Mikäli tämä toteutuu se mahdollistaa entistä suurempitehoisten voimaloiden rakentamisen rakennusten katoille. Varsinkin korkeissa rakennuksissa kattopinta-alat rajoittavat voimamitoisuksia.
Suurempi Wp/m2 teho tarkoittaa myös sitä, että asennettua wattia kohden asennustyötä, telineitä ja kaapeleita tarvitaan vähemmän, jolloin paremmasta Wp/m2 on kannattavaa maksaa suurempaa €/Wp hintaa kun säästöjä syntyy oheiskuluista. Liikekiinteisökokoluokan kattoasennuksissa paneeleiden osuus kokonaishinnasta on keskimäärin suuruusluokkaa puolet.
Pelkän Wp/m2 lisäksi on vähintään yhtä olennaista millaisiin hyötysuhteisiin päästään silloin kun ollaan optimiolosuhteiden ulkopuolella.
Eilen Jinkolla olikin reilun 20% nousupäivä mikä taisi johtua tytäryhtiön IPOlla mistä saatavilla rahoilla Jinko kasvattaa tuotantokapasiteettia jos oikein ymmärsin.
No nyt alkaa olla kokoluokka jo sinnepäin, 30 GW. Tässä vielä KL uutinen. Pitää vain ihmetellä mistä löytyy tarpeeksi lyyserikapasiteettia. No eipä näissä tuotanto ole ihan heti alkamassa:
The overall development, engineering, procurement and financing phases are expected to take about three to five years. Construction and commissioning phases are predicted to take approx. five years.
Tämän mukaan ei kuitenkaan ole suurin suunnitteilla oleva:
Announcing our first webinar on the marine segment and Climate Neutral Shipping
This Wednesday, 30th of June at 10:00 CET, our expert panel will go live to discuss how the maritime industry is facing an unavoidable transition to greater sustainability.
Itänaapuri alkaa ratkomaan vedyn ongelmia kaasujätti Gazprom toimesta:
The meeting discussed the completed and planned joint studies conducted by Gazprom and the RAS in the field of hydrogen energy. The studies aim to solve scientific challenges in the area of hydrogen production in the most environmentally-friendly and cost-efficient way, i.e. by producing hydrogen from natural gas, as well as challenges pertaining to hydrogen transportation. The outcomes of the joint studies will also be factored into Gazprom’s sustainable development scenarios up to 2050.
At the present time, the Gazprom Group’s facilities produce over 350,000 tons of hydrogen by various technologies, which is then used to derive different products from
Gazprom: Gazprom holds the world’s largest natural gas reserves. The Company’s share in the global and Russian gas reserves amounts to 16 and 71 per cent respectively.
The Spanish Association of Automobile and Truck Manufacturers (ANFAC) and the Association of sustainable transport that integrates the value chain of gas and hydrogen (Gasnam) are calling for bringing forward the goal of a minimum network of 150 hydrogen filling stations in Spain from 2030 to 2025, according to a press release.
The 150 sites should be distributed in 71 locations in provincial capitals and municipalities with more than 100,000 inhabitants, while 79 sites should be placed in the main corridors and routes with the highest daily traffic intensity, located mainly in road transport centres with the highest hydrogen consumption, such as refineries and industries. In this way, the objective of having a maximum distance between hydrogen stations of 250 kilometres and guaranteeing the supply of long-distance heavy transport is also met, according to the associations.
Millaista kiinteää jätettä ja millaiset määrät syntyy, kun katoditehtaalla valmistetaan katodiprekursoreja ja katodeja eri metallisulfaateista? Talvivaaran kaivos on brändännyt akkumineraalit ja niiden jalostamisen Suomessa aika tehokkaasti ympäristöasioiden suhteen…
Ei Suomi vielä mitenkään pahasti ole takamatkalla, ei ainakaan niin pahasti etteikö kärkiporukka olisi tavoitettavissa sikäli kun se on teknillistaloudellisesti tarkasteltuna kannattavaa.
Vaikka tähänkin ketjuun on postattu mittava määrä uutisia erilaisista vetyprojekteista niin kyllähän se vedyn käyttö taitaa vielä olla kaikissa maissa varsin marginaalista. Liikennepolttoaineista alle promillen(?) parhaissakin maissa ja tarkasteltaessa kuinka suuren osan maan sähkökulutuksesta tuotetaan vedyllä vety on vielä pienemmässä marginaalissa.
jaska1 jakoi aikaisemmin Spotifyn podin jossa Wärtsilä kertoi uusiutuvista, mukana myös vety jota kehittävät:
On sitä kehitetty kyllä, kaikennäköistä voimala prokkista tuntuu olevan ja on ollut kauan mutta aikaa ollaan jäljessä, panostus on ollut niin alhainen. Varmaan EU alkanut painostaa Vety sektorilla.
No Suomella olisi kaikki edellytykset olla ihan kärjessä mutta jostain kumman syystä täällä aina hidastellaan näiden kanssa, meillä on about tuhat erilaista Sitraa, VATTia, TEKESiä yms joilta pitäisi löytyä massia esim. tällaisten asioiden kokeiluun ihan alkuvaiheessa.
Miettikää esim. pari viikkoa vanhaa uutista uudenlaisista kasvihuoneista, eivät tarvitse auringonvaloa ja mitä kylmempi ilmasto sen parempi, tuottavat lämpöä ja ruokaa. Jos meillä olisi joku Branson/Bezos tyyppinen pelle peloton miljardööri niin voisi kokeilla samantien (ilman byrokratiaa) laajamittaisesti vaikkapa 100 yksikön kokonaisuutta jossain Rovaniemellä jossa on tyhjää tilaa ja kylmä, auringolla energia kesäisin, talvella vedyllä, lämpö suoraan kaukolämpöverkkoon talvella. Mutta myös nämä julkisen sektorin “innovaatiotalot” voisi näitä rahoittaa. Sen sijaan tuntuu että täällä tullaan aina yksi naksu perässä, tutkitaan jotain biokaasun laajempaa käyttöä liikenteessä tms.
Olispa miljardööri niin tekisin itse. Tai olisipa ainakin kaljaa.
Taking a full value chain approach Shell and Uniper will work backwards from customer demand to identify key opportunities to develop the foundation of a new hydrogen economy in Europe.
Woven citykin ilmeisesti vain yksi kaupunki/alue missä asuu joku promillen osa Japanilaisista ja sen energiankulutus vieläkin merkityksettömämpi?
Näitä eri maiden edistyksellisyyksiä vertailtaessa olisi hyvä ensin määritellä puhutaanko kyseiseen maahan tehdyistä investoinneista vai kyseisessä maassa pääkonttoriaan pitävän yhtiön edistyksellisyydestä. Jos ssab raahen terästehtaan vedytys toteutuu sillä on suomen co2 päästöihin suurempi vaikutus mihin koko maan henkilöautojen vedyttämisellä päästäisi. Vaikka kyseessä varmaankin suurin niin ei ainoa suunnitteilla oleva projekti.
Tätä minäkin ihmettelen. Ollaan vielä todella kaukana siitä tilanteesta että biokaasulla saataisiin korvattua kaikki suomessa käytettävä maakaasu vaikkei suomessa olisi yhtään kaasukäyttöistä ajoneuvoa.
“In the early stages of the fund it’s going to be all about green [hydrogen]… we’ve sized our fundraise to be able to invest in 20-100MW projects, which are what’s on the table today. But keep in mind those are phase-one projects and many of those sites will scale up over time to 500MW or even to gigawatt-scale,”
currently has four green hydrogen projects and 12 private companies in its initial sights, with 20 listed companies “on the radar”.
“Out of the 36 in total there are electrolyser manufacturers, fuel-cell manufacturers, there are project developer companies and there are green hydrogen supply projects,”
The fund has been very clear that it will not make investments in fossil-fuel companies, even if some of them are investing heavily in clean hydrogen.