Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Nopeammat ehtivätkin jo vastailemaan. Muutenkin turhan mystistä kaupankäyntiä NN:ssä kun ei näe osto/myyntilaitoja jne. Kunhan kiipeää astetta vakavammin otettaville kauppapaikoille tiukempien (raportointi-)vaatimustasojen kera niin ostelen ilomielin.

2 tykkäystä

Tunnettua teknologiaa

Cielo ei ole ainoa alallaan!

Cielo on todellakin tuollainen pitkän linjan teknologiakehittäjä, jolla prosessi on rakentunut nyt sitten pilotista varsinaiseen tuotantokäyttöön. On aika vahvasti väitetty että Cielo olisi ainoa joka tähän pystyy. Perusteknologia ei ole uutta ja ihmeellistä, vaan hyinkin tunnettua. Linkkasin tähän ketjuun jo aikaisemmin yrityksen joka tekee tähän samaan teknologiaan perustuen, eikä se taida olla ainoa.
Ja kyllä Cielonkin prosessiin täytyy kaatopaikka jätteestä erotella muu kuin “orgaaninen” aines pois.

Cielon teknologia näyttäisi kuitenkin nyt kehittyneen muita paremmaksi päätellen viimeaikaisesta rahoituksesta ja kurssikehityksestä, sekä seuraavien investointien sovitusta rahoituskuviosta.

Oman käsityksen mukaan uskon kuitenkin että tästä on tulossa alansa merkittävä toimija ja yhtenä syynä pidän itselle muodostunutta käsitystä johdon kyvystä “jakaa hyvää” ja kasvattaa määrätietoisesti sekä toimintaa että yhden yksikön tuotantokapasiteettia, eikä vaan pitää itsellää koko hommaa.

1 tykkäys

Tässä hyvä kattaus vetyteknologian firmoista, ei vain plugista. Thyssengrupp:n panostus vetyyn mennyt kyllä itseltä täysin ohi.

2 tykkäystä

Puolan voinee lisätä vetystrategia kerhoon

12 tykkäystä

Tuossa hyvä juttu jossa varmasti monelle uusia firmoja jotka pyörii myös vedyn ympärillä isosti. Kannattaa lukea ja samalla pääsee vähän kärrylle mitä tuolla laivapuolella touhutaan ja mitkä firmat oikeasti panostaa kehitykseen.
https://www.alfalaval.com/maritime-industry-players-join-forces-to-realize-the-decarbonization-potential-of-solid-oxide-fuel-cells

5 tykkäystä

Isojen poikien yhteistyö tiivistyy. Kiva seurata jatkossa miten hoitavat tankkaus paikat ja kuka ne rakentaa.

4 tykkäystä

myös H2viewissä oli pieni juttu englanniksi.

4 tykkäystä

Mineraalivarannot sopivat, mutta…

@NEA n esittmä aihealue on erittäin tarpeellinen ja kannatan sitä. Itse kun olen tässä keskustelun alkutaipaleella, niin itselleni on ainakin noussut esiin tarve “hukka energian” varastointiratkaisulle. Tällä tarkoitan sitä että Kun sähköstä tehdään vetyä ja vedystä taas polttokennolla sähköä puhutaan tällä hetkellä 24 - 42% hyötysuhteesta. Jos taas prosessista syntyvä lämpö saadaan myös talteen nousisi hyötysuhde lähes 70% eli tuplaantuisi. Edellämainitut ovat karkeita suuntaa antavia lukuja.

Siis jos saamme talteen “vain” vedyn merellä olevan tuulivoimapuiston “ylijäämäsähköstä” ja teemme sillä kesälomareissun vety/sähkö autollamme. Niin pahimmillaan tuotetusta sähköstä vain neljännes päätyy liikuttamaan autoamme ja loput haihtuvat lämpönä taivaan tuuliin.

Mielestäni tässä on keskeinen tekijä vedyn hyödyntämiseksi yhtenä tulevaisuuden energialähteenä. Siksipä Gates puhuu suolasäilönnästä ja SaltX on saanut kerättyä rahaa sijoittajilta omaan tuotekehitystyöhön, mutta mitä muita ratkaisuja “ylimääräisen” energian varastointiin on tarjolla? Varmasti niitä ketjusta löytyy, mutta aika ja kärsivällisyys ovat ehtyvä luonnonvara.

1 tykkäys

Etenkin sähköenergian varastoinnista on täällä jonkinverran kirjoiteltu. Oma viimeisin pintaraapaisu oli tämä: Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet - #5643 by NEA

Aihealue on laaja ja “kuuma”. Energian varastointi käsittää todella laajasti varastointia, esimerkiksi lämpö, sähkö, liike… jos taas mietitään eräitä uusiutuvia vaihtoehtoja ja niillä tuotettua sähköä, niin päästään sähköenergian varastointiin, joka jo itsessään on laaja aihealue. Olitko ajatellut nimenomaan tuotetun sähkön varastointia ja shiftausta, vai ylipäänsä energiavarastoja, esim miten saadaan hyötykäyttöön maaperään luonnollisesti varastoitunut lämpöenergia, tai vaikkapa merivedestä lämpöenergia maanalaisiin varastoihin?

1 tykkäys

Taas pukkaa uutta patteria. Silicon Joule® Gridtentialilta. Tekeekö mitään vai onko romua :thinking:

Mitäköhän liikkeitä maailman suurin öljy-yhtiö meinaa tehdä vetyyn liittyen?

https://www.investors.com/news/saudi-aramco-bet-hydrogen-energy-transportation-power-generation/

3 tykkäystä

Sähköenergian varastointi oli ensin mielessä

Kiitos @NEA vastauksesta ja kysymyksestä. Viime päiviin asti olisin vastannut sähköenergian varastoinnista. Koska varsinkin vety on noussut vahvasti esille, ja siihen pintapuolisesti perehtyneenä “hyppäsi” silmille tuo hyötysuhde sähkö - vety - sähkö asiassa, kun lämpöä ei saada talteen.

Pikaisesti ajateltuna biokaasun varastoinnissa ei taida olla käänteentekevää, samoin vety vetynä on varastoitavissa suhteellisen korkeassa paineessa kohtuullisin haastein. Vastaan kuitenkin että uusiutuvan sähkön varastointiin missä olomuodossa, ja millä tavalla tahansa (kaasuna, nesteenä, kiinteänä) huomioiden sähkön varastoinnissa syntyvän “hukkaenergian” (vedyksi = lämpö). Tähän kategoriaan voisi silloin liittyä mm. metaanin tuottaminen hiilidioksidin ja vedyn avulla ylijäämä sähköllä.

No olipas sekava vastaus hyvään kysymykseen, mutta en pysty nyt parempaan. Tiivistettynä uusiutuvan sähkön varastointi, prosessin hukkaenergia huomioiden.

2 tykkäystä

https://ca.finance.yahoo.com/news/hydrogen-jump-ball-global-clean-163845070.html

“That’s jump ball right now,” Kerry said during the second day of the CERAWeek conference by IHS Markit. “The test is going to be how do we produce the hydrogen in a way that isn’t so damaging and carbon-intensive.”

4 tykkäystä
8 tykkäystä

Yksinkertaistetaan tähän nämä kaksi isossa roolissa olevaa varastointia: Varastointi sähköenergiana tai lämpöenergiana. Sähköenergian varastoinnissa tuotettu energia varastoidaan ja vapautetaan
myöhemmin käyttöön (shiftaus). Lämpöenergian varastoinnissa lämpöenergia varastoidaan lämmittämällä tai jäähdyttämällä varastoväliainetta niin, että varastoitua energiaa voidaan käyttää myöhemmin lämmitys- ja jäähdytyssovelluksiin.

Nyt haluttiin pohtia nimenomaan sähköenergian varastointia ja silmälläpitäen uusiutuvien energian tuotantoa. Kuuma peruna ollut jo pidempään, ehkä kuumempi kuin koskaan juuri nyt. Peruspointtina mielestäni on tuotantomuoto ja sen luonne. Energiavarastojen avulla energiaa voidaan varastoida korkean tuotantotehon ja matalan kysynnän aikana, ja purkaa kun tuotantoteho on alhainen ja kysyntä
korkea. Tällä tavalla parannetaan energiajärjestelmien joustavuutta ja puskureja (sekä häiriötilanteiden apu). Iso ja tärkeä nosto on myös, että sähkövarastojen käyttö lisää myös uusiutuvan energian käytön kannattavuutta.

Sinänsä usein sähköenergian tuotannossa lämpöenergia on iso osa prosessia. Lähes kaikissa peristeisissä ja joidenkin uusiutuvien tuotannossa syntyy reilusti lämpöenergiaa. Lämpöenergian hyödyntäminen on oleellisesti parantanut hyötysuhteita aina. Silti on helpompi tarkastella erillään sähköenergian varastointia, sillä lämpöä ei usein tarvita johtuen uusiutuvien hajautetusta luonteesta. Lämpöenegia on ollut perinteisesti hyvä kombo sähkön kanssa, koska laitokset ovat olleet kohtalaisen keskittyneitä teollisuuden ja kaupunkien rinnan.

Sähkön varastointiteknologiat voidaan jakaa toimintaperiaatteen mukaan sähkökemiallisiin,
mekaanisiin kemiallisiin ja sähköisiin teknologioihin. Paineilmavarastot (CAES), pumppuvoimalaitokset (PSH) ja vauhtipyörät kuuluvat mekaanisiin. Akustot (akut) kuuluvat sähkökemiallisiin varastoihin ja vetyvarastot taas kemiallisiin. Sähköiset teknologiat ovat esim. suprajohtavan magneettisen energian varastot (SMES) ja superkondensaattorit.

Globaalissa mittakaavassa PHS ovat edelleen maailman yleisin ja kapasiteetiltaan suurin
sähköenergian varastointimuoto. Toiminta perustuu veden varastoimiseen ylä- ja alaaltaisiin ja niiden väliseen potentiaalienergian hyödyntämiseen. Uusiutuvan energian tuotannon “ylijäämä” energia voidaan varastoida yläaltaan potentiaalienergiaan. Tämän jälkeen tulevat CAES-sovellukset ja akut (yleisimpinä NaS ja Li-ion). Näiden prosentuaalinen osuus on luokkaa PHS 98%, CAES alle 1% ja akut alle 1%.

Havainnollistava kuva PHS jakautumisesta maailmalla:
image

Kun näistä eri menetelmistä aletaan miettimään potentiaalisia ratkaisuja, niin tulee miettiä ainakin oheisia isoja pääpointteja:

  1. käytettävissä olevat energiaresurssit
  2. varastoinnin infrastruktuuri
  3. varastoinnin tehokkuus
  4. varastoinnin kulut
  5. energiantarve ja käyttösovellukset

Jokainen näistä on siis yksi mietittävä kategoria itse varastointimenetelmäien lisäksi.
Tässä esimerkkinä jo aika vanhentunutkin (koska 2014, 2016 ja oletettu 2030, tilastojen mukaan) tilastotieto pelkistä investointikustannuksista eri tekniikoilla:

image

image

Tähän mennessä käytetyimpään sähkövarastointimuotoon (PHS) voidaan siis varastoida suurempia määriä energiaa kuin moneen muuhun teknologiamenetelmään. Muihin sähkövarastoihin on edelleen syytä tehdä (ja tehdään) kehitystä kapasiteetin ja hyötysuhteen osalta, jotta niihin on mahdollista varastoida yhtä suuria määriä energiaa.

Yksi tärkeä sovellutuksen tarkastelu on eri teknologioiden skaala purkausajan ja tehon suhteen. Alla oleva kuva havainnollistaa tätä

Kuvasta nähdään, että eri akkuteknologiat mahdollistavat laajan skaalan eri vaihtoehtoja (osana voimajärjestelmää ja sen tasapainottamista, sekä “kotitalouskäytöt”). PHS, H2 ja P2G puolestaa sopii isojen energiamäärien varastointiin ja suuriin tehoihin, jolloin ne sopii hyvin tasamaan energian kausivaihteluita. Pumppuvoimalaitokset ja vetyvarastot ovat pitkäaikaisvarastoja, joiden kustannukset ovat korkeat, mutta kannattavimmat tällä hetkellä suuren kokoluokan ansiosta.

Energiavarastoja tarvitaan nyt ja tulavaisuudessa enenemissä määrin, kun sähköä ja lämpöä tuotetaan yhä enemmän säästä riippuvilla uusiutuvilla energialähteillä, jotka tuottavat energiaa epävakaasti ja epäennustettavasti. Tällaisissa keskusteluissa olen itsekin aika paljon mukana Suomessa ja Euroopassa eri energiayhteisöjen kesken. Mielenkiintoinen aihe, joka tuntuu ettei koskaan tule “valmiiksi”.

On siis kyseessä loppujen lopuksi aika monimuotoinen kokonaisuus ja siten helppojen vastausten saaminen tietylle ratkaisuille on erittäin hankalaa. Lisäksi merkittävä muuttuja on poliittinen driveri, josta siitäkin saisi ison oman keskustelun aikaan.

Pahoittelut pitkästä vastauksesta. Tästähän saisi uuden ketjunkin haluttaessa, koska aihe on todella monimuotoinen. Tässä esim lämpövarastot jätin pienelle huomiolle, ne ovat oma kokonaisuus ja yhdessä tietenkin olisivat sähkön kanssa (kuten perinteisesti) paras ratkaisu investointienkin kannalta, mutta lämpöä ei aina tarvita siellä missä sähköä tuotetaan.

40 tykkäystä

Onko täällä porukkaa vielä mukana perus shell exxon kyydissä vielä? Itselläni osoittatuneet salkun kivijaloiksi ja turpoavat kuin pullataikina salkussa arvonnousun ja osinkojen kautta kun pohjilta osteltu. Itselleni se “tutuin” kohde sijoittaa kun kolmea polttomooottoriautoa pyöritän taloudessa - ainakin hyvin polttoainekuluja tulee suoraan näillä katettua kun tilille tipahtelee jatkuvaan osinkoina bensarahaa :thinking:

3 tykkäystä

Kyllä. Itsellä ollut pitempään jo Shell ja BP sekä muutaman viikon ajan Total. Tähän päälle vielä Scorpparia löytyy niin kyllä hymyilyttää, vaikka melko punainen päivä oli muuten.

3 tykkäystä
3 tykkäystä

"Suomen energiapolitiikkaa tulisi raportin mukaan muuttaa. Teollisia investointeja tarvittaisiin 75–90 miljardia euroa, joista 35–45 miljardia kohdistuisi selluteollisuuspaikkakunnille synteesilaitoksiin ja 40–45 miljardia tuulivoimarakentamiseen.

Tuulivoiman lisärakentamisen arvioidaan synnyttävän 30 000 työpaikkaa seuraavien 15 vuoden aikana. Suomen sähköntuotanto kasvaisi nykyisestä 90 terawattitunnista 320 terawattituntiin. Tuulivoimaloita tarvittaisiin lisää 12 400 kappaletta."

3 tykkäystä

“The U.S. Department of Energy (DOE) is funding a demonstration of the design, build and operation of the country’s first dedicated renewable hydrogen network, starting in Texas.”

6 tykkäystä