Tuossa vertaillaan trukeissa vety vs patteri
6 tykkäystä
Trukissa akkujen paino ei olisi ongelma, toisin kuin rekoissa. Kuitenkin lataus aika kaikessa tuottavassa työssä ei ole mukava abc-pysähdys ja noissa paljon voimaa tarvitsevissa laitteissa pikalatauksella ei junan vaunua täyteen lastata.
7 tykkäystä
Jutussa myös oli hyvin nostettu esiin akkuihin liittyen, tilan tarve joka on pois arvokkaasta varasto tilasta. Ja mainittiin myös että ongelmat akkujen kanssa kasvavat mitä enemmän trukkeja on käytössä. Liittyi jotenkin sähkö / -järjestelmien kapasiteettia.
Myös negatiivista oli akkujen tarvitsemat jalometallit ja kierrätyksen kalleus ja ympäristö ongelmat.
Polttokennojen kierrättäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa
8 tykkäystä
Eri käyttövoimien menestystä on vaikea ennustaa.
Esim. Höyrykoneet tuli nopeasti laivoihin 1800 luvun lopulla, se toi huomattavasti etuja purjeisiin verrattuna. Matkustamisesta tuli tehokkaampaa ja ennustettavampaa.
Mutta jo 1900 alussa polttomoottorit varsinkin diesel alkoivat nopeasti korvaamaan höyrykoneet. Helppokäyttöisyytensä, tehokkuutensa ja pienempien huolto tarpeidensa takia.
Tai sitten ei, koska varmasti myös Euroopan toiseksi suurin rekka-autovalmistaja tuntee asiakkaansa.
Riippumattomat tutkimuslaitokset ovat nyt analysoineet mitä IRA/DOE tuo tulleessaan tähän vetyskeneen. Tätä jumpataan pitkään vielä. Aikaa säästääkseen sieltä voi poimia esimerkiksi “Doubts Among Investors Regarding the Commercial Viability of Hydrogen…lack of long-term offtake”
Isoissa varastoissa vetytrukit tuovat merkittävät kustannussäästöt asiakkaille vs akut. Tämä siis oikeasta elämästä. Eli akkuvoimalinja ei pärjää vedylle vaikka massat on rekkoja pienempiä. Vety sitten tietty skaalautuu paremmin noihin isompiin koneisiin…
Jaoit aika vanhan artikkelin. Akkurekkojen ominaisuudet ei vaan riitä. Jenkkioperaattori sai akkurekasta irti vain 4-6h työtä ja se ei riitä. Se ei vaan yksinkertaisesti riitä tuottavaan businekseen, ei edes euroopassa. Vety pystyy samoihin päiväsuorituksiin kuin diesel. Se on se juttu.
Akkurekka ja vetyrekka ovat about samanhintaisia, toinen vaan tarjoaa merkittävästi huonommat käyttöominaisuudet. Sen lisäksi kovatehoinen pikalataus on kallista, joten ei sieltäkään tule kilpailuetua.
8 tykkäystä
Lainattu blogista:
Lisäksi litiumioniakut ovat riippuvaisia sähköverkosta, joka on keskitetty varastoon ja joka ei useinkaan pysty tarjoamaan tarpeeksi tehoa trukkikalustoon, ja laivaston kasvaessa haitat korostuvat. Näin ei tapahdu vetypolttokennoissa, jotka toimivat verkkojärjestelmästä riippumatta.
6 tykkäystä
Näin kuorma-autoakin paljon työkseni ajaneena minua kiinnostaa nimenomaan vetypolttoon profiloituneissa rekkavalmistajissa se, että osaavatko he tehdä hyviä autoja? Ottamatta kantaa polttoaineeseen millä autot kulkevat, ovatko autot hyviä kestävyydeltään, laadultaan, käyttömukavuudeltaan, designiltaan jne. Ja toimivuudeeltaan siinä mielessä, ettei siellä ole mitään ihan ihmeellisiä ratkaisuja tehty pienissä yksityiskohdissa.
Itse ainakin laittaisin sen Teslan rekan heti historian huvittavien kuriositeettien mappiin. Sopii identiteettiautoilijoille, mutta oikea työ vaatii ihan toiset välineet.
8 tykkäystä
Ainakin Nikola käyttää Ivecon alustaa, Boschin polttokennoa, ja Hexagon Puruksen vetysäiliöitä joten iso osa komponenteistä tulee meritoituneilta valmistajilta. Bosch ilmoittaa polttokennon tehoksi lukeman, joka saavutetaan myös silloin kun polttokenno ei enää toimi optimaalisesti. Tässä videossa on avattu auki Nikolan rekka aika hyvin:
Merkittävästi paremmat lähtökohdat tällä on kuin Teslan Semillä, mutta kaikkee voi käydä.
8 tykkäystä
Hyvä Neste;
Neste and partner companies conclude E-Fuel research project; progress in the development of electrofuels
18 January 2024
Low-emission e-fuels produced using renewable hydrogen produced by green electricity and carbon capture and utilization (CCU) are suitable for segments that are difficult to electrify, such as aviation and marine. A joint E-Fuel research projectdemonstrating high temperature electrolysis (SOEC), carbon capture, and hydrocarbon synthesis technologies (earlier post) has now come to its successful end. During the three-year project, the development of synthetic e-fuels towards commercial scale production was accelerated.
The E-fuel research project that has been funded by Business Finland and consortium partners and coordinated by VTT is part of the Neste Veturi ecosystem. The project consortium of 15 partners covered all parties in the value chain from CO2 capture to green hydrogen and fuel production, logistics, as well as users of the transportation fuels in aviation and road and marine transport.
The project successfully generated hundreds of kilograms of synthetic hydrocarbons intended for the production of novel sustainable transportation fuel. The hydrocarbons were refined by Neste mainly into carbon neutral synthetic e-diesel, which was tested on a diesel-powered tractor in late 2023.
During the project, technologies of the consortium companies were developed further, and the produced diesel burned more cleanly than fossil and renewable diesels in the current market. E-fuels can be considered carbon-neutral, as they are produced using captured CO2 emissions and renewable hydrogen, effectively offsetting the carbon dioxide released during combustion in an engine.
I’m happy about the very successful results of the project. VTT together with industrial partners developed further technologies for green hydrogen production, CO2 capture and e-fuels synthesis and finally we successfully demonstrated the integration of these process parts and the production of e-fuels. Furthermore, we were able to demonstrate the high quality of the produced paraffinic e-fuel with low emissions in the field test. We also gathered and developed valuable information on the profitability and sustainability of e-fuels production.
—VTT Research Professor Juha Lehtonen, leader of the project
Neste Veturi R&D program develops sustainable fuels and chemicals from renewable and recycled raw materials that have been difficult to utilize so far. The raw materials and their related conversion technologies in focus are lignocellulosic residues, micro algae, novel vegetable oils, plastic waste, municipal solid waste, renewable hydrogen and CO2. The programme is co-funded by Business Finland
Lähde
GreenCarCongress
5 tykkäystä
Aktiviteetti kasvaa Suomessa. Kokkolassa projekti;
14 tykkäystä
Kanada vai USA, siinäpä kysymys…
6 tykkäystä
Lie kaasuturbiinivalmistajille ihan hyvä uutinen.
7 tykkäystä
Mainittiinko jossain jutussa turbiinit? Linkkarissa ja Reutersilla puhutaan vain voimalaitoksista ylipäänsä.
Kannattaa muistaa että esim. juuri Uniper osti Wärtsilältä moottorivoimalan muutama vuosi sitten jossa hiilivoimala päivitettiin W31SG eli kaasumoottoreille. Eli juuri niille jotka nyt käy maakaasulla mutta ensimmäisenä tulossa vetykäyttöön. Jutun alaosasta näkee että Wärtsilällä on muutenkin ollut hyvin jalansijaa Saksan markkinoilla nimenomaan kaasupuolella. Olen itse odottanut tämän kaltaista suuntausta Saksassa jo tuosta Uniper-diilistä lähtien koska silloin oli vielä Fortumkin Suomalaisena mukana kuvioissa. Hienoa jos tämä lähtee nyt vetämään ja Wärtsilä pääsisi siihen mukaan yhtenä ainoista vaihtoehdoista, jotka tällä hetkellä voivat lähteä myymään tämän kokoisia voimalaitoksia ja luvata vety-optiota lähitulevaisuudessa.
5 tykkäystä
En ymmärrä miksi noita edes kehitetään, koska puhtaan vedyn pitäminen nestemäisenä vaatii paljon. Lisäksi edes nesteenä sen energiatiheys ei ole lähelläkään maakaasua, joten siinä on oltava valtava tankki. Paljon järkevämpää saattaisi olla muuttaa puhdas vety synteettiseksi maakasuksi sitomalla siihen co2:sta, jolloin energiatiheyden vuoksi tuo tankki pienenee ja päästäneenkö myös cryo tilasta eroon. Toki se päästää sitä Co2:sa sitten palaessaan, mutta ei siis tuota sitä yhtään tälle pallolle lisää.
2 tykkäystä
Tässä on yksi ongelma kaasujen karkailut eli metaani on sinänsä hieno kaasu mutta kun se karkaa putkista ja laitoksista niin se lisää kasvihuoneilmiötä.
En tosin osaa sanoa että kuinka iso ongelma tämä synteettisen metaanin tuotannossa tulevat karkailut ovat ns. isossa kuvassa.
Taitaa tuota metaania tulla sen verran kaatopaikoilta ja suoalueilta, että kannattais alkaa tekeen jo jotain. Arvelisin että sellaiset laitokset joissa prosessiputkistot vuotaa edes yhden kaatopaikan verran taitaa kyllä päästää itsensä päiviltä pilaamasta palloamme 
No tämä on toki totta.
Olen miettinyt että eikö sähkökaasut kannattaisi ennemmin ottaa metanolina, helpompaa siirrellä ja voisi varmaan käyttää esim. lentokoneiden moottoreissa helpommin?
Toki aiheuttaa korroosiota mutta eiköhän tämäkin ole taklattavissa.
1 tykkäys
Vihreän vedyn kustannuksista, tukiaisista ja hinnasta on hyvä haastattelu nyt alan sisältä. Hydealin vetäjä niputtaa tilanteen aika hyvin. Odotetaan 400 miljardin tukiaisia, yli 2,5 €/kg tukkuhinnan ei kannata lähteä, kiinalaiset osaavat halpuuttamisen, ydinvoimalla tuotettu vety on haihattelua ja maakaasun kanssa on turha kilpailla jenkeissä.
"“Competing with natural gas at $3 per million BTU, $10 per MWh, is a lost cause — now, in 10 years, in 30 years.”
2 tykkäystä
Tälle ympäristöluvat kunnossa. Tänä vuonna alkaa rakentaminen ja tuotanto käyntiin 2026.
10 tykkäystä