulevaisuuden energian käytössä on siis paljon suurempi kuin pelkkä maantieliikenne: teollisuus, energian varastointi/siirto, lämmitys, meriliikenne, ilmailu… Tästä on tulossa triljoona markkina.
Jaska on jaksanut pitää täällä yllä hyvää informatiivista linjaa, mikä syö aikaa ja paukkuja - siitähän pitäisi saada korvaus (Inderes huom!). Itse en laita enempää aikaa näihin vääntöihin mutta kannustan kaikkia, jotka eivät vielä ole tutustuneet, perehtymään Irenan raportteihin uudesta geopolitiikasta sekä vedystä. Samoin kannattaa miettiä, miksi kansallisia vetystrategioita on julkistettu kiihtyvään tahtiin, miksi EUlla on kunnianhimoinen vetystrategia ja miksi monet valtiot tavoittelevat johtajuutta vetytaloudessa. Kaikki nuo strategiapaperit ovat helposti luettavissa, jos viitsii nähdä vähän vaivaa.
PS Pliis, älkää laittako yksityisviestejä! Niitä tuli liikaa jo KL puolella, aika ei riitä.
41 tykkäystä
Hyvä viesti.
Olen pyrkinyt tämän akku vs. vetyväittelyn johtamaan aina yhteen kysymykseen; jos vety valtaa kaiken muun energian siirtämisestä ja varastoinnista meriliikenteeseen ja ilmailuun niin millä todennäköisyydellä pyöräliikenne jää tämän jättimäisen paradigman ulkopuolelle?
7 tykkäystä
Sullahan on tossa ainakin kaksi kysymystä
Ja joo, nyt keskustelu spinnasi orgaanisesti plugista näille suuntimille, niin jatketaan vähän vaikka uutusarvo voi olla osaltani “maltillinen” teille muille. Oikeastaan kun tän lukaisee itse, niin ihan silkkaa p…aa. Noh, koitan tässä vain jäsennellä omiakin ajatuksiani tulevaisuutta ja sijoituspäätöksiäkin varten.
No niin, kyllähän vetykeskustelu helposti kulminoituu tuonne liikenteen saralle, vaikka sähkön- ja lämmöntuotannon alueellakin paljon tapahtuu. Varmaan paljolti siksi, että se on se toinen iso sektori mihin asia vaikuttaa ja koska vain siihen lähes kaikilla on jotain kosketuspintaa.
Keisarin viestin ensimmäiseen jos- sanaan liittyen; Sähköntuotantoa jos miettii, niin vetyhän siis on vain varastointitapa, jolla tasataan jatkossa lähes ilmaisten uusiutuvien tuotantomuotojen heilahteluita. Kysyntäpuolella ei ihan mahdottomasti taida muutosta tulla, kuka esim. meistä haluaisi vetyä kotiin vs töpselistä sähköä? Aina silloin tällöin näkee juttuja pikkuakkujen korvaamisesta kennoilla, mutta onko sellaisia oikeasti tekeillä/käytössä? Tällä planeetalla ainakaan? Eli se valtaaminen lienee varsin suhteellista, joskin todella mittavaa silti.
Tuosta kun jatkellaan, niin minne sitä vetyä siirrellään? Isoille teollisuuskäyttäjille, jotka kehittävät valmistusprosessejaan vedylle/sähkölle/molemmille (esim. terästeollisuus.) Kuluttaja-asiakkaille autoihin/grilleille/laimennettuna lämmityskäyttöön.
Tähän liittyy sitten se pointti, että jos Saharassa/Atacamassa tms. tehdään sitä vetyä järkyttäviä määriä niin kuljetellaanko se energia loppupeleissä miten asiakkaille? Vetynä vai tehdäänkö viimein esim. sitä DC-linjaa? Vai molemmat ratkaisut? Jälleen oikeasti mielenkiintoinen optimointitehtävä, jonka parametritkaan eivät ole kovin selviä (esim. onko kokonaisenergiatehokkuudella mitään merkitystä ja tässäkin on vinha geopoliittinen aspekti, että onko sulla omaa varastoa ja minkä verran esmes.)
Haluaako siis esim. Saksa mieluummin vetyä vai sähköä, josta itse tekee halutessaan vetyä vai molempia jne. Oletko kovin innokkaasti riippuvainen sellaisasta dronella tuusan nuuskaksi suhteellisen helposti hajoavasta keskitetystä varastosta jossain arabimaassa? Nimittäin se lähtösatama hajoaa melko paljon helpommin pitemmäksi aikaan kuin ne pelkät aurinkopaneelipuistot ja voimalinjat (joihin toisaalta on helpompi “vaikuttaa” paljon isommalla alueella jne…)
Tuon rallin jälkeen jää sitten kuluttajalle mietittäväksi ehkä arkielämän kannalta tärkeimpänä vetyyn liittyvänä kysymyksenä, että haluatko kennoauton, joka kestää maks. 300 000km rangella X, jonka marginaalikustannus (tankkauksen hinta) on uskoakseni väkisin suurempi (vety tehdään sähköllä–> sen on oltava kalliimpaa kuin pelkän sähkön) vai 500 000km kestävän töpseliauton rangella <<X?
Itse auton hinta tietysti vaikuttaa reippaasti ja voipi dominoidakin, ei se elinkaariajattelu ihan kaikilta luonnistu. Mutta niiltä teollisuuskäyttäjiltä kyllä luonnistuu. Jos sähkö on niin sairaan halpaa, että vetyäkin kandee tehdä, niin on sitten vielä halvempaa käytettäväksi suoraan prosesseissa, joissa vety on esim. vain luovuttamassa lämpöä? Ainakin mikäli prosessit viedään sinne missä sitä halpaa sähköä on. Lisää geopolitiikkaa ja lätinää…
2 tykkäystä
Saksassa ja Ruotsissa on jo myynnissä polttokenno kotikäyttöön, ideana siis siirtyä off-gridiin yhdessä aurinkovoiman kanssa.
Yritän vastata laajemmin myöhemmin illalla.
1 tykkäys
Irenan joulukuun 2020 pläjäys. Suosittelen ainakin silmäilemään läpi.
Laitetaan tämäkin vielä.
4 tykkäystä
Teoriassa kaikkiin noihin mutta käytännössä varmaan ensisijaisesti voimalaitoksiin jossa vetyä muutetaan sähköksi ja lämmöksi. Vety/kaasu on tavattoman tehokas energian siirtotapa, yksi putki esim. Pohjois-Ruotsista Saksaan pystyy välittämään moninkymmenkertaisesti energiaa esim. sähkön siirtolinjaan verrattuna.
Saksa on aika huono maa energiantuotantoon, siellä ei oikein tuule, ei paista eikä siellä ole juuri vesivoimaa. Toisaalta Pohjoismaat on hyviä energiantuotantoon koska tuulee ja on vesivoimaa joten energia kannattaa siirtää Pohjoismaista Saksaan, kysymys onkin että missä muodossa on fiksuinta siirtää. Vetyputki? Vety sidottuna ammoniakkiin? Sähkölinja? Nestemäinen vety? Näitä funtsitaan juuri.
Joka tapauksessa mielestäni on täysin selvää että esim. 10v päästä vetyä valmistetaan aivan eri määrät nykyiseen verrattuna joten elektrolyysikapaa tarvitaan älyttömästi lisää. Samaten tarvitaan polttokennoja.
Tuohon “kotipolttoon” muuten vielä, siitäkin on puhuttu tässä ketjussa paljon mutta toistan vielä ajatuksen omavaraisuudesta, jos/kun tulee halpoja all-in-one ratkaisuja joilla voidaan varastoida ylijäämä sähköä aurinkopaneeleista kesällä vetynä ja sitä sitten hissukseen poltellaan kennossa talvella. Tämä voi olla todellisuutta 10-20v päästä, jos jengi pistää 20k€ maalämpöratkaisuihin niin voi olla että samanverran oltaisiin valmiita laittamaan omavaraisuuteenkin.
5 tykkäystä
Saksan asennettu aurinkovoimakapasiteetti oli vuonna 2018 n. 45 GW ja aurinkovoimalla tuotettiin sähköä noin 45 TWh kyseisenä vuonna. Jos vedetään karkeasti kaikki vuoden päivät 12h päiviksi jolloin aurinko paistaa, niin teoreettinen maksimituotantokapasiteetti olisi ollut 197 TWh, joten se tuotti asennettuun kapasiteettiin nähden n. 23%.
Suomessa 2018 asennettu aurinkovoimakapasiteetti oli 120 MW ja kyseisenä vuonna sillä tuotettiin 90 GWh sähköä. Samalla olettamalla kuin yllä, Suomen teoreettinen kapasiteetti olisi ollut n. 526 GWh. Näin ollen Suomessa tuotettiin vain 17% kapasiteetilla aurinkosähköä, joten tuolla perusteella Saksa on parempi maa kuin Suomi aurinkovoiman tuotantoon suhteessa asennettuun kapasiteettiin.
Tuulivoima
Saksassa oli vuonna 2018 asennettua tuulivoimakapasiteettia n. 58 GW ja sillä tuotettiin kyseisenä vuonna n. 110 TWh. Otetaan referenssiksi tähän 365 päivää ja 24h, eli kuvitellaan että tuulee aina. Tällöin teoreettinen tuotanto voisi yltää 508 TWh. Näin ollen se olisi tuottanut n. 22% teoreettisesta maksimista.
Suomessa oli vuonna 2018 asennettua tuulivoimaa n. 2000 MW. Kyseisenä vuonna Suomessa tuotettiin 5,8 TWh tuulivoimalla sähköä. 365 päivää ja 24h olisi teoreettinen maksimi ollut 17,5 TWh, jolloin Suomessa tuotettiin n. 33% teoreettisesta maksimista.
Joten Suomi on tuulivoimassa n. 10%-yksikköä parempi maa asennettuun kapasiteettiin suhteutettuna. Tosin tämä on nyt hyvin yksinkertaistettuna, koska oletetaan, että tuulivoimalat tuottaisi maksiminsa joka päivä (Th), jolloin kapasiteettikerroin olisi 100%. Suomen tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin oli vuonna 2017 33%.
Edit. pannaan vielä Espanja vertailuksi aurinkovoimalla.
2018 Espanjassa oli n. 7000 MW aurinkovoimaa. Kyseisenä vuonna se tuotti n. 12,7 TWh aurinkosähköä. Teoreettinen kapasiteetti 12h x 365 olisi ollut 30,6 TWh, eli se tuotti siitä n. 42%.
16 tykkäystä
Ei kai tuota vertailua voi noin tehdä? Tuossa on monta isoa loogista aukkoa
2 tykkäystä
Teoreettinen maksimi on tietenkin eriasia kuin mitä se on käytännössä ja kyllä tuossa on paljon mutkia ja kysymyksiä oikaistu. Käytännössä pitäisi tietää miten laitteistot ovat olleet käytössä ja ne pitäisi saada suoraviivaistettua samanlaisisiksi. Mutta pointti on, että en väitä Saksaa huonoksi energiantuotantomaaksi, siellä aurinkovoimaa ja tuulivoimaa on ihan hyvä rakentaa siinä miten Suomessakin. Onhan siellä nyt jo 26% tuulivoimaa ja 21% aurinkovoimaa kokonaistuotannosta (uusiutuvat 53%, vuonna 2019).
Heitä konkreettinen kysymys niin voin ottaa kantaa.
edit. Se pointti jota tossa yritin tuoda esille oli siis se, että jo asennetusta esim. tuulivoimasta saadaan teoreettisesta maksimista ulos tuon verran mitä osoitin. Kapasiteettikerroinhan riippuu monesta asiasta, mm. tekniikan laadusta/iästä, paikasta, huipunkäyttötunneista, teknisestä käytettävyydesta jne, mutta teoreettinen maksimi voidaan osoittaa tuolla tavalla ja voidaan tarkastella kuinka lähelle tuota päästiin. Eli jo asennetulla kapasiteetilla päästiin noille tasoille. Aurinkovoimassa olisi ehkä voinut pitää myös koko vuoden vuorokaudet, niin silloin oltaisi saatu luvuiksi Saksassa n. 12% ja Suomelle n. 8%.
edit3.
5 tykkäystä
Pointtini oli kärjistetty että Saksa ei ole mitenkään erityisen hyvä energiantuotossa, ehkä huono oli minulta väärä valinta. Tai siis sanotaan näin että esim. Pohjoismaihin verrattuna se on huono maa energiantuotantokapan suhteen.
1 tykkäys
Linkki ollut täällä aiemminkin, mutta laitetaan uudestaan niin on helpompi käydä kurkistamassa mikäli kiinnostaa.
Merkintä hinta on tällä hetkellä 3 sek. Minimi määrä on laskenut 2500 osakkeeseen.
Kertooko merkintöjen yskimisestä, että minimiä on pudotettu?
2 tykkäystä
Laitetaan tännekin: South Korea unveils $43 billion plan for world's largest offshore wind farm | Reuters
Etelä-Korea pisti $43 miljardin lisäpanostuksen tuulivoimaan. Nyt kun tietäisi, kenen myllyt tuonne tulee pyörimään. 
11 tykkäystä