Euroopan energiakriisi

Euroopan energiakriisi ja varsinkin sähkön hinta ovat olleet etenkin viime viikkoina monien ajatuksissa ja puheissa. Aihe on erittäin merkittävä niin yhteiskunnan kuin kotitalouksien tasolla, joten se ansaitsee mielestäni oman ketjun.

Alla oleva Fingridin tekemä arvio talven tehotaseesta antaa mielestäni hyvän kuvan tilanteesta: Hyvässä tapauksessa sähköä riittää, mutta ei ole myöskään mitenkään epärealistista, että kiertäviin sähkökatkoihin voidaan joutua turvautumaan. Suurimpina kysymysmerkkeinä on Olkiluoto 3 siirtyminen säännölliseen sähköntuotantoon, talven lämpötilat, syksyn sateisuus Ruotsissa ja Norjassa ja mahdolliset sähkön vientirajoitukset Norjasta.

Mielenkiintoisia kysymyksiä on paljon. Joudutaanko turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin? Mikä tulee olemaan sähkön hinta tulevana talvena? Miten kotitaloudet ja yritykset selviävät ja mitkä ovat seurannaisvaikutukset talouteen? Miten paljon yhteiskunnallista liikehdintää korkeat sähkölaskut saavat aikaan? Miten pitkään epävarmuus ja korkea volatiliteetti jatkuvat?

Fingridin sivuilta muuten löytyy paljon tietoa, kannattaa tutustua! Avointa dataa on tarjolla paljon ja joku datan kanssa sujuvasti työskentelevä saisi varmasti tehtyä vaikka mitä visualisointia tilanteesta.

45 tykkäystä

Itse olen suosinut aina määräaikaisia sähkösoppareita, vaikkei se välttämättä ole ollut se edullisin vaihtoehto. Yleensä sopparit on tullut uusittua aika lähellä vanhan sopparin umpeutumista, mutta nyt tuli alkuvuodesta tehtyä uusi soppari heti kuin mahdollista huhtikuun alusta käynnistyneeseen jaksoon. Noin 8 sentin kWh-hintaan lähti kolmen vuoden määräaikainen soppari tuolloin. Parissa kohteessa tulee ensi keväänä vastaan vanhojen 4,4 sentin soppareiden uusinta, mutta ne eivät onneksi ole sähkönkulutuksen määrän kannalta merkittäviä osoitteita. Toisin kuin tuo tänä vuonna uusittu soppari, joka kohdistuu sähkölämmitteiseen huoneistoon.

Uteliaisuudesta olen seurannut määräaikaisten soppareiden hintakehitystä vertailupalveluissa, ja hurjaa on meno. Moni merkittävä sähköyhtiö, viimeksi tällä viikolla Vattenfall, on lopettanut määräaikaisten soppareiden tarjoamisen kokonaan. Edullisin kaksivuotinen soppari lähtisi tällä hetkellä noin 30 sentillä.

Mielenkiintoisia aikoja elämme.

Jos tässä talkoohengessä yrittää vähentää omaa sähkönkulutusta, niin ensimmäinen kohde olisi välillä tyhjäkäytöllä oleva sähkölämmitteinen 2000-luvun rivarikämppä. Ja siitä tulikin mieleen kysymys, että onko jollain asiantuntevaa näkemystä siitä, että kuinka alas tuollaisen kämpän lämpötilan uskaltaa tyhjäkäytöllä laskea, kun koneellinen ilmastointi on pienimmällä teholla asunnon tyhjillään ollessa.

9 tykkäystä

Tämä vajaan viikon takaa. Tästä tulee lähinnä mieleen Qt v. 2020-2021, mutta valitettavasti sitä se ei ole

Lisäksi Ranskassa on käyty jo 1k€/MWH tasolla ensimmäistä kertaa.

Briteissä asiantuntijat ovat varoitelleet kansalaislevottomuuksien mahdollisuuksista.

Toivotaan lauhaa talvea Eurooppaan…

Suomen osalta yksi tekijä on myös mm. Ruotsin siirtoyhteyksien pelaaminen. Onneksi niiden häiriöt ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia

8 tykkäystä

https://www.tradingview.com/chart/rCUlxWWa/?symbol=NYMEX%3ADEBF2023

Korkealla lennetään. Kuluttajille tämä ei tosin ihan vielä näy, mutta sekin päivä tulee koittamaan.

Toivottavasti Norja tekee järkevät ja ei rajoita energian myyntiä ainakaan paljoa.

5 tykkäystä

Olisi uskomattoman lyhytnäköistä ja omahyväistä lähteä rikkomaan Pohjolan sähkömarkkinaa etenkin tässä tilanteessa. Norjassa populistit keräävät suosiota vaatimalla Norjassa tuotettua sähköä norjalaisille sähkön hinnan noustua merkittävästi. Jos Norja lähtisi sooloilemaan menisi naapurimaiden tilanne kimurantiksi eikä se takuulla olisi Norjallekaan hyvä asia. Pahiten kärsisivät Suomi ja Tanska, jotka eivät kykene itse tuottamaan tarvitsemaansa sähköä.

Norja on myynyt sähköä miljardivoitoilla naapureilleen ja sillä on halutessaan varaa kompensoida sähkön hintaa kansalaisilleen rajoittamatta sähkön vientiä – ja se pysyy edelleen tukevasti voiton puolella.

Tänään on merkittävä päivä Suomessa, sillä OL3:a käynnistellään taas uudelleen, päivän arvioitua aikaisemmin, automaatiopäivitysten jälkeen. Vaikka testivaihe kestää vielä joulukuun alkupuolelle syöttää OL3 valtakunnan verkkoon jo nyt yli 800MW, jos kaikki toimii odotetusti. Kädet ristiin.

28 tykkäystä

Hesarin juttuun koottu eri tapoja alentaa sähkön hintaa.

Poliitikkojen ehdottamia keinoja:

  • Päästöoikeuksien lisääminen tai päästökaupasta luopuminen kokonaan
  • Voimalaitosten tehoreservin purkaminen
  • Sähkönkulutuksen kysyntäjousto
  • Energiayhtiöiden ylisuurten voittojen verottaminen
  • Sähkön arvonlisäveron alennus
  • Sähköveron alentaminen
  • Sähkön hintakatto
  • Asumistuen korotus
  • Jokaiselle perustarpeisiin kohtuu­hintaista sähköä
  • Sähkömarkkinamallin uudistus
  • Pienituloisille jaettava energiaraha

Ei ole vaikea päätellä, mitkä ovat vasemmiston ja mitkä oikeiston ehdotuksia :sweat_smile:

13 tykkäystä

On se surkeaa, kun Suomi on tässä sähköasiassakin muiden armoilla!
Miksi meillä ei ole omaa kapasiteettia enempää?
Vesivoimalle olisi paikkoja mutta viherpiperrys estää.

Menkää Tornionjoen varteen. Kun katsotte Ruotsin puolelle, turve on uusiutuvaa, Suomessa ei, kiitos Ohisalon ja Iiris Suomelan.

Maakaasu on fossiilista, mutta ympäristöystävällistä, kun Saksa ja Ranska ovat siitä riippuvaisia… on tämä säälittävää.

Suomeen pitää rakentaa sähköntuotantoa kiireesti lisää. Näillä tulevilla hinnoilla kaikki projektit ovat kannattavia.

29 tykkäystä

Mitäs muita vapaana vittaavia jokia suomessa olikaan simojoen lisäksi mitkä vielä voisi padota?
Sen viimeisenkin joen tuhoamalla ei energiakriisiä ratkaista.

T: kalanhalaaja

32 tykkäystä

Aloitetaan ihan vuotoksella niin saadaan lisää kapasiteettia tusinaan eri patoon

Kaikkia asioita ei voi järjellä päätellä. Valmiiksi padottu joki ja Vuotoksen alue pelkkää jänkkää on ilmeisesti ylitsepääsemätön ongelma

5 tykkäystä

Nyt jo rakennetuista vesivoimaloista voisi saada enemmän irti, tietty kaipaa investointeja.
Asun itse kilometrin päässä vesivoimalasta, missä ohijuoksutetaan käytännössä koko vuoden. Eli vesimäärillä saataisiin pyörimään ehkä yksi turbiini enemmänkin…
Sitten pohjoisessa kun katsoo Kemijoki ja Ounasjokea, niin paljon virtaa kilowattitunteja vapaana.

Nytkin Rovaniemen eteläpuolella lienee ohijuoksutusluukut selällään.
Ottavat sen irto voimalasta mitä siitä saa ja niin että sähkön hinta pysyy riittävän korkealla.

Sama ohijuoksutus toimii Imatrallakin. Olen ollut turrena siellä katsomassa kun ohijuoksutuskoski kohisee…

Toivottavasti investointeja myös vesivoimaan mietitään.
Norja juhlii vesivoimalla turvin… ovat rakentaneet yli oman tarpeensa, Suomi Ei ole.

4 tykkäystä

Ydinvoimaa kehiin vaan petkele. Nyt ku suomi ois viisas, tekis noita moderneja pienydinvoimaloita. Tehtäis itestä täysin omavaraisen + vois myydä sähköä myös pois. Tollasen pikkuvoimalan rakentaa 1-5v? Ja lupiin tehtäis poikkeus, tälläset ajat.

Tästä kriisistä selvitään helposti ku kaikki osallistuu talkoisiin ja käyttää sähköä hillitysti. Itellä pörssisähkö, enkä tee kyll mitää määräaikasta. Saa hyvin kikkailtua hinnan omaks eduks pitkällä tähtäimellä. Ostin myös IVLP mikä tiputti 25 000kwh → 5000kwh. Ku lämmittää puulla huippukelit on toi maksimaalisen hyvä laitos.

26 tykkäystä

Suomessa vesivoima on rakennettu tappiinsa – luontoarvot huomioiden. Paljon on myös menetetty vastapainona puhtaalle vesivoimalle. Imatra nostettiin keskustelussa esiin, vaikka sillä ei suurta merkitystä olekaan vesivoimatuotannossa. Mutta Vuoksen patoaminen oli kuitenkin valtava isku alueen luonnolle. Vuoksessa taisi olla ennen Imatrankosken vesivoimalaitoksen rakentamista melkein 20 koskea. Ei ole enää.

Norjaan vertaaminen ei oikein toimi, sillä Norja on siunattu kaiken muun energian lisäksi myös luontaisilla vesienergiavarastoilla, jotka eivät kuormita Suomen vesivoimarakentamisen tavoin myöskään luontoa.

Suomen tulevaisuus on uusiutuvassa energiassa. Aurinkovoima pysyy yksinumeroisessa marginaalissa, vaikka Vihreät siitä lähtivät tällä viikolla melskaamaan. Suomessa aurinkovoima ei ole erityisen järkevä investointi paitsi pientuottajille sellaisisssa poikkeusoloissa, joissa nyt elämme. Jokainen paneeli katolla on kuitenkin aina hyvä asia.

Tuulivoimaa rakennetaan sen sijaan edelleen runsaasti. Tuulivoiman tuotto tietenkin vaihtelee, mutta se kattaa siitä huolimatta merkittävän osan Suomen energiantuotannosta. Markkinahan perustuu Pohjoismaissa siihen, että tilannetta tasataan ympäri pohjolaa. Jossain tuulee aina. Keinotekoisena esimerkkinä… Suomessa tai Tanskassa tehdyllä ylimääräisellä tuulienergialla voidaan täyttää Norjan vesivarastoja ja tuulen tyyntyessä Suomessa Norjan vesivoima tuottaa taas tänne sähköä.

Tuulivoima tarvitsisi pikaisesti kylkeensä energian varastointiratkaisuja. Ensi vuonna tuulivoimalat pyörittävät erinomaisena päivänä jopa 40-50% Suomen energiantarpeesta päiväsaikaan, mutta suhteessa vielä paljon enemmän yöaikaan.

Olisi hieno nähdä uutisia panostuksista vaikkapa tuuli/vety-yhdistelmiin tai ylipäänsä energian massiivisiin varastointiratkaisuihin.

Ydinvoima olisi tietenkin hyvä ratkaisu, mutta seuraava ydinvoimala tulisi käyttöön vasta vuosia sen jälkeen, kun tämänhetkinen kriisi on jo tavalla tai toisella ohi. Pienydinvoimalat ovat mahdollisesti kevyempi/nopeampi ratkaisu, mutta kannattaa varmasti odotella, että edes yksi sellainen pystytetään jonnekin päin maailmaa. Niidenkään toimitusaika ei ole muutamassa vuodessa ja koko ajatus lähinnä konseptitasolla. Yksittäisen pienvoimalan normituottokin jäisi nykyisten konseptien perusteella 50MW ja 200MW tasolle ja olisi maksimissaankin “vain” 300MW. Ydinvoimassa on edelleen myös omat riskinsä ja hankaluutensa.

35 tykkäystä

Tänään vielä koskinäytös Imatralla. Suosittelen kaikille ketkä nyt kohtuullisen matkan etäisyydellä, paikalle vaan.

Onhan tuo vesivoimankin varastointi vaikeaa, välillä vettä on liikaa ja talvella taas liian vähän….

Ja kuten Timo Soini Yle:n jälkiviisaissa sanoi: Kun Norjassa sataa liikaa, sähkön hinta nousee ja kun sataa liian vähän, niin sähkön hinta nousee…

5 tykkäystä

Ei tämä suomalainen virkamiestyö etene mitenkään reaalimaailman vaatimukset edellä meillä…

Samaa mieltä siitä, että SMR:t tulee olemaan hyvä ratkaisu tähän ongelmaan sitten aikanaan. Todella turvallisia ja voidaan tuottaa sähköä/kaukolämpöä mikä vain järkevintä on ko. Kellonlyömällä

4 tykkäystä

Tuulivoimaa pitäisi saada tasaisesti ympäri maata. Suurin osa kapasiteetista Pohjanmaalla, jolloin tuuliolosuhteiden vaihtelu näkyy nopeasti. Eli etelään ja pohjoiseen lisää. Itään saattaa muuten tulla lisää, kunhan ensiksi pääsemme sinne Natoon ja lisää kehittyneempiä tutkia

8 tykkäystä

Luumäen suurikankaalle tulossa puisto 15-19 myllyä. Se on aika lailla kaakkois Suomea :wink:

6 tykkäystä

Omat ajatukseni Energia kriisistä ovat kaksijakoiset:

Toisaalta on selvää että Eurooppa tulee kokemaan Crunchin kun tuotantomuodot ja tuotantoketjut ovat talvella kovilla.

Toisaalta Saksan kaasuvarastojen taso on historiallisesti hyvä. Ja Todennäköisyys sille että talvesta selvitään on mielestäni selvästi kasvussa. Tällä hetkellä näyttää siltä että Saksan kaasuvarastot saavuttaisivat 90%. Kulutus alkaa kiihtyä lokakuussa, mutta isoin muutos tapahtuu marraskuussa. Tällä hetkellä kaasuvarantoihin virtaa noin 0.3% päivässä. Eli 90% tai jopa lähes 100% skenaario vaikuttaa mahdolliselta.

Tätä kaasun varastointia ei aja tällä hetkellä pelkästään Venäjältä tuleva kaasu.
Jo ennen Kriisiä Venäjän osuus EU:n Kaasuntuonnista oli noin 40%.


(Eurostat, 1.)

Saksan kaasun tuonnista. Kun katsotaan viime viikkojen tuontia tulee kaasu lähes täysin muualta.
Huomattavaa on myös suuremmat virtaukset mm Norjasta. Nämä virtaukset lähentyvät 3 TWh/ pv.

Saksan talven keskikulutus oli noin 4.5 TWh/ pv talven (Marras-huhti) keskiarvona.
Viime viikkoina saksaan on Virrannut noin 3.5 TWh/pv kaasua.
Nykyiset 200 TW/h varastot riittäisivät siis talven yli jos suuria muutoksia kaasun tuonnissa ei tapahtuisi. Näiden varastoiden pitäisi toivottavasti kasvaa vielä 10-15%.

Venäjältä tuleva kaasun tuonti Saksaan on erittäin mitättömällä tasolla. Yhteensä noin 600 MWh/ Day tahdilla. Eli pelkkä Venäjän tuonnin katkaisu ei enään riittäisi Saksan jäädyttämiseen.

Tämän päälle tulee vielä ns demand destruction ja energian säästötoimet.
2022 on energiankulutus on ollut selvässä laskussa, ja Saksan teollisuuden kaasunkäyttö laski heinäkuussa -21%!!!

Heinäkuu on eriasia kuin talvi-kk. Ja teollisuus =/= maa → Mutta kysynnän jousto antaa itselleni positiivisen kuvan siitä energia tulee riittämään. Ei kannata aliarvoida markkinatalouden kykyä joustaa kriisitilanteissa.

Lähde:
https://www.bundesnetzagentur.de/EN/Areas/Energy/Companies/SecurityOfSupply/GasSupply/Downloads/08-Aug_22/20220826.pdf;jsessionid=212C72FE8795DC19A29A87D4FE7AE5C1?__blob=publicationFile&v=3

Tilanne on toinen Suomessa:
Kaasu, Öljy ja Kivihiili kattavat noin 20% yhteistuotannostamme.
Suurin osa tästä on sähkön ja lämmönyhteistuotantoa sillä näissä prosesseissa päästään kovaan jopa 80% hyötysuhteeseen.
Screenshot_1272
(Tilastokeskus)
Lisäksi meillä on lauhdevoimatuotantoa, mutta sen osuus on Lauhdevoiman pienten hyötysuhteiden takia niin pieni, että en huomio sitä tässä.

OL3 tuotannon käynnistyminen riittäisi lähes täysin kattamaan maakaasun osuuden Suomessa.
Suomeenkin saadaan kuitenkin tilanteesta huolimatta maakaasua, korkeammalla hinnalla.

Lisäksi tuomme Talvella sähköä, tämän sähkön hinta tulee olemaan korkeampi.

Aihe johon voimme palata myöhemmin.

Mutta omaan silmään kuulostaa siltä että kaiken tämän negatiivisen kommentoinnin keskellä vaikuttaisi siltä että Saksa tulee selviämään Talvesta, Huomauttaisin että Saksa on eriasia kuin Eurooppa. Mutta pidän seurauksena ehkä julkista kommentointia yliampuvana.

Muuttaisinko sitä? En. On tärkeää että toteutamme kyseiset energian säästötoimet ja säästämme energiaa. Niin tulevan ilmastokriisin kun nykyisen kaasukriisin kohdalta.
Ainoa tapa miten ihmiset saadaan näihin toimiin on vahva julkinen keskustelu ja vaade.
Nykyiset energiakriisin muutokset ovat tärkeitä yhteiskunnillemme myös jatkoa ajatellen.

2C lämpötilan lasku tai saunomatta jättäminen sekä muut ovat pieni hinta sille että saadaan Rauha Eurooppaan. Sähkön säästö toimiin tulee ryhtyä.

Mutta ehkä me selvitään. Tän postin vois lopettaa itselleni rakkaisiin, mutta vapaasti suomennettuihin sanoihin Warren Buffetilta. (https://www.nytimes.com/2008/10/17/opinion/17buffett.html)
“Osta Eurooppalaista”
“Jos odotat leskenlehtiä, olet myöhässä.”

pps. Faktuaalisiin ja mielipide eroihin saa puuttua. Omat virheet logiikassa on aika kiva tiedostaa.

Kiinnostava ketju aiheesta.

1: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=EU_imports_of_energy_products_-_recent_developments#Main_suppliers_of_natural_gas_and_petroleum_oils_to_the_EU

38 tykkäystä

Etelässä ei oikein ole tilaa, ellei sitte paria voimalaa sinne tänne halua. Kustannustehokkaampaa laittaa toistakymmentä tai enemmän samalle alueelle.

1 tykkäys

Ei tilaa ole? Vantaalla kun nousee koneella ilmaan niin muuta ei näykään kuin metsää ja peltoa. Välittömästi

Toki pohjoisessa saadaan rakennettua suurempia kokonaisuuksia ja ihmisiä ollessa vähemmän nimbyilylle jää vähemmän sijaa. Kokonaisuutta ajatellen parempi maantieteellinen kattavuus olisi silti hyvä asia

9 tykkäystä