Erdogan esiintyy Turkissa järkkymättömänä johtajana, joka tekee omat päätöksensä muista välittämättä. Turkkilaisille välitetään kuvaa, jossa Erdogan tekee pyyteetöntä työtä ainoastaan Turkin ja turkkilaisten hyväksi. Tuhoisan maanjäristyksen myötä Erdoganin kekkosmaiseen johtajuuteen on kuitenkin tullut pahoja säröjä. Vaalit ovat ovella ja miehen vaalien jälkeinen asema ei ole mitenkään moskeijassa kuulutettu.
Lyhytnäköinen oman edun tavoittelu pitämällä maan ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa pelikorttina on saattanut jo kostautua. Luottamus maata kohtaan on heikentynyt entisestään Turkin asettuessa NATO-liittolaistensa kantaa vastaan tukenaan ainoastaan änkyrä-Unkari – samaan aikaan Venäjän kanssa suhmuroiden.
Erdoganin 20-vuotiseksi venähtänyttä johtajuutta ja siitä syntynyttä turkkilaista autokratiaa katsellaan Euroopassa hämmentyneinä. Se, että mies pelaa Orbanin kanssa NATO-kortilla ihmetytti, vielä kaiken tapahtuneenkin jälkeen, osaa eurooppalaisista asiantuntijoista. Suurin osa on varmasti jo keksinyt, miksi Orbanin Turkin vierailun jälkeen Orban ilmoitti Unkarin ottavan käsittelyyn vain Suomen NATO-hakemuksen.
Mitään erityistä vahvistusta Turkin asettamille vienti-, tuonti- ja huoltokielloille en löytänyt. Niihin on ehkä paras suhtautua vielä varauksella. Mikäli tiedot pitävät paikkansa tulee Venäjän tilanne heikentymään nopeasti ja merkittävästi.
Länsimaiden paine Turkkia kohtaan on lisääntynyt sitä mukaa, kun Turkin vientitilastoja on ilmestynyt. Turkista on muodostunut läntinen vientisatama Venäjälle, jota kautta Venäjä on saanut merkittävän osan EU:n sanktioimista hyödykkeistä. Eikä unohdeta Erdoganin ja Putinin visioita, joissa Turkista muodostuu tulevaisuuden energiahubi venäläiselle energialle – alkuvaiheessa maakaasulle. Turkin toimet ovat vesittäneet pahasti EU:n ja lännen Venäjälle asettamia sanktioita. On hyvin todennäköistä, että asiasta on keskusteltu kulisseissa, mutta onko Turkki todellakin kääntämässä selkänsä venäjälle? Vaikea sanoa.
Suurin syy Venäjän S-400 -järjestelmän toimitusten keskeytymisen saattaa olla hyvin käytännönläheinen. Hankintaa on turha edistää, jos toimittaja kertoo, että toimitettavaa ei ole. Venäjän asevienti on romahtanut, sillä sen valmistamille sotatarvikkeille on käyttöä Ukrainan tuhoamisessa. Turkki ei ole ainoa maa, joka joutuu odottamaan sovittuja toimituksia.
Jännä viikko tulossa. Oma odotukseni tänään alkavasta XI:n Venäjän vierailusta on pyöreä nolla. Kunhan viesti ei menisi negatiivisuuden puolelle. Kiinalla ei ole aitoa intressiä sodan lopettamiseen. Ukrainassa ei enää sodittaisi, jos Kiina olisi käyttänyt asemaansa sodan lopettamiseen jo viime vuonna. Kiinan puheet maan yhdistämisestä väkivalloin ovat sen sijaan lisääntyneet luultavasti kaikkien aikojen huippuunsa.