Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Tässähän olikin hyvä infopläjäys, kiitoksia! Oletan, että polttokenno tässä yhteydessä tarkoittaa vetyä?

@Seinakadun_Keisari, tämäntapainen data on ollut itsellänikin hatarasti mielessä, mutta en eilen illalla löytänyt lähdettä, johon olisin kehdannut viitata, ja en halunnut mutunpohjalta väittää vastaan.

Nyt aamulla kiusaus on kuitenkin liian suuri, joten mutuillaan nyt sitten vähän. Voin olla pahastikin hakoteillä, joten saa korjata vinoon meneviä näkemyksiä.

Olen itse hieman epäileväinen, että pystytäänkö kaikkea sähköistämään halutussa aikataulussa. Uusiutuvaa energiaa rakennetaan kyllä todella nopeasti, mutta tästä syystä useissa eri maissa kipuillaan nyt sähköverkon kapasiteetin kanssa. 10 vuotta on lyhyt aika, mutta silti tavoitteiden mukaan 2035 verkonkuormaa pitäisi olla huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Biokaasussa toki taitaa olla ongelma, että sitä ei riittäisi kaikille. Oma ajatusketju menee enemmänkin suuntaan, että vedystä voidaan johtaa biopolttoaineita, lähinnä mielessä ammoniakki, jota voitaisiin (ehkä) käyttää biokaasun kanssa. Kaasun/ammoniakin säilöminen on myös helpompaa/halvempaa kuin sähkön.

4 tykkäystä

Biokaasun suurin ongelma on siinä että 1) sitä ei ole tarpeeksi ja 2) se on tehokkaampaa hyödyntää isoissa yksiköissä joissa hyötysuhteet eri luokkaa kuin polttomoottorissa.

Esimerkkinä nyt vaikka maatilat, niiden tuottama biokaasu kannattaa käyttää tilalla sen sijaan että sitä aletaan ns. purkittamaan ja jakelemaan kaasuasemilla.

Isot tuotantoyksiköt taas kannattaa sijoittaa lähelle sellaisia käyttäjiä (teollisuuslaitokset, voimalaitokset) jotka pystyy sitä hyödyntämään helposti eikä korvaavia sovelluksia ole helppo järjesteää.

Sähköverkon osalta Suomessa pärjätään hyvin, muualla voi olla eri tilanne. Itse puhun koko ajan Suomen osalta, en ota muuten kantaa.

14 tykkäystä

“SUOMALAISYHTIÖ Convion ryhtyy yhteistyöhön öljyjätti Shellin kanssa. Yhtiöiden sopimuksen mukaan Convion toimittaa Shellille teollisen mittakaavan höyryelektrolyysilaitoksen.”

12 tykkäystä

Convion? Eikös tästä ollut jotain puhetta muutamavuosi sitten, olin unohtanut kokonaan tämän, luulin että meni nurin tms. Oliko tässä joku Fortum tai Neste mukana?

Biokaasusta voi lueskella lisää tästä raportista.

“Last year, the European Biogas Association (EBA) continued to emphasize that biogas and biomethane can represent a stable and sustainable source of locally produced energy. These advantages were echoed by the European Commission in the REPowerEU plan, which, for the first time, included the European goal of achieving a biomethane production of 35 bcm by 2030.”

35 bcm tarkoittaisi tuotannon kymmenkertaistamista.

3 tykkäystä

Olikohan tämä se “alkuperäinen” projekti?

The European Commission has today presented the REPowerEU Plan, its response to the hardships and global energy market disruption caused by Russia’s invasion of Ukraine. There is a double urgency to transform Europe’s energy system: ending the EU’s dependence on Russian fossil fuels, which are used as an economic and political weapon and cost European taxpayers nearly €100 billion per year, and tackling the climate crisis. By acting as a Union, Europe can phase out its dependency on Russian fossil fuels faster. 85% of Europeans believe that the EU should reduce its dependency on Russian gas and oil as soon as possible to support Ukraine. The measures in the REPowerEU Plan can respond to this ambition, through energy savings, diversification of energy supplies, and accelerated roll-out of renewable energy to replace fossil fuels in homes, industry and power generation.

Accelerating the rollout of renewables

A massive scaling-up and speeding-up of renewable energy in power generation, industry, buildings and transport will accelerate our independence, give a boost to the green transition, and reduce prices over time. The Commission proposes to increase the headline 2030 target for renewables from 40% to 45% under the Fit for 55 package. Setting this overall increased ambition will create the framework for other initiatives, including:

A dedicated EU Solar Strategy to double solar photovoltaic capacity by 2025 and install 600GW by 2030.
A Solar Rooftop Initiative with a phased-in legal obligation to install solar panels on new public and commercial buildings and new residential buildings.
Doubling of the rate of deployment of heat pumps, and measures to integrate geothermal and solar thermal energy in modernised district and communal heating systems.
A Commission Recommendation to tackle slow and complex permitting for major renewable projects, and a targeted amendment to the Renewable Energy Directive to recognise renewable energy as an overriding public interest. Dedicated ‘go-to’ areas for renewables should be put in place by Member States with shortened and simplified permitting processes in areas with lower environmental risks. To help quickly identify such ‘go-to’ areas, the Commission is making available datasets on environmentally sensitive areas as part of its digital mapping tool for geographic data related to energy, industry and infrastructure.
Setting a target of 10 million tonnes of domestic renewable hydrogen production and 10 million tonnes of imports by 2030, to replace natural gas, coal and oil in hard-to-decarbonise industries and transport sectors. To accelerate the hydrogen market increased sub-targets for specific sectors would need to be agreed by the co-legislators. The Commission is also publishing two Delegated Acts on the definition and production of renewable hydrogen to ensure that production leads to net decarbonisation. To accelerate hydrogen projects, additional funding of €200 million is set aside for research, and the Commission commits to complete the assessment of the first Important Projects of Common European Interest by the summer.
A Biomethane Action Plan sets out tools including a new biomethane industrial partnership and financial incentives to increase production to 35bcm by 2030, including through the Common Agricultural Policy

Osa vähän kertausta mutta aika paljon tuli vauhtia kehitykseen Ukrainan hässäkän takia.

1 tykkäys

Melkein ”Fortumin😃” projekti😉

16 tykkäystä

Nesteen kanssa samanlaista projektia 2021

Convion ilmeisesti osti 2013 Wärtsilän peiton-tekniikan itselleen ja alkoi sitä kehitellä eteenpäin

13 tykkäystä

Uusia vaihtoehtoja. Kehitys kulkee nopeasti ja luo kokoajan uusia mahdollisuuksia. Ne tutkii (piirtää) kenellä on liitua😀

7 tykkäystä

First Quarter Fiscal 2023 Financial Highlights(All comparisons are year-over-year unless otherwise noted) Revenues of $37.1 million compared to $31.8 millionGr…

FuelCelliltä vihdoin positiivisempia tuloksia.

8 tykkäystä

Ihan nättiä päivänousua rakentaa 200 päivän liukkarin päälle. Tuossa vielä lisää FuelCell Energystä.

10 tykkäystä

Ja näillä varmaan sitten mennään pitkätkin matkat isoilla koneilla:

HT-PEM kennostot ovat niinkuin oikeasti tulossa. Yhtiön tavoitteena on päästä järjestelmätasolla 3+kW/kg lukemiin seuraavan 24kk aikana. ZeroAvia osti aikanaan HyPointin ja käyttää siis heidän teknologiaansa. Ja tämä on se tekninen ratkaisu joka mahdollistaa isojen koneiden tuotannon.

Advent Technologies sijoittajana istun tässä perse verillä. Hyvää on se, että HT -PEM teknologia on aidosti lupaavaa. Huonoa että ei kuulu tällaisia uutisia heidän asiakkailtaan. -5% tänään. :people_hugging:

9 tykkäystä

Alkaa olla nämä aika isoja valmistuskapaaiteetiltaan: 3.75GW/vuosi ja tehtaan pitäisi olla valmis 2025.

9 tykkäystä

Kun noita vetyinvestointeja lukee, tulee mieleen yksi näkökulma. Tämä kysyntä tuntuu hyppäävän potenssiin, niin odotan, että elektrolyyserivalmistajat osaavat hinnoitella katteet kohdalleen. Jos otetaan aikajänteeksi vaikkapa seitsemän vuotta…2030…toteutettavia projekteja on valtava määrä. Valmistuskapasiteetti on hyvin rajallinen kysyntään nähden…eli kysyntä ylittää tarjonnan.
Toivotaan viisautta.

10 tykkäystä

Hyvin käyty läpi tuota 10Mt + 10 Mt vetytavoitetta EU:lle, ja kuinka se on melko lailla tuulesta temmattu.

Jos jollain meidän vetyasiantuntijoilla on parempaa tietoa tästä, niin mielellään luen.

1 tykkäys

Tässä yksi näkemys kasvun ”kulmakertoimesta”;

8 tykkäystä

Aika kova väite että tuulesta temmattu. Kerrotko oman visiosi aiheesta?

Tässä twiittiketjussa isoin ongelma tuntuisi miehellä olevan se, että 16MT olisi eri sektoreiden kulutus ja siihen päälle olisi heitetty arpana 4.0MT kulutus ammoniakin ja sen johdannaisia. Ehkä hän ei ottanut huomioon, että lannoitteita ei ole otettu huomioon muissa sektoreissa? Se on totta että nämä ovat suuntaviivoja joiden toteutumisesta ei ole takeita, mutta ei ne tuulesta ole temmattuja ja palataan siihen vähän myöhemmin.

Ammoniakin (ja sitäkautta lannoitteiden) saatavuudessa on haasteita ja hinta on koholla. Väitän ihan vakavalla naamalla että suurimmat syyt raketoivaan ruuan hintaan on kallistunut energia ja lannoitteet. Voi hyvinkin olla, että tuo 4MT tulee tarpeeseen ja on hyvinkin mahdollista että kysyntä on oikein arvioitu. Tässä on ammoniakin hintakehitys:

Todella kylmää kytiä ruuan tuottajille…

Tässä ammoniakin tilanteesta muutenkin:

@Taitoo Linkitti tänne tuon artikkelin vihreän vedyn skaalautumisesta. Onhan tuo vauhti huimaa mutta eihän sitä pysty sanomaan yltääkö se tavoitteeseen. Siinä on liikaa muuttujia, kaatuvista pankeista mahdollisiin kauppasotiin jne. mutta paljon eri toimijat sitä rakentavat. Kuitenkin nyt jo 7.3GW:n edestä projekteja odottaa lopullista investointipäätöstä. Tänä vuonna päästäneen yhteen gigawattiin. Odotettavissa vuonna 2027 on 22GW:n edestä tuotantokapasiteettia. Eli hockey stick teoria pitänee paikkaansa. Nämä on otettu tuosta atikkelista.

Palataan siihen, kuinka esimerkiksi Saksa pyrkii arvioimaan millainen tuo vedyn roadmap tulisi olemaan. He tekee perusteellista työtä arvioinnin suhteen ja ovat luomassa H2 Kompass työkalua. Siinä projektissa on mukana toimijoita kaikilta yhteiskunnan sektoreilta ja pojekti on nyt valmistumassa. Saksa on tässä vetyasiassa euroopan ytimessä, joten mielestäni heidän johtopäätöksiä kannattaa kuunnella. Tässä artikkeli tuosta H2 Kompassin luomisesta. Tuloksia päästäneen lukemaan lähiaikoina:

Vety-hype on Liebreichin lanseeraama sana. Mutta oletko ajatellut että vety on hypensä ansainnut? Eli monet sektorit toisistaan riippumatta ovat nostaneet vedyn oman toimialansa framelle. Niin terässektorilla, lentoliikenteessä, energiasektorilla, kuljetussektorilla… Sepä saattaa olla ihan oikeutettua, että vety on saanut niin paljon palstatilaa ja rahoitusta. Vai oletko edelleen sitä mieltä, että Liebreich tietää paremmin asiat kuin toimialojen edustajat?

9 tykkäystä

Ja koska nyt ollaan vauhtiin päästy, niin on hyvä aika nostaa framelle natural hydrogen, tai white hydrogen tai gold hydrogen tai millä nyt haluaakaan sitä kutsuttava. Minä suomentaisin luomu vety niin uppoaisi myös vihreiden äänestäjiin.

Eli maapallo itsessään tuottaa vetyä. Se on päästöntä ja uusiutuvaa. Asia on tunnistettu jo pitkään. Vaikka väittämä, että puhdasta vetyä ei maapallolla luonnostaan esiinnyt, elää tiukasti niin se lienee väärä väittämä.

Nyt tämä on herättänyt kohtalaisen laajalla skaalalla huomiota viimeisen parin vuoden aikana kaupallisessa mielessä. Eli yritykset ovat alkaneet tutkia asiaa kaupallistaminen mielessään. Laitan muutamia linkkejä:

Alan toimijat arvioivat break even tasoksi 0.50-0.70$/kg. Lienee kaikille selvää, että toteutuessaan olisi distruptoiva tekijä aika monella sektorilla ja huima potku persiille koko vetyalalle.

Tässä yksi alan toimija:

Lisää tietoa löytyy googlesta. Mitä mieltä ihmiset tästä on?

Oma otanta on se, että paljon on vielä kysymyksiä mutta tässä saattaa olla mullistava murros edessä. Isoin kysymys toki on se, että kuinka isoja määriä sitä vetyä yhdessä paikassa on=onko se kaupallistettavissa. Jos tämä kaupallistuu, niin vaikutukset ovat mittavat. IMO tietenkin.

7 tykkäystä

Luitko tuota ketjua, jonka jaoin. Esimerkiksi kaasualan tuottama arvio:

Vuonna 2030 tuotanto olisi 135 TWh eli noin 4 Mt, josta sinistä tuo 85 TWh.

Hydrogen Europe on saanut tuon 20 Mt (665 TWh) kasaan, kun ovat jättäneet olemassa olevan, likaisen ja ongelmallisen vedynkulutuksen, mukaan laskuihin (kova kiire keksimään muita käyttökohteita, kuin tylsät vanhat?):

Kysynnästä puheen ollen, EHB:n arvion mukaan vedyn kysyntä 2030 on huomattavasti alle tuon 20 Mt:

En keksi syytä, miksi kaasuteollisuus lähtisi arvioimaan alakanttiin. Lisäksi tuo arvio sisältää EU:n ulkopuolisia maita, eli Norjan ja UK:n.

En maininnut koko äijää, mutta näet silti hänet tässä. Miksi tämä vetyrealismi on henkilöitynyt yhteen ihmiseen, vaikka todellisuudessa hydrogen ladderia kannattaa mm. monet aiheeseen kantaa ottaneet energiatekniikan akateemikot. Teollisuudessa on eri prioriteetit ihmisillä, taustamotiiveja on mahdoton tuntea, siksi luotan enemmän akateemikkoihin, jos kyse puolueettomuutta vaativasta analyysistä.

3 tykkäystä

2000 latauspistettä ja 63 vedyn tankkausasemaa.

11 tykkäystä