Huoneistokohtaisilla säätimillä saa ajettua kaikki muut huoneet ilman lämmitystä paitsi pesuhuone, eteisen laattalattia ja toinen WC.
Tein nyt kokeeksi noin ja nostin kesäpysäytyksen lämpötilaksi 30 astetta (ei vaihtoehtoa ottaa kokonaan pois päältä). Samalla vilkaistuna, ulkomittari näyttää 29 ja lattialämmityksen paluulämpötila oli jo yli 27. Koska pyynti on 20 asteessa 23, jos se ulkolämpötila yöllä sinne laskee, ei ymmärtääkseni edelleenkään tapahdu mitään lämmitystä, koska kivijalan lämpötila sinne ei laske näillä helteillä. Katsotaan muuttuuko helteillä yhtään mikään.
Juu kyllä suosittelen paneelien hankintaa. Oma tuotannon käyttäminen säästää myös siirtomaksun maksamiselta ja kuten kuulimme, mm. Caruna on taas nostamassa siirtohintoja.
Nyt kesäuussa myös tuulivoimaloita sammuttelivat jotta hinta pysyy parempana, eli kyllä aurinkopaneelit on hyvä hankinta. Itse lataan parhaat tuotot just auton akkuun, eli sen mitä paneeleista irtoaa…
Itsellä talo reilu 10-vuotias ja varustettu etäluettavalla mittauksella jakeluyhtiön toimesta.
Ei kaivannut mitään muutosta, paneelit sähköasennusliike kytki niin, ette sähkö katkennu lainkaan asennuksen aikana (ehkä ei ihan oppikirjasta, mutta nopea toimitus)
Eli rakennuksen sähkökeskuksen tekniikkaan kannatta tutustua, oma siirtoyhtiö auttaa asiassa.
Kun lupa siirtoyhtiöltä kytkeä paneelit verkkoon ja energiayhtiön kanssa ylijäämän myyntisopimus kunnossa, niin vaan toivomaan aurinkoisia kelejä.
Nyt näyttää siltä, että paneeleihin sijoitetun pääoman tuotton on about 10%. Mutta tietenkin pörssisähkön hinta ja säätilakin asiaan vaikuttaa, ainakin lyhyellä aikavälillä, vuositasolla auringonpaiste aika tasaista… Panelien ostossakin kannattaa muuten tinkiä, hiukan on pyyntihinnoissa edelleen Korona-lisää…
Ei vaadi mittavia muutoksia, ei vaadi uudelleen säihköistystä. Helpoin on jos vaikka autotallin nurkalta löytyy ennestään kolmivaihepistorasia. Tällöin lähellä on myös kolmivaihejakorasia johon paneelien turvakytkimien ja invertterin jälkeen sähkömies sähköt kytkee.
Mun mielestä paneelit on ihan no-brainer nykypäivänä - Hinnat on tullut melkolailla alas viime vuoden huipuista ja kysyntä on tällä hetkellä paneelipuolella heikohkoa. Tästä syystä nyt voi saada todella fiksuun hintaan paneelit. Syksyllä kun sähkön hinnat nousevat, niin veikkaan, että avaimet käteen hinnat repeävät tästä n. 10 - 15% korkeammalle.
Meidän kaukolämpötalo vie 5000kw/h käyttösähkö, säästämällä saatiin talvella lasku 190e/kk → 140e/kk.
Nyt kun sähkö on halpaa oli viimeisin lasku 55euroa johon sisältyy myös sähkön käytön ajoitusta halpoihin tunteihin. Mutta on nytkin saunanlämmitysaikaan korkeita hintapiikkejä ollut 18s/kwh ja seuraavana päivänä 6s/kwh, että useamman kympin säästöjä voi nytkin tehdä, en ole niin kalliisiin tuoppeihin törmännyt missään. Kannattaa huomioida että sama säästö vaikuttaa myös siirtoon.
Sanoisin että sähkön käytön optimoimalla olemme säästäneet viim 12kk aikana 300-400euroa.
Aika monella on hieman vääränlainen käsitys siitä milloin sitä sähköä todella kuluu. Se ei ole se kokkailu töiden jälkeen ja pesukoneen ym pyörittäminen
Sitä menee todella silloin, kun holvataan sitä lämmintä vettä ja asutaan suihkussa. Puolen yön korvilla varaajan iskiessä päälle alkaa kilowatteja kulumaan hyvin maltillisellakin vedenkulutuksella
Tuon kun saisi ajastettua vaikkapa 3-4 välille keskellä yötä. Mitenkäs tuo luonnistuu?
Kyllä tuo toimii, vesivaraaja lämpeää nyt klo 12-17, kun aurinkopaneeleista tulee kevät/kesä/syksy reilummin. Laittaa talveksi taas sitten yösähkölle. Toki voisihan tuolla tarkemmatkin ajat olla tai enemmän vaihtoehtoja.
Toki sähkötaulussa pitää olla yö/päiväohjaus näille laitteille/lämmityksille, jossa käyttää Carunan palvelua.
Helposti. Kontaktori ja kello ohjaamaan sitä. Boksi kannattaa asentaa lähelle varaajaa ja siitä voi sitten säädellä ajan milloin läpsähtää varaaja päälle. Nykyään on myös saatavilla bluetoothilla tai wifillä toimivia kelloja. Ihan tavallisestakin kellosta voit ohittaa kellotoiminnon, jolloin varaaja on koko ajan päällä. Jos ei itseltä löydy tietotaitoa, niin säkäriltä kuluu tuohon arviolta 2h ja osat maksaa noin 200€ riippuen varaajan tehosta ja siten kontaktorin koosta.
Itselläni tämänkaltainen systeemi. Jos on tilaa niin ajastimen ja kontaktorin voi tietysti asentaa sähkökeskuksen lähelle. Itse boksi on tyyliin 200mmx200mm.
Sähkön hinnan tärkeä elementti pörssisähköä käyttäessa on tietenkin kyvykkyys ohjata käyttöä haluttuna aikana.
Aurinkopaneelisähkö on usemmiten taloudellista käyttää itse
Ilmalämpöpumppujen käyttöä on ainakin itsellä säätää kännykkäsovelluksen kautta, etänäkin
Ulkoporealtaan suodatusjaksojen ajankohdan voi säätää ohjauspaneelista
Hybridin lataus on säädettävissä niin sovelluksen kuin auton itsensä kautta
Viime syksynä ostin Shelly-tuotteita, jotka säkäri pisti sähkötauluun. Tuotteiden ja Shelly-sovelluksen avulla on naurettavan helppo/nopea säätää käyttöajankohdat halutuiksi pörssisähkön, aurinkosähkön tuotannon ja tarpeen mukaiseksi minuuttitarkkuudella. Suosittelen varauksetta, olen tyytyväinen kuluttaja ilman minkäänlaisia sidoksia firmaan.
Sähkötaulujen kautta ohjaan lämminvesivaraajaa ja lattialämpöjä. Kuvassa olevissa tuotteissa (viime syksynä 67,5€) on kaksi erillistä ohjausta molemmissa, ml tehon mittaus. On myös halvempia versioita ilman tehonmittausta ja yhdellä kaistalla, sekä koteloon laitettavissa versioita.
-Lämminvesivaraajan ohjaus yösähkökytkimen kautta, yösähkökytkin siis aina päällä mutta virta virtaa tuon Shelly releen mukaisesti
-yksi lattialämmityskohde. Eli lattialämmityksen sulakkeen johto kulkee tuon releen kautta.
-toinen lattialämmityskohde
-kolmas lattialämmityskohde
Toisessa sähkötaulussa loput lattialämpökohteet
Ulkovaraston lämpöä (patteri) säädän patterin ja töpselin väliin tulevalla Shelly Plugilla, lämpöä tarkkailen wifi-lämpömittarilla
Jouluvalotkin ohjaan Shelly-plugin kautta, asetuksena päälle 15min ennen auringonlaskua ja pois vastaavasti. Plug tietää automaattisesti em ajankohdat per päivä
Ja osalla näyttää olevan väärä käsitys mihin lämmitykseen todella enegriaa kuluu. Nimittäin rakennuksen lämmitys suomen olosuhteissa vaatii paljon enemmän lämpöä kuin suihkuvesi. Toki jos talo on pieni ja aivan uusi, lämpiää yhdellä takalla puulla niin silloin suihku näyttelee isoa osaa. Jos taas talo on iso ja vanhempi, ei suihkun osuus ole paljonkaan.
Siis tietenkin lämmitykseen. Ehkä (jälleen kerran) ilmaisin itseäni hieman heikosti
Aika paljon täällä kuitenkin on rivareissa ym osakehuoneistossa asuvia, jotka keskittyvät ehkä liikaa siihen näkyvään käyttöön, kun isketään mikro tai pyykinkone päälle. Lämpimän veden reilu käyttö vie todella paljon energiaa tähän nähden
Osuus on myös hyvin merkittävä moderneissa pilpillä/maalämmöllä lämpeävissä taloissa
Tuossa noin esimerkkinä ja taisi jatkua lämmitys vielä seuraavan päivän puolelle. En nyt muista tuliko edes suihkussa käytyä, joten ihan peruskäyttöä. Sähkövastuksella lämmittäminen vie paljon energiaa
Tuossa tuommoinen etelän yhden kylmemmän päivän tilanne, mitä ei nähty viime vuonna ainuttakaan. Ei päästy edes lähelle tuota kulutusta (90 kWh / pv). Rivitalon pätkä, josta n. 50% seinistä on lattiasta kattoon lasia ja lämmitys on pitkälti lattialämmöllä. Ilmalämpöpumppu on apuna, mutta ei kata mitenkään koko asuntoa.
Näitä ei mielellään montaa päivää katso pörssisähkön varassa. Jokaisessa asunnossa on kuitenkin oma lämminvesivaraaja, joten jonkinlaiset mahdollisuudet ajastaa, mutta vaatii muutoksia nykyiseen laitteistoon / sähköihin.
Nykyinen 2v soppari, vähän päälle 6c kWh päättyy lokakuussa ja vaihtoehdot mietinnässä. Teenko investointeja, jotta uskaltaa ottaa pörssisähkön vai haenko määräaikaisen.
Edit: kämppä on valmistunut 2018 lopulla, ei kaukolämpöä ja tekniikaltaan jokainen asunto on verrattavissa omakotitaloon. Päätykämppä myös kyseessä. Vuosikulutus n. 12000 kWh. Kämppään tulee vain kylmävesi, joka tietenkin kasvattaa sähkönkulutusta.
Ei tämä meidän rivarinpätkäkään mikään uusi ole, mutta tuossa tarkastin kylmimpien päivien peruskulutusta ja pyörittiin siellä noin 0,8kwh pintaan tuntitasolla. Tietty jos ikkunapinta-alaa paljon niin aika paljonhan tuo viilentää varsinkin jos pukkaa valskaamaan. Päätyhuoneistot tietenkin vaikuttavat todella paljon
Täällä on jälkikäteen asennettu LTO ja yläpohjaan lisätty eristystä. Pumppuna Mitsubishin uudempaa mallistoa. Joskus katsoin lämpökameralla seiniä niin onhan tuolla ilmavuotoja, mutta missäpä tämän ajan pirtissä ei olisi
Toisaalta, jos ottaa 9c/kWh määräaikaisen niin maksettavaa tulee lisää 360e vuodessa.
Lämminvesivaraajan, jos saisi lämpenemään yöksi ja ILP:llä lämmitettyä enemmän (termarit muutama aste alle ILP:n pyynnin) niin kustannuksia voisi saada alas. Koneiden ajastus, lyhyet suihkut yms. auttavat tietty myös. Tuloilman lämmitystä voi myös koittaa pienentää. Jos on takka, niin sitäkin voisi ottaa avuksi.
Tietenkin voi olla, että tuolla hintaerolla ei jaksa/kannata
Hyvähän näissä suhteellisuudentaju pitää mukana. Oikeasti tuota sähköä menee ainakin meidän taloudessa ilmalämpöpumpun asentamisen jälkeen niin vähän, että nuukailu satasen toista säästö mielessä ei ehkä ole kovin optimaalista elämänlaadun parantamista. Mikäli asuisin jossain vanhemmassa omakotitalossa niin tekisin kyllä jonkinlaista energiaremonttia. Kyllä noista saa omansa takaisin ja joskus aikanaan helpompi ehkä päästä talosta eroon, kun iso talo lämpenee muullakin kuin suoralla sähköllä
Toisaalta itsellä taustalla enemmän periaate ja turhan kulutuksen vähentäminen, joka pätee kyllä kaikkeen muuhunkin kuluttamiseen.
Niin, verrattuna menneeseen sähkösopimukseen. Mitä järkeä siihen on verrata? Vähän kuin taivastelisi pörssinousuja jälkikäteen.
Oheisessa kuvassa ulkolämpötila on lähes -20C joten ei siinä paljon enempää ILP:lla lämmitellä.
Tuo nyt ei vain pidä paikkaansa. Uusimmilla ilmalämpöpumpuilla on erittäin hyvä hyötysuhde 20 asteen pakkasilla
Pistin tuohon vertailukohdaksi parin talven takaisen kylmän pakkaspäivän ja uudemman, jossa lämmitys hoituu samassa lämpötilassa ilmalämpöpumpulla. Aivan valtava ero
Hyötysuhde ei ole “erittäin hyvä”, laite kyllä toimii ja lämmittää, mutta ei se laite kesää tee koska lämmityksen tarve lisääntyy lineaarisesti ulkolämpötilan laskiessa ja samassa ILP:n teho pienenee. Esim. nollakelissä ILP voi kattaa 100% lämmön tarpeesta, mutta -20C kelissä enää 30%.
