Niin nuo hiilitullit ym ovat juurikin sitä millä varmistetaan että investoinnit mitä euroopassa tehdään vihreään siirtymään eivät valu hukkaan. Kun joku EUn ulkopuolinen örkki yrittää dumpata fossiilipaskasta valmistettua esim vetyä ja sen johdannaisia markkinoille se tyssää juurikin noihin maksuihin… ja noin sen pitää mennäkkin. Eri asia on sitten ne maat ja valmistajat jotka tuovat EU aluelle samoilla ehdoilla valmistettua vihreää energiaa niitä tullit ym ylimääräiset maksut eivät koske. No mutta kuitenkin iso kuva on kyllä aika selkeä ja vahvistuu vain päivittäin… Tehkää hyviä sijoitus päätöksiä ja valmistautukaa tulevaan nousuun 
20 tykkäystä
@Meri Niin, eikös tähän sovi kaksi ääripään esimerkkiä:
Esimerkki A: Kiinassa tehdyt akut. Hiilitulli.
Esimerkki B. Marokossa tehty vihreä vety. Ei hiilitullia.
Suojellaan Eurooppalaisten toimijoiden kilpailukykyä vs vähemmän kehittyneet maat. Itse olen tänne linkittänyt muutaman kerran artikkeleita EU:n koventuneista asenteista Kiinaa kohtaan. Ei pitäisi tulla suoranaisena yllätyksenä tällaiset toimet.
Hyvä juttu kokonaisuutena.
8 tykkäystä
@everlaastia juurikin noin…Olen tässä parin kuukauden aikana linkittänyt esim Kanadan touhuista tänne ja sieltä tuodaan esim saksaan vihreää siirtymää oikein isolla kädellä.
6 tykkäystä
Tarkoitatko että Kanada on kuten Australia:
Myydään puhdasta ulos. Itse käytetään se mistä tulee päästöt. Ja net zero CO2 2050.
Edit: Ettei totuus unohtuisi niin Australia kyllä myy isosti hiiltä ulos myös. Taitaa Kadakin myydä Syncrude öljyä?
Gasgrid Finland on solminut tällä viikolla kaksi merkittävää sopimusta uuden vetyinfrastruktuurin kehittämiseksi Itämeren alueella. Kehityshankkeiden kautta Itämeren alueen vetyverkko voi kasvaa 5 000 kilometriin jo vuoteen 2030 mennessä. Hankkeiden ja Itämeren alueen uusiutuvan energian resurssien avulla voidaan saavuttaa EU:n sisäisen puhtaan vedyn tuotantotavoitteista jopa 90 prosenttia.
22 tykkäystä
Aiheeseen liittyen muutama ketju twitteristä
Tässä vielä viime keväältä esaimaan juttu, mikä on tosin maksumuurin takana.
Nostan vielä tämän vanhan viestin vuodelta 2021 tästä ketjusta
20 tykkäystä
Jälleen suuri projekti. Vedyn hinta alle kaksi taalaa/kg by 2026;
13 tykkäystä
Liittyen tähän:
Hankkeiden ja Itämeren alueen uusiutuvan energian resurssien avulla voidaan saavuttaa EU:n sisäisen puhtaan vedyn tuotantotavoitteista jopa 90 prosenttia.
Ilmeisesti kyse näistä tavoitteista:
Accelerator
1.Scaling up the production and import of renewable hydrogen to 20 Mt by 2030
Demand side
The European Commission has already proposed minimum levels of renewable hydrogen uptake in industrial applications and the transport sector in the Renewable Energy Directive (amounting to 5,6 Mt renewable hydrogen by 2030). In view of moving away from the use of Russian fossil fuel imports in the EU, the EU needs to accelerate ramping up both demand and supply of renewable hydrogen. The focus of hydrogen demand should primarily remain on applications in hard-to-decarbonise sectors in industry and transport. European Commission modelling (PRIMES) results show that the scaling up of renewable hydrogen use in the EU to 20 Mt in 2030 creates opportunities for the uptake of higher volumes in certain industry and transport sectors. According to this modelling, upscaling the use of renewable hydrogen, ammonia and other derivatives would accelerate decarbonisation and greatly reduce the EU’s dependence on natural gas (by approximately 27 bcm), oil (by approximately 3.9 Mtoe) and coking coal imports (approximately 156 Kt) from Russia 42 43 .
Lähde: EUR-Lex - 52022SC0230 - EN - EUR-Lex
Kohdasta 4. Hydrogen accelerator, alakohta 1.
Julkaisussa kerrotaan 10MT tuotanto ja 10MT tuontia.
Setting a target of 10 million tonnes of domestic renewable hydrogen production and 10 million tonnes of imports by 2030, to replace natural gas, coal and oil in hard-to-decarbonise industries and transport sectors. To accelerate the hydrogen market increased sub-targets for specific sectors would need to be agreed by the co-legislators.
Lähde: Press corner | European Commission
2020 läsyssä haualla ei löydy kun tuotanto 10MT mutta tuonnista ei puhuta joten oletan että tuo 10MT tuonti on lisätty tänä vuonna. Parissa vanhassa jutussa puhutaan jostain 5-6MT tuotannosta. Tiedä näistä.
Miten tuon nyt sitten tulkitsee, lähtötilanne on ollut mikä?
Jokatapauksessa 10MT kuulostaa paljolta mutta asiasta tietämätön ei lähde kommentoimaan määrää.
Joka tapauksessa paljon on tuntu 2021 vuodesta ja taas ensi vuosi näyttää paljon miten projektit ja luvitukset etenee. Venäjä laittoi pikkuisen öljyä rattaisiin joten luulisi 2030 olevan jo aika erilainen tilanne.
Noissa EU dokkareissa on tiedon janoisille törkeä määrä tietoa.
BHC tulee yhdistämään Manner-Suomen ja Ruotsin Ahvenanmaahan ja Saksaan vuoteen 2030 mennessä. Offshore-hanke voidaan liittää myös alueen muihin energiasaariin, kuten Gotlantiin ja Bornholmiin Ruotsissa ja Tanskassa.
Mukana Gasgrid - Nordion energi - OX2 - Copenhagen infrastructure
Loppuun tuo @jaska7 jakama suunnitelma keväältä 2021
15 tykkäystä
Tämä 10Mton ilmeisesti on enemmän kuin mitä Eurooppa tällä hetkellä käyttää vetyä mutta matkaa öljyn ja kaasun korvaamiseen on kun 2020 niitä käyttiin 310Mton.
2 tykkäystä
Vedystä ja tuulivoimasta.
Energia | Wärtsilä: Tuulivoimasta voi tehdä yhtä tasaista kuin ydinvoima ja selvästi halvemmalla: https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html
Ydinvoiman suhteen artikkeli on tosin täyttä puppua.
”Kansainvälinen energiajärjestö arvioi uudella ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnan vielä korkeammaksi. Pienten modulaaristen reaktoreiden kannattavuushaaste on vielä suurempi, koska koon pienetessä suuren koon tuoma mittakaavaetu menetetään”, Breyer kommentoi sähköpostitse.
Milloin paikalla “käsityönä” tehty massiivinen one-off tuote on suhteessa sarjatuotettua rekalla kuljetettavaa halvempi 
…
Artikkelissa sanotaan, että laskelmissa olisi otettu huomioon investointien käyttöikä. On kuitenkin mielenkiintoista että Olkiluodon verran tuulisähkötuotantoa on tullut maksamaan 5B ja Olkiluoto 11B. Olkiluodon käyttöikä vähintään 60v ja tuulivoimaloilla 25-30v. Käyttöikä suhteutettu hinta on siis jokseenkin sama. Siihen tuo elektrolyyseri-akku-genraattorihimmeli päälle. Mutta pakkohan se on, ei se tuulivoima muuten paljon lämmitä.
5 tykkäystä
Huolimatta tuosta mainitusta Wärtsilän kevyihin heittoihin perustuvasta “mainoksesta” Hesarissa pidän uusuiutuvat+vety -komboa yhtenä tärkeänä osana energiatransitiota. Siihen liittyen ajattelin kysyä itselleni vielä uudehkosta asiasta, elektrolyysereistä (olen ehtinyt joitain tunteja perehtyä). Onko foorumilla näkemyksiä siitä, mikä teknologia näissä on edellä tällä hetkellä? HydrogenPro lienee alkali-lyysereissä etujoukoissa kertoen tuotetun vetykilon hinnaksi 1,2 dollaria (jossa oletus sähkönhinnasta vain 0,02snt/kWh). Toisaalta PEM-teknologiaa pidetään monessa lähteessä tulevaisuuden teknologiana: yksinkertaisempana, säädettävämpänä ja mahdollisesti jopa halvempana käyttää pitkällä aikavälillä. Lisäksi jenkeissä ainakin Bloomilla näytti nopealla vilkaisulla olevansa vielä omaa teknologiaa, joka oli heidän mittareillaan kaikista tehokkain. Kommentteja tai näkemyksiä? Vai turhan aikaista sanoa yhtään mitään?
6 tykkäystä
Erittäin hyvä kysymys elektrolyysereistä, vaikkei yksiselitteistä vastausta taida olla olemassa. Mielipiteitä sen sijaan varmasti löytyy ja vastauksia on lähes niin monta kuin vastaajaakin. Toivottavasti tästä ei kuitenkaan aleta vääntämään palstalla samaan loputtomaan malliin kuin voimalinjojen paremmuudesta.
Kannattaa alkuun käydä läpi ainakin Bloomin, Plugin, NELlin ja McPhyn ketjut sekä heidän kotisivujensa materiaalit. Muita isompia valmistajia on esim ITM, Cummins, Thyssenkrupp, Siemens Energy ja ties mitä kiinalaisia. Muistaakseni tuo HP käyttää kinkkien tekniikkaa. Lähtökohtaisesti kaikki valmistajat toki pitävät omaa teknologiaansa parhaana: kustannustehokasta ja luotettavaa.
Laitteiden paremmuutta voi sitten vertailla eri suunnista, kuten vaikka hyötysuhde, käynnistymisnopeus, takuut/after sales, elinkaarikustannukset… Käyttökohteesta riippuen painotetaan erilaisia ominaisuuksia. Sivutuotteiden (happi, lämpö) hyödynnettävyydelläkin on merkityksensä. Pakkaa voi sekoittaa myös politiikka, koska tukipaketteja voidaan heitellä kehiin tarpeen mukaan.
Itse en lähde kaivelemaan ja esittämään mitään lukuja paremmuuksista mutta jos joku löytää ‘‘puolueettoman’’ vertailun eri käyttötilanteisiin, niin olisi ihan mielenkiintoista saada linkki tänne.
Kuten palstoilla on monesti todettu, elektrolyysin tarve on luokkaa loputon, kun kestävän vedyn tuotanto pitäisi jopa monituhatkertaistaa. Vetyä tullaan tuottamaan hyvin skaalautuvasti erilaisilla teholähteillä, joten eiköhän erityyppisille alkaali-, SO-, ja PEM-lyysereille löydy kysyntää lähivuosille ja sijoitusmielessä ehtinee hyvin reagoimaan, jos jotain selvää muutosta tapahtuu. Kiinalaisten dominanssiin en jaksa uskoa. Sen verran tärkeä vetytalouden kivijalka tämä on, että viimeistään länsimaiden poliitikot pitävät huolen siitä, että länsi ei joudu enää tässä Kiinan liekaan. Uusiutuvat ja vety vapauttavat aikanaan ihmiskunnan lopullisesti öljyörkkien kiristyksiltä ja kaupan päälle saadaan runsaasti työpaikkoja.
18 tykkäystä
Hydrogen Pro on alunperin tanskasta lähtöisin.
Pää paikka on nykyään norjassa samassa kaupungissa kuin NEL. Tuo kiinassa kuvio on tämmöinen https://renewablesnow.com/news/hydrogenpro-forms-chinese-jv-to-step-up-global-electrolyser-ops-761894/
Lisäksi tuotantoa tehdään Intian markkinoille.
Larsen & Toubro Enters In To Strategic JV With Norwegian Firm HydrogenPro To Manufacture Gigawatt-Scale Green Hydrogen Electrolysers - India Infra Hub
Mukana menossa myös näitä
HydrogenPro
Lonkeroita on vähän joka suuntaan.
12 tykkäystä
Neomissa rojekti etenee:
6 tykkäystä
Poistettu viesti, johon ei kuva tarttunut. Sori. 
Hesarissa on hyvä artikkeli Suomessa rakenteilla olevista ja tulevista vihreän vedyn tuotantolaitoksista. Suomeen rakennettava tuulivoimainfra alkaa näyttää entistä paremmalta.
Vetovoimatekijä numero yksi on puhdas energiantuotanto ja valtava tuulivoimapotentiaali. Elektrolyysi kuluttaa paljon sähköä, ja vihreän leiman saaminen vedylle edellyttää, että sähkön on oltava päästötöntä. Ervastin mukaan noin 70 prosenttia vetyhankkeiden kustannuksista tulee sähkön hankinnasta, joten edullisen sähkön saatavuus on investointien tärkein edellytys.
Investointeja parantaa se, jos hukkalämpö voidaan hyödyntää. Suomessa se yleensä onnistuu. Laitoksen takaisinmaksuaikaa nopeuttaa ja hyötysuhdetta parantaa huomattavasti se, jos prosessissa syntyvä lämpö voidaan myydä eteenpäin.
Yksi vetovoimatekijä on myös Suomen kattava kaukolämpöverkko. Elektrolyysi tuottaa suuret määrät hukkalämpöä, joten hankkeen kannattavuutta parantaa, jos lämpö saadaan hyötykäyttöön. Lähes poikkeuksetta vireillä olevat vetylaitokset sijaitsevatkin paikoissa, joissa hukkalämpö voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon.
Edit: typo.
19 tykkäystä
Aika monella tuntuu vehkeet toimivan, ainakin tässä mittakaavassa mitä nykyään laitteita tehdään. Itse keskittyisin myös siihen, että millä yrityksellä on saumat kaupallistaa omat tuotteensa. Eli kenellä riittää fyffeä nostamaan tuotantoa ylös, tekemään isotkin projektit taloudellisesti kannattavasti ja kyky voittaa tarjouskilpailuja. Toki taitaa lyysereiden kysyntä ylittää tuotannon nyt ja lähitulevaisuudessa…
Itsekkin pidän vetyä tärkeänä osana tulevaisuuden yhteiskuntaa. Ymmärrän sen potentiaalin, mitä vety tarjoaa kun varastoidaan energiaa isossa mittakaavassa. En pidä Wärtsilän laskelmia pelkkänä tyhjänä paperina. Siksi on suomalaisten epäonni, että Uniperin mukana meni myös Uniperin ruotsissa sijaitsevat suolakaivokset… no se on semmosta.
2 tykkäystä
Mielenkiintoinen värkki.
9 tykkäystä
Fuelcelliltä pieniä edistysaskelia…
1 tykkäys
Kiitokset HPro päivityksistä. Tässä vielä firman oma presis:
Tuo IPn hallinta on tosiaan tärkeätä, kun touhutaan kinkkien ja inkkareiden kanssa. Parhaimmillaan noilla yhteistyökuvioilla saadaan sitten vastineeksi hyvinkin kilpailukykyistä kapasiteettia ja tavaraa. HPro näyttää nojaavan kommunikaatiossaan omaan elektrodiin sekä noihin kahteen suurprojektiin, joiden varaan arvostuskin taitaa paljolti perustua. Firma on kuitenkin start uppi vaiheessa ja molemmat projektit tuloutuvat vasta 1-2 vuoden kuluttua, joten jännitettävää riittää (toisesta puuttuu vielä lopullinen investointipäätöskin).
Portugeesien Fusion Fuel ja kreikkalaislähtöinen Advent on myös hyvä pitää tutkalla, kun seuraa näitä tuoreempia lyysipajoja. Kaikilla on onnistuessaan loistava tulevaisuus.
Tuosta ABBstä tuli mieleen, että joskus tuli kaiveltua yrityksiä, jotka toimittavat hakkuja ja lapioita elektrolyysilaitoksiin ja silloin nousi esille juurikin tuo ABB ja Siemens. Molemmilta löytyy tehosuuntaajat, kojeistot ym tarpeellinen sähköistys. Ja sitten taas tehoelektroniikkaa penkoessa tutkaan osui Infineon, joka puolestaan toimittaa osia näille invertteri/konvertterirakentajille. Kaikilla em toimijoilla on kuitenkin paljon muutakin touhua kuin vetytalous, joten osakehankinnat jäi tekemättä. Tai no Infineon tuli hetkeksi salkkuun. Pitääkin katsoa, missä se nyt liitelee…
Ai niin, toki hakku-lapio firmoista pitää muistaa myös Cell Impact. Oman ilmoituksensa mukaan aivan ylivertainen virtauslevyjen tuotantoteknologian tekijä. Itellä oli tästä erittäin suuret odotukset ja taannoinen tulosvaroitus oli kova pettymys. Mutta ehkä sielläkin on synkintä juuri ennen sarastusta 
Edit: Lisätään vielä yksi lyyseristi eli Sunfire, jossa mm Neste omistajana:
Linkki firmaan on tuolla tekstin seassa. Laitoin koko jutun, koska tässä nyt hahmotellaan vetytalouden työllistämisvaikutuksia, jotka ovat todella massiiviset.
13 tykkäystä