Technology group Wärtsilä has signed a second renewal of its Guaranteed Asset Performance (GAP) agreement with Indonesian state-owned mining company PT Aneka Tambang (Antam). Wärtsilä has had a full Operation and Maintenance agreement with Antam since the power plant’s commissioning in 2005, and a GAP agreement since 2017. This latest agreement renewal order was booked by Wärtsilä in June 2023.
The captive power plant supplies 60 percent of the electricity needed to operate the Antam ferronickel mine and ore processing plant located in Pomalaa in Southeast Sulawesi. The 137 MW plant was delivered by Wärtsilä under an engineering, procurement and construction contract. It operates with eight Wärtsilä 50DF dual-fuel engines.
In addition to remote monitoring and on-site advisory services, the renewed agreement also includes a full power management system, along with a spare parts supply for the engines and auxiliaries. Furthermore, Antam benefits from the latest design and upgrade information, expert technical advisory, analysis and audits, as well as improvement recommendations for the installation.
Herääkö täällä kysymyksiä Wärtsilän johdolle tulospäivän haastatteluun? Ehdotuksia voi laittaa tänne tai suoraan mulle. CEO Håkan Agnevallin kanssa sovittu inderesTV:n haastattelu keskiviikolle iltapäivään.
Moi Antti, voisit ainakin kysyä (sähkön) varastointijärjestelmien ylläpidosta eli onko se tai tuleeko siitä missään vaiheessa merkittävää liiketoimintaa? Ja onko liiketoiminnan tuotto-/riskisuhde suotuisa kun ainakin kehittyneemmissä sopimuksisssa annetaan asiakkaalle toimivuus- ja suorituskykytakuu? Sekä mikä on Wärtsilän pitkän aikavälin kokemus varastointijärjestelmien ylläpidosta, sen tuotoista, kustannuksista ja riskeistä? Terv. Eki
Mykkänen puhuu asiaa että E-fuelit ovat kalliita, mutta eiväthän voimalat niillä käy, koska markkinoilla tarjontaa ei ole. Tällä erää laivanvarustamot ajavat kaasulla (LNG) ja metanolilla. Metanolia on tällä hetkellä melko halvalla saatavilla jopa sopuhintaan 600 dollaria / tonni. Metanolin hyvä puoli on se että sitä voidaan valmistaa sitomalla siihen Co2:sta, jolloin energiaa on mahdollista tuottaa 0-päästöisesti. Metanoli voitaisiin tuottaa siis aurinko ja tuulivoimalla kesäkaudella jolloin energiastamme on ylitarjontaa.
Menen pohdinnoissani ehkä turhan pitkälle ja lillukanvarsiin sekä ajattelen asioita vähän kummallisesti että vaikeasti. Mutuilen ja kärjistän asioita tahallani, että saisin pointtini paremmin selkeytettyä.
Punaisenmeren ongelmien takia laivat joutuvat kiertämään Afrikan.
Kiina riippuvuutta pyritään vähentämään ja maan erilaiset toimet sekä yleinen suunta tekee sen ettei Kiinaa nähdä enää niin houkuttelevana kumppanina kuin ennen. Tuotantoa ja muuta toimintaa siirtynee enemmän tänne länteen ja lähemmäs.
Voisin kuvitella, että ongelmat kestävät yllättävän pitkään eli esim. Punaisenmeren ongelmat saattavat pitkittyä vuosilla ja tuskin Kiinan politiikka sekä muu toiminta hetkessä kääntyy.
Laivat joutuvat toisaalta kiertämään ja toistaalta tuotantoa siirretään ehkä lähemmäs vakaammille alueille esimerkiksi ilmeisesti Europpaan. Olettaisin, että tällaiset ongelmat eivät välttämättä hetkessä ratkea tai muutu, joten uskoisi eri aikaväleillä vaikuttaa laivaliikenteeseen sekä Wärtsilän moottorien kysyntään jollain tapaa.
Wärtsilän toiminta on paljon sidoksissa myös laivoihin, joten jos nostaa katsetta tuleviin vuosiin, niin onko näillä mainitsemillani asioilla vaikutusta jollain tavalla laivaliikenteen määriin, joka siten heijastuisi Wärtsilään?
Miksi Suomeen ei myydä sähkövarastoja ja moottorivoimaloita säätövoiman tarpeeseen? Hinta vai joku poliittinen este?
Moottorithan voi poltella mitä vain päästöttömiä polttoaineita metanolia, vetyseosta ja ammoniakkia, miksi noita ei myydä suomeen kokoajan lisääntyvään vihreänsiirtymän säätövoiman tarpeeseen?
Ei taida olla yrityksillä halukkuutta koska moottorilla tuotettu sähkö on kallista vrt esim tuulivoima. Sitten jos tuulivoimayrityksiltä edellytettäisiin varmistuksena säätövoimaa tuulivoiman rinnalla, silloin niitä varmasti alkaisi menemään. Tosin tuulivoimainvestoinnitkin olisivat harvemmassa.
Technology group Wärtsilä and Carnival Corporation & plc have signed a one-year extension to the Performance based agreement that has been in place since 2017. The agreement, which was due to expire in March 2029, will now be valid until March 2030. It covers the maintenance, technical support, optimisation and fuel saving solutions for 57 cruise ships within the global Carnival Corporation fleet. The contract was signed in October 2023.
Eki on antanut kommenttinsa, kun Wärtsilä julkaisee keskiviikkona tuloksensa.
Wärtsilä julkistaa Q4-raporttinsa keskiviikkona 31.1. klo 8:30. Hiljaista aikaa edeltäneen konferenssipuhelun perusteella Q4-numeroissa tuskin tullaan näkemään merkittäviä poikkeamia odotuksista ja myös omat ennusteemme ovat lähellä konsensusta. Vuoden 2024 markkinakommenteissa odotamme tasaista näkymää Marine-liiketoiminnoissa ja edelleen lievää optimismia Energyssä. Osakkeen arvostus on tietyin varauksin edelleen houkutteleva.
Eikö tässä olisi markkinaa Wärtsilän energialiiketoimintaan, sähkövarastoja vain myymään ja kylkeen vetymoottori(tai mikä vain vihreä PA niitähän Wärtsilällä on) tuottamaan sitä SÄÄTÖVOIMAA ja tasaamaan sähköenergian kulutusta?
Onhan tässä nyt tosiaan pieni ikkuna avoinna jotta Wärtsilä voisi kerrankin saada kauppaa myös Suomeen, mutta tämä on silti aikalailla hyttysen ininää Wärtsilän kokonaisuus huomioiden. Suomeen mahtuu teoriassa suuruusluokaltaan saman verran sähkövarastoja kuin mikä on vaikkapa Australiassa yksittäisen ison diilin koko, eikä moottoreillekaan kovin isoa tarvetta tässä maassa ole. Tämä siis pääosin siitä syystä, että meillä ja etenkin naapureillamme (Ruotsi, Norja) on niin valtavat määrät säätökykyistä vesivoimaa, että tämä rajoittaa muun säädettävän kapasiteetin tarvetta.
Julkisuudessa olleiden tietojen pohjalta alkaa näyttämään kyllä aika ilmeiseltä, että jonkinlainen kapasiteettimekanismi Suomeenkin silti saadaan. Epäilen vahvasti, että tämä tulee kohdistumaan lopulta Kemijoen pumppuvoimalaitoksiin, jotka ainakin osittain olisivat nykyisessä markkinassa ilmankin tukia kannattavia ja monin tavoin ylivertaisia varastoihin tai moottoreihin. Mutta kannattaahan esim Fortumin lypsää tukia, kun niitä tässä ympäristössä on lypsettävissä.
Olisihan se jo huoltovarmuuden kannalta aika pakollinen olla Wärtsilän kaltainen systeemi toiminnassa jos jostain syystä sähkö ei riitä ja kyllä sitä omavaraisuutta tarvitaan sähkönkin osalta ja miksi se ei voisi olla moottorivoimaloita hätävarana että ei tule tilannetta sähkön riittävyydestä ja riippuvuutta muista saisi vähennettyä.
Olen vahvasti sitä mieltä että huoltovarmuuden kannalta tarvitaan moottorivoimaloita, siinä ei tarvitse olla niin vihreä ettei hätätilanteessa voisi polttomoottoreilla tuottaa sähköä.
Pidän sitä kyllä valtion taholta erikoisena, ellei löydy poliittista tahtoa tukea energia-alan erikoisosaamista omaavaa kotimaista suuryhtiötä osana energiaomavaraisuuden turvaamista kaikissa olosuhteissa. Mielestäni meillä ei ole varaa oman tuvan karmien potkimiseen missään muodossa. Protektionistinen markkina-ajattelu ei tietysti istu kovin hyvin suomalaiseen ajatteluun, mutta eipä mieleen äkkiseltään tule kovin montaa sellaista toista maata, joka ei tukisi omaa teollisuutta hankintapolitiikassaan.
Olen täysin samaa mieltä. Fortumin säätövoima kuuluukin hinnoitella sen mukaisesti mitä sitä on saatavana eli lypsää maksimit kun sitä kerran saatavissa ja lopulta osinkoina omistajille, näinhän se menee.
Sitä en tiedä miten paljon Fortumilla on kapasiteettiä säätövoimassa niin sillä ajattelin Wärtsilän ratkaisua fiksuna ja varmana satoi tai paistoi akusta/sähkövarastoista saa purettua ja moottorit työntää nopeasti lisää sähköä eikä ole riippuvainen säästä tai veden määrästä. Minun ajatusmaailmaan jotenkin tuo moottorivoimala vain kuulostaa hyvältä ja varmalta, ennen kaikkea varmalta.
Tätä ei vielä ollut täällä niin muistutuksena, että ylihuomenna kuvaillaan tosiaan tuloslive Wärrestä klo 8.25 alkaen @Erkki_Vesola kanssa. Tervetuloa linjoille keskiviikkona!
