Euroopan turvallisuustilanne ja Venäjän aggressiot (Osa 1)

Jälkeläisiä varmasti, olkoonkin vaikka lehtolapsia, mutta sellaista biologista seuraajaa, joka olisi kansalle esitelty ja ollut julkisuudessa sekä brändätty ”seuraavaksi suureksi johtajaksi” isänsä jälkeen.

1 tykkäys

Mutta kun se toinen puoli ei ole oikein keskustelukykyinen?!

6 tykkäystä

Jälleen terminologian kanssa tarkkana, palvelukseen kyllä, mutta ei kaikkia. Sama logiikka pätee myös Suomessa, ei kaikkia varusmiespalveluksen käyneitä kutsuta kerralla riviin.

4 tykkäystä

Varmaan tässä osaa ihmisistä hiukan sapettaa se että Venäjän uhka on ollut hyvin nähtävissä, ja jos Krim 2014 ja kaikki sen jälkeen ei kahdeksan vuoden aikana avannut silmiä niin aika ihmeellistä (toki jokaisen suomalaisen pitäisi jo tietää aikaisemmastakin historiasta naapurin vaarallisuus). Nämä ihmiset joita sapettaa ymmärtävät että näköalattomuus valtion puolustamiseen liittyvissä asioissa johtaa usein aika pahoihin seurauksiin. He ovat varmaan myös huoltaan tuoneet asioista esiin tasaisin väliajoin ja saaneet osakseen lähinnä nälvintää näköalattomilta, Näissä geopoliittisissa ja valtion turvallisuuteen liittyvissä asioissa kun ei voida mennä viimeisimmän trendin mukaan kvartaali kerrallaan. Mieleipidettäänkään ei voi vaihtaa kauhean usein, eikä varsinkaan sitten kun tavara osuu tuulettimeen mikä tuntuu olevan näköalattomia yhdistävä tekijä, olettavat että kyllä tässä sitten voi mieltään muuttaa. Kun tilanne tulee geopolitiikassa eteen ja olet et ole valmistautunut, on se jo myöhäistä. Paras tapa estää sotia on varautua niihin rauhan aikana. Toivottavasti vielä ehdimme varautua Venäjän uhkaan, nyt saattaaa olla todella viimeinen hetki koska varautuminen vie vuosikausia ja takavuosien virheissä on todella paljon paikattavaa.

18 tykkäystä

Biden vahvistaa joukkoja Baltiassa. Perustelee sen sillä, että jokaista tuumaa Nato-maissa tullaan suojelemaan.

Tää on mun mielestä huolestuttavaa Suomen kannalta. Vaikka asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että tämä ei koske Suomea, niin silti. Natojoukkojen tuominen Baltian maihin alleviivaa Suomen asemaa Venäjän kainalossa.

Siis tarkoitatko että se, ettei niitä ole Suomessa alleviivaa Suomen haavoittuvuutta?

-Se on selvä asia, mitä enemmän Nato panostaa sotilaallisesti Euroopassa, sitä isompi ero sen jäsenten ja Suomen resursseissa/sotilaallisessa kapasiteetissa on. Eli Suomi näyttää Venäjälle pelkältä suupalalta, ja jopa “pakko-otto” tilanteena jos Suomi on kohta ainut valkoinen läiskä sotilaallisesti Euroopassa. (Kuvittele mielessäsi Pohjois-euroopan kartta, Nato joihin Ruotsikin tosiasiallisesti kuuluu, maat isoine resursseineen, ja suomi siinä keskellä tyhjä kohta, Venäjän rajaa yli 1000km) Ollaan melko pian ns. kusessa ei ihme että Sauli presidentti oli melko vakavana TV:ssä. Lähikuukaudet, tehdäänkö Nato ratkaisu pika-aikataululla vaiko ei, ratkaisee pitkälti mikä on suomen virallinen kieli 10v kuluttua…onkohan Suomen poliitikot ajan tasalla siitä missä isossa kuvassa mennään tällä hetkellä.

Tuolla aikaisemmin joku kirjoitti:
“Näkisin, että itä-ukrainan haltuunottaminen oli ns. löysät pois Putinille isossa kuvassa.”

Naton vahvistuessa Suomen haltuunottaminen vastaavasti, ainut löysä kohta kartalla…kasakka ottaa minkä annetaan ottaa…

6 tykkäystä

Ei Suomea noin vain oteta. Käy samat kuin 80 vuotta sitten. Vuosikaudet kestävä asemasota erittäin vaikeassa maastossa. Ja toisin kuin silloin, ei muu maailma ole jumissa “ruuhkassa” vaan tulisi hyvin nopeasti jeesaamaan punaisten kaatamisessa. Heidän puolella ei olisi kukaan, edes Kiina eikä Pohjois-Korea.

7 tykkäystä

-Kannaksen läpijuoksuksihan se meni heti kun Venäjä nosti sotilasmäärän 10%:n asevoimastaan Suomen rintamalle, vaikka Suomella oli 200 000 sakuakin kaverina. Ja pakotelinjalla muut EU maat silloin vaan menisi, kuten nyt Ukraina tapauksessakin, kun ei ole sitoumuksia avusta niin ei ole. Nato jäsenenä olisi täysin eri tilanne

19 tykkäystä

Jännä muuten, miten “heikko” EU on tässä tilanteessa, ei oikein löydy johtajuutta vaan pitää turvautua Yhdysvaltojen tukeen. Kuitenkin noin periaatteessa EU on Venäjään verrattuna oikeasti iso tekijä, esim:

Väkiluku EU vs. Venäjä 448M / 144M
BKT EU vs. Venäjä 13,7B / 1,5B

Sotilasbudjeteista ei löydy koottua tietoa, mutta vanhoista lähteistä voi hahmotella, että Venäjän sotilasbudjetti toki on suurempi kuin yhdenkään EU-maan, mutta jo Ranska+Italia yhdistettynä budjetti oli suurempi kuin Venäjällä.

Mikä siis mättää, ettei häirikköä saada kuriin EU:n voimin?

(Edit: EU:n luvut pitäisi olla Brexitin jälkeiset, jouduin manuaalisesti vähentämään britit BKT-luvusta)

21 tykkäystä

Tänään on muuten hieno juhlapäivä Venäjällä.

On tainnut Brest Litovskissa 1918 solmittu rauhansopimus puna-armeijan luhistuttua vuonna 1917 päästä pikkuisen unohtumaan uudessa suurvenäjän luonnissa.

6 tykkäystä

Länsi ei vieläkään osaa pelata Venäjän peliä, vaikka näin on tapahtunut jo ennen Krimiä.

Bukarestissa pidettiin 2008 Naton huippukokous, jossa käsiteltiin mm. Ukrainan ja Georgian jäsenyyttä. George W. Bush oli sitä mieltä, että maat tulisi ottaa Natoon, mutta 10 Naton jäsenmaata, etunenässä Saksa, Ranska ja Italia vastustivat tätä. Maille ei luotu MAP-ohjelmaa, joka johtaisi Naton jäsenyyteen. [1]

Samassa yhteydessä pidettiin Nato-Venäjä-neuvoston kokous, jossa Putin sanoi seuravaa Georgelle:

“George, you have to understand that Ukraine is not even a country. Part of its territory is in Eastern Europe and the greater part was given to us.” -Mr. Putin [2]

2006 marraskuussa Etelä-Ossetia piti kansanäänestyksen ja päätti 99 % äänienemmistöllä itsenäistyä sekä erota Georgiasta. Suurimmalla osalla Etelä-Ossetanialaisista oli venäjän passit, joten Medvedev koki oikeutetuksi lähettää armeijansa puolustamaan maanmiehiään ja ottamaan haltuun osan Georgiasta. [1]

2008 neljä kuukautta Naton huippukokouksen jälkeen Etelä-Ossetanian ja Georgian rajalla ammuskeltiin puolin ja toisin. Separatistit Etelä-Ossetaniassa väittivät, että heiltä kuoli 6 ihmistä ja Georgia väitti, että heidän poliisinsa vastasivat tuleen, joka alkoi Etelä-Ossetaniasta. [3]

08.08.08 alkoivat Pekingin kesäolympialaiset ja samalla alkoi hieman isommat kähinät Venäjän ja Georgian välillä. Jo 9. päivä Saakasvili alkoi väläytellä tulitaukokorttia. [4]

12.08.08 solmittiin tulitauko, jossa molemmat vetäytyivät aikaisempiin asemiinsa. [5]

2015 veli venäläinen muisti, että heillä oli jäänyt tärkeä öljyputki Georgian puolelle, joten he hivuttivat Etelä-Ossetian rajaa jokusen sataa metriä Georgian puolelle, että saivat putken Etelä-Ossetian puolelle. [6]

2008 kesäkuussa Saakasvili, saatuaan pakit Natolta:

Saakashvili said during a visit to Berlin, where he stressed that “what is at stake here is the whole post-Cold War security order in Europe.” Russia, Saakashvili argued, is engaging in a policy of redistribution, and Georgia is only the beginning. “Tomorrow it will be Ukraine, the Baltic states and Poland,” the Georgian president predicted, returning his focus to the Americans. [1]

[1] Attack in the Mountains: Is this the First War between Russia and a Former Soviet State? - DER SPIEGEL

[2] https://www.nytimes.com/2022/01/24/opinion/russia-ukraine-putin-biden.html

[3] Etelä-Ossetiassa kuusi kuollut tulituksessa | Yle

[4] https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000299613.html

[5] https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/vihollisuudet-ohi-venajan-kanssa-nato-lupaa-georgialle-yha-jasenyytta/

[6] https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002839333.html

24 tykkäystä

Vanha suomen ja venäjän välinen raja oli helpompi puolustaa. Paljon vesistöjä.

Nykyinen raja on piirretty niin että helppo kävellä yli

5 tykkäystä

Tuon toiveajattelun pohjaa on vaikea nähdä. Suomi sai talvisodassa hyvin paljon sympatiaa ja empatiaa, hyvin vähän mitään konkreettista apua. Kun Suomi ei kuulu Natoon, niin joukkoja on turha odottaa, aseistusta voisi toki tulla. Ruotsin lainsäädäntö estää ainakin toistaiseksi aseellisen avun toimittamisen konfliktialueille (Samoin Suomen). Tämä jalo periaate voi kapsahtaa Suomen omaan nilkkaan mikäli Suomi tulee Venäjän kohteeksi.

EU voisi toki tukena pistää ennen näkömättömän kovat pakotteet, jolloin Karjalan tasavallan johtaja saa henkilökohtaiset pakotteet.

edit: Nato on kertonut satoja kertoja vuosien varrella jäsenyyden olevan turvatakuiden ja sotilaallisen avun ehto, eikä se toivomalla miksikään muutu. Sijoittajan on kenties helpompi ymmärtää jos vertaillaan yritystoimintaan. Kaksi yritystä tekee kiinteää yhteistyötä ja siitä molemmat hyötyä. Suurempi yritys kertoo pienemmälle sen halutessaan pääsevän osakkaaksi suurempaan, mutta pienemässä tuumataan ettei oikein huvita, kun pitäisi esimerksi osallistua suuremman yrityksen päätöksentekoon ja oishan siitä muutakin vaivaa, Sitten kun isompi yritys tekee todella kannattavia kauppoja, niin pienemmässä ihmetellään kun ei päästäkään mukaan osinkojen tai muuten voittovarojen jakoon.

27 tykkäystä

Mitähän tietoja Putinilla on länsimaalaisista johtajista? Voiko olla aikaisempia lehmänkauppoja, henkilökohtaisia asioita yms., joilla voi kiristää kulisseissa? Tekisi asian aika monimutkaiseksi…

Vai miten tälläinen on mahdollista?
” EU-maiden ulkoministerit päättivät tiistaina epävirallisessa kokouksessaan Pariisissa, mitä EU-maiden ensimmäiset talouspakotteet Venäjää vastaan sisältävät. Pakotteiden kohteina ovat ensinnäkin ne henkilöt, jotka olivat tekemässä Venäjän maanantaista päätöstä tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueet. Presidentti Putin ei ole listalla.”

1 tykkäys

Rivero:

Luke Harding : Venäjän vakoojaverkosto

Antaa osittaisia vastauksia kysymykseesi.

"
Kirjeenvaihtaja Luke Harding paljastaa Venäjän vakoojien verkoston, jonka avulla Vladimir Putin käy salaista sotaa länttä vastaan. Vakuuttavaan aineistoon pohjautuva kirja avaa Ukrainan tilannetta, vaalihäirintää, murhia ja henkilöitä niiden takana. Lisäksi se tuo esiin kaikenkirjavan joukon ihmisiä, joita on kiristetty tai lahjottu palvelemaan Venäjän etua. Oliko Yhdysvaltojen presidentti Donald J. Trump yksi heistä?

(Kirjan “takakannesta”).

4 tykkäystä

Euroopan turvallisuustilanteen kehitys vaatisi suomalaisille ajankohtaisen päivityksen Natosta. Sen sijaan, että Naton jäsenten vastuut ja tehtävät avattaisiin asiaan vihkiytymättömille todenmukaisesti, on jopa verorahoilla toimiva Yleisradio levittämässä virheellistä tietoa – ja vieläpä lapsille. Viesti on kuin viime vuosituhannen Sammontakojien seinätaulusta: Nato on paha.

Itse olin samassa väärässä uskossa johonkin 80-luvun puoliväliin saakka. Silloiseen turvallisuustilanteeseen oli helppo tyytyä, sillä Neuvostoliiton sotilaallisia aggressioita naapurimaita kohtaan ei nähty, kuten nyt 2000-luvulla nähdään. Osa taisi jäädä myös uutisoimatta ajan hengessä. Koulun ensimmäisestä luokasta lähtien opetettiin, että YYA-sopimus pitää Suomen turvassa ja Suomi on puolueeton. Vasta myöhemmin moni tajusi, mitä se oikeasti tarkoitti. Koko maa oli rähmällään Neuvostoliiton edessä.

Samat ajat eläneiden entisten ja osin nykyistenkin poliitikkojen toiminnassa viime vuosituhannen opit näkyvät vieläkin. Paavo Lipposen Venäjä-lobbaus on aivan karmeaa katseltavaa. Heinäluoma voisi korvata Lipposen koska tahansa. Esko Aho puolestaan soveltaa oppejaan Venäläisessä suurpankissa. Eivätkä nämä entiset pää- ja valtiovarainministerit osaa hävetä touhujaan – edes tässä tilanteessa. Ja sitten vielä Halonen ja Tuomioja. Voi pojat ja tytöt…

Taisi olla @jps, joka esitteli virheellisiä käsityksiä Natosta kahvihuoneessa. Mielestäni olisi hyvä, että Suomen media yrittäisi saada kansan ymmärtämään Natosta ainakin seuraavat asiat:

  • Nato on sotilaallinen puolustusliitto. Nato ei hyökkää, mutta ei voi myöskään estää yksittäistä jäsenmaata tai jäsenmaita hyökkäämästä. Hyökkääjää ei ole velvollisuus tukea.
  • Nato-jäsenenä Suomi olisi velvollinen lähettämään sotilaitaan sotimaan vieraalle maaperälle ainoastaan silloin, jos tehtävänä on toisen puolustusliiton jäsenen puolustaminen hyökkäykseltä.
  • Naton perussopimuksen viides artikla vaatii kaikkia jäsenmaita puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Viides artikla on aktivoitu vuoden 1949 jälkeen yhden kerran. Tämä tapahtui USA:n pyynnöstä vuoden 2001 terroristi-iskujen yhteydessä.
  • Irakin sotaan Nato ei osallistunut, vaikka sen jäsenmaita oli osallisena sotatoimissa.
  • Ydinaseiden sijoittaminen Suomen maaperälle on aina Suomen päätös oli Suomi Natossa tai ei. Ydinaseita ei ole tulossa maaperällemme.
  • Suomen oma armeija tai oman puolustuksen suunnittelu ei oleellisesti muutu Nato-jäsenyyden myötä. Suomen armeija on jo pääosin yhteensopiva Naton kanssa ja Nato-kumppanuuden myötä puolustusta harjoitellaan yhdessä. Suomi on aina ensisijaisesti itse vastuussa omasta puolustuksestaan.
  • Suomen nykyiset puolustusmäärärahat ylittävät Naton vaatimukset. Puolustuksen kustannukset eivät kasva ellei Suomen eduskunta niin päätä.
  • Nato-jäsenyys on ylivertainen tapa estää Venäjän aggressiot. Venäjä ei hyökkää Nato-maahan. Mikään maa ei ole koskaan hyökännyt Nato-maahan.
  • EU ei ole puolustusliitto eikä velvoita jäsenmaita auttamaan sotilaallisesti, jos yhteen tai useampaan EU-jäsenmaahan hyökätään. Tämä koskee myös Suomea.

Nämä tulivat pikaisesti mieleen. Listaa saa jatkaa.

Jos suomettumisen ajan venäläiset rauhankyyhkyt siintävät vielä silmissä, on syytä muistaa tämä.

  • Venäjä on Neuvostoliiton hajoamisen (1990) jälkeen ollut osallisena 12 sodassa tai sotatoimessa Ukrainan lisäksi.

Nato on ylivoimaisesti tärkein osa Euroopan turvallisuuden takaamisessa ja Venäjän aggressioiden pysäyttämisessä, nyt ja tulevaisuudessa.

176 tykkäystä

Venäjän sodankäyntitavoista tulee myös muistaa, ettei se noudata millään tavoin ns. sodankäynnin sääntöjä. Venäjä on käytännössä osoittanut aina pyrkivänsä sekä sairaaloiden, että siviilien tuhoamiseen ja mahdollisimman suureen siviili-infrastruktuurin hävittämiseen. Myöskään kemiallisten aseiden hyödyntäminen ei ole lainkaan vierasta. Sotavankien kohtelusta ei liene kannata esittää arvauksiakaan.

19 tykkäystä

Tähän on helppo yhtyä. Itärajan takana tämä tapahtumaketju on suunniteltu pitkälle eteenpäin. Pakotteista seuraa reaktio toisensa perään. Ja sotakoneisto jauhaa vaan eteenpäin… Todella inhottava kutina Ukrainan suhteen.

Aloite pitäisi pystyä kääntämään pois Venäjältä, mutta miten? Diplomatian puolella venäjä vedättää minkä pystyy ja sinisilmäisyyttä löytyy vain lännen puolelta.

Tuli tovi sitten tykitettyä star trekiä läpi ja oma näkemys venäjästä on verrattavissa klingoniin. Eivät usko kuin nyrkkiä.

3 tykkäystä

Jos yhteistyösuhteiden huonontuminen tarkoittaisi vain suomalaisten yhtiöiden venäjälle tekemiä investointeja niin track recordin perusteella ei olisi pelkästään huono asia jos investointeja ei olisi päässyt tekemään. Toki venäjä edelleen suomelle merkittävä kauppakumppani.

Tämäkin ilmeisesti ottaa vain aikalisää. Jos Krimin valtauksen jälkeen oltaisiin edetty ponnekkaammin Eu maat voisi tällä hetkellä olla melko riippumattomia venäjän kaasusta/öljystä ja venäjällä muuta dollari vähemmän valuuttavarantoja.

Todennäköisesti monet yhdisti tämän NS2 käyttöönottoon, mikä saattoikin olla yksi syy.

Saulin sanomisiin suhtaudun niiltä osin varauksella, että mikäli suomeen kohdistuisi uhka tai mikäli Natohakemuksen käsittelyn onnistuvan myös pikana ja suomen osalta selvittelyt olisi käynnissä niistä ei kannattaisi ääneen puhua.

Erilainen asemasota kaupungeissa osin siviilien toimiessa ihmiskilpenä onnistuisi varmaan joiltain osin pitkään, samoin erilaiset sissi-iskut. Jos venäjä haluaisi käyttää kaikkea muuta arsenaaliaan paitsi ydinaseita ilmaherruus ohjuksineen olisi niin merkittävä, että turpiin tulisi huolella kaikkialla muualla paitsi siellä missä niitä ei voida merkittävästi käyttää siviiliuhrien takia.

1 tykkäys

Kerrotko missä Venäjä on vältellyt siviiliuhreja Tsetseniassa, Afganistanissa, Syyriassa? Kerro pari esimerkkiä-