Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja

[Vino_Pino]

Tämä uusi julkaistu patenttihakemus (Sax linkkasi Lontooseen) näyttää liittyvän mm, MATINS-aineistojen biomarkkerianalyyseihin. Immuniteetti herää, mutta ”väärin”. Jos suotuisan interferoni gamman sijaan tulee interleukiini 6 tai 8:aa, ei syöpä parane. Faron resepti olisi työntää näille potilaille em. interleukiinien estäjää, joita jo on olemassa tai Traumakinea, joka vähentää näitä tulehdusvälittäjäaineita. Kaikki nämä havainnot tulisi tietenkin kliinisesti vielä todistaa syy-seuraus-periaattein, mutta Faron etsii tässä selityksiä, mm. miksi MATINSissa ei kaikki kokeneet ihmeellistä vastetta.

Lisäksi pidetään tulehdusten hoitonarratiivia yllä, sepsis, tuberkuloosi, influenssa, Covid, joihin Traumakine on aiemmin liitetty.

ChatGTP suomentama pätkä vähän korjattuna syövän hoidossa:
Tämä kappale kuvaa keksinnön perustuvan havaintoon, että plasma- tai seerumitason interleukiinien, kuten IL-6:n ja IL-8:n, lisääntyminen CLEVER-1:n eston yhteydessä ei johda anti-tuumorivasteeseen, vaikka immuunijärjestelmä aktivoituisikin, mikä on havaittu CD8+ T-solujen, NK-solujen ja plasman IFNγ-tason nousuna. Interleukiinien väheneminen plasmassa liittyy kasvaimen pienenemiseen. Keksintö on erityisen arvokas potilaille, joilla on diagnosoitu kasvain, jossa on korkea IL-6:n ja/tai IL-8:n ilmentymistaso, koska CLEVER-1:n eston avulla voidaan muuttaa “kylmiä” kasvaimia “kuumiksi” ja tehostaa immunoterapiaa potilailla, jotka eivät normaalisti reagoi tällaiseen hoitoon.

Tämä tarkoittaa, että keksintö perustuu havaintoon siitä, että tiettyjen interleukiinien lisääntyminen veressä CLEVER-1:n eston yhteydessä ei johda toivotunlaiseen immuunivasteeseen syöpää vastaan. Sen sijaan interleukiinien väheneminen veressä liittyy kasvaimen pienenemiseen. Keksintöä pidetään erityisen hyödyllisenä potilaille, joiden kasvaimessa esiintyy runsaasti IL-6:ta ja/tai IL-8:aa, koska CLEVER-1:n eston avulla voidaan muuntaa “kylmiä” kasvaimia immuunivasteelle herkiksi ja tehostaa immunoterapian vaikutusta potilailla, jotka eivät yleensä reagoi siihen.

Siksi anti-CLEVER-1 vasta-aineen FP-1305 (Bex) hoitotehoa voidaan parantaa antamalla interleukiinin estäjää ja/tai vastaavaa interleukiinireseptoria sekä mahdollisesti myös aineita, jotka kykenevät sitoutumaan interferoni-alfa/beta-reseptoriin (Traumakine) potilaalle, jotta IL-6:n ja/tai IL-8:n tasot voitaisiin alentaa.

US Patent Application for TREATMENT OF DISEASES WITH CLEVER-1 INHIBITION IN...

[jerej]

Mielenkiintoinen patentti. Luin tuon alkuosan lyhyen selityksen ja sen lopussa on mielenkiintoinen pointti Bexin vaikutuksesta eri annosmäärillä.

“Unlike conventional pharmacological disease treatment, which are used at a maximum tolerated dose, anti-CLEVER-1 antibody treatment creates an immune response. With low doses the immune response does not occur, and with high doses the immune system creates new ways to balance out the achieved immune activation, e.g. through the increase of CLEVER-1 expression or secretion of IL-8.”

IL-6 ja IL-8 ovat tuota Bexin aktivoimaa tulehdusreaktiota hillitseviä sytokiinejä ja ne auttavat ylläpitämään tasapainoa tulehdusreaktiossa vähentämällä tulehdusta, saaden samalla syöpäsolut selviämään kasvaimessa paremmin. Näyttää kuitenkin siltä, että korkeammilla Bex määrillä tuon halutun tulehdusreaktion lisäksi nousee myös näiden anti-inflamatoristen sytokiinien, IL-6 ja IL-8, määrät. Tämä osaltaan varmaan selittää miksi Bexillä on toiminut parhaiten alemmat annosmäärät, kun taas korkeammilla määrillä ei ole enää nähty paranevaa vastetta.

[Vino_Pino]

Jälleen Saxin linkkivinkki Lontoossa

Taas tulee Bexille näkyvyyttä, kun key opionion leadersejä kerääntyy huomenna kuuntelemaan dos. Mika Kontroa, joka on HUSin hematologi ja BEXMABin Suomen päätutkija. Tilaisuutta vetää Anderson Cancer Centerin leukemiaexpertti Naval Daver, joka on ilmeisesti saamassa paikallisen BEXMAB-tutkimusvastuun. Bex ei ole pääosassa, mutta tärkeintä onkin, missä seurassa se on ja otsikko on syöpäkongressien kohokohdat. Kontron esitys perustuu EHA:ssa esitettyyn posteriin, joka on ollut ketjussa jo esillä. Mielenkiintoista olisi kuulla mitä paneelikeskustelussa puhutaan Bexista.

Post-ASCO & EHA 2023 AML Highlights

Faron ei tuota tilaisuutta hehkuta, syynä varmaan tämä : Please note that registration is open to healthcare professionals only and registration is subject to approval. Your application will be reviewed and confirmed by email. Lisäksi By visiting this website and accessing this information you confirm that you are a healthcare professional. Ei taida tulla jakoonkaan näin ollen. Jos joku edes valelääkäri käy kuuntelemassa, emme pahastu, jos referoidaan.

Uusi jengiä kiinnostava tulosten lukuhan on luvassa Jul23, mikä voisi tarkoittaa sijoittajan joulua, mutta tarkoittaa vain heinäkuuta. ClinicalTrials sivustokin on unohtanut BEXMABin päivitykset, viimeksi n. vuosi sitten, vaikka jenkkilään on jo laajennettu.

Edit. Tulihan se hehkutus sieltä

[jerej]

Ihan jos vähän vielä lisään vettä myllyyn, Frontiers in Immunologyssä tuli toissaviikolla mielipideartikkeli ulos, jossa käsitellään aihetta tuumoriassosioidut makrofagit T-soluihin kohdennetussa immuunitarkastuspisteen inhibitiossa (onpa taas huono suomennos). https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fimmu.2023.1183578/full

En ole kerennyt kahlaamaan koko artikkelia läpi, mutta taulukosta 1 (https://www.frontiersin.org/files/Articles/1183578/fimmu-14-1183578-HTML/image_m/fimmu-14-1183578-t001.jpg) löytyy hyvä lista käynnissä olevista kliinisistä kokeista, joissa pyritään samaan kuin Bex + PD-(L)1 kombinaatiokokeissa. Löytyypä tuolta listalta myös Bexlung. Vielä kun sen aloituksesta tulisi jotain tietoa.

[Vino_Pino]

Mielenkiintoista. Tuosta taulukosta sanotaan, että nuo tutkimukset ovat tosiaan ongoing. Ehkä riittää sitten, että on ”not yet recruiting” ollakseen ongoing Kesäkuussahan BEXLUNGin ”piti” alkaa. CT:n sivuilla luki, että viive on max. 1 kk päivitysten suhteen. Tuo ei kyllä pidä paikkaansa BEXMABin jenkkisaittien suhteen ainakaan.

”Macrophage receptor with collagenous structure (MARCO), macrophage scavenger receptor 1 (MSR1), and CLEVER-1 are other examples of scavenger receptors that mediate TAM reprogramming upon their targeting and are promising candidates for combination therapies with ICB (76–78)”

Jutussa CLEVERin osalta viitataan vuoden 2011 (!) artikkeliin istukan makrofagimarkkerina. Toinen viite on ”New tools to prevent cancer growth and spread: a ‘Clever’ approach”. Br J Cancer (2020). Siinä Maija eka tekijä, Sirpa mukana molemmissa. MATINS alkoi 12/2018 ja 2020 artikkelia kirjoittaessa oli alkanut näkyä ensimmäisiä antituumorivasteita. Ei sekään kovin uusi julkaisu. Onko tuo BEXLUNG sitten saanut mainitsemaan CLEVERin tai sitten muu data, jota ei viitteeksi/tekstiin tullut.

Vaikka CLEVER-1 blocker eli Bex, jota ei nimeltä kutsutakaan, alkaa saada statusta immunologiassa makrofagimodulaattorina, ja näyttää olevan tiedepaneeleissa esillä (viesti yllä) peräävät lisää trial-näyttöjä, kuten muiltakin kokelailta. No sitähän me tässä ja koko ajan.

[Vino_Pino]

@Vino_Pino

ClinicalTrials sivustokin on unohtanut BEXMABin päivitykset, viimeksi n. vuosi sitten, vaikka jenkkilään on jo laajennettu.

F5-näppäimen painelun voi vähäksi aikaa lopettaa, koska BEXMAB-sivu ClinicalTrialsissa on päivittynyt. IPadissa ei näppäintä olekaan, joten tuplahelpotus. Nyt 2/4 jenkkisaittia jo mukana ja Suomen päätutkijan lisäksi lukuisia suomalaisia hematologeja on tehnyt sopimuksen tutkijalääkäreinä toimimisesta. Tarkoittaako tämä läpimurtoa? Ei. Tarkoittaa sitä, että nyt alkaa tulla tutkimuspotilaita vauhdilla ja se tarkoittaa, jos tulokset jatkuvat hyvinä, että Bexille voi hakea ja saada nopeutettuja lupia kohti markkinoita eli samalla markkina-arvo nousee.

Toissijaisten päätetapahtumien osalta on täsmennetty myös kriteerejä.
Kaikki kuolemat vaikuttavat, niin kuin kai yleensäkin, progression free survivaliin ja overall survivaliin. Vähän epistä, koska BEXMABissa on vanhoja ja huonokuntoisia potilaita, jotka kuolevat 2 vuodessa helposti Bex-hoidoista riippumatta ja tutkimuksen kohteena olevasta sairaudesta riippumatta. No, niiden, jotka arvioivat tuloksia Bexin arvon kannalta, voinee luottaa ymmärtävän tämän.

Ensisijaiset päätetapahtumat eli haitat, CR, ORR, CRi ja MRD:t samat kuin ennenkin.

Mielenkiintoista olisi tietää, saako Bex kunniaa siitä, että potilas oli BEXMABissa alkuun mukana, mutta kun hoito ei tehonnut, siirtyi toiseen trialiin ja sen aikana parani tai kuoli? Näitä siirtymisiähän on ollut eli eivät jää katsomaan potilaan kuolemista, jos Bex ei toimi muutama ekan hoitosyklin aikana. Tai jos Bexia saanut tultuaan parempaan kuntoon sai kantasolusiirron ja parani? Mihin päätetapahtumiin vaikuttaa?

[Pasimus]

Kertokaahan joku viisaampi, miten Faronin immunoterapia on erilainen, kuin jo markkinoilla olevat??? Olen ymmärtänyt, että se liittyy jotenkin clever-1:een, mikä se ylipäätään on?

[Kulkuri]

Lisää kysymyksiä tietäville tahoille.

JOS joku BIG PHARMA kiinnostuu ja ostaa Faronin niin millaisia käytäntöjä

lähihistoria samankaltaisista tapauksista tuntee.

1. Ostetaanko osakekanta pelkällä rahalla?
2. Vai osa / kaikki maksetaan Pn osakkeilla - onko tässä jotain pörssisäännöksiä?
3. Kuinka käy firman tutkijoille / tutkinnan johdolle, jotka kenties ovat myös suuromistajia? Sitoutetaanko heitä yleensä jatkoon?

[ChriSD]

Faronin lääke bexmarilimab on kuin erityinen superagentti, joka taistelee syöpää vastaan. Se hyökkää tiettyä pahista vastaan, jota kutsutaan nimellä Clever-1. Tämä Clever-1 on kuin suoja, joka pitää syöpäsoluja turvassa immuunisoluilta ja auttaa niitä kasvamaan ja leviämään.

Bexmarilimab on kuin avain, joka lukitsee Clever-1:n, jotta se ei voi enää auttaa syöpäsoluja piiloutumaan. Kun Clever-1 on lukittu, kehomme omat supersankarit, T-solut, voivat hyökätä nyt näkyvää vihollista vastaan ja tuhota syöpäsoluja.

Tämä on erilaista kuin monet muut lääkkeet, jotka yrittävät auttaa kehon omia supersankareita taistelemaan paremmin, sen sijaan että ne toisivat pahiksen paremmin näkyviin, kuten bexmarilimab tekee.

Tutkijat ovat testanneet bexmarilimabia ja sanovat, että se on turvallista ja voi auttaa taistelussa syöpää vastaan.

[jerej]

Immuunibiologia on yksi niitä osa-alueita, joita on vaikea ymmärtää, jos on lukenut biologiaa, ja joka on täysin kryptistä, jos ei ole lukenut biologiaa. Koitan yksinkertaistaa sitä tähän hieman.

Normaalioloissa immuunivasteen tarkoitus on tunnistaa vierasperäisiä asioita tai organismeja elimistössä ja tuhota niitä. Syövässä elimistön omat solut ovat muuttuneet haitallisiksi, ja esimerkiksi kasvavat hallitsemattomasti, ja immuunisolujen tulisi jollain tavalla tunnistaa niitä vierasperäisiksi soluiksi. Tämä usein tapahtuu tunnistamalla syöpäsolujen ilmentämiä mutatoituneita proteiineja, jotka poikkeavat normaaleista.

Tässä tapauksessa meillä on kolme tärkeää solutyyppiä, jotka vaikuttavat immuunivasteeseen: syöpäsolut itse, T-solut sekä makrofagit. T-solut tunnistavat syöpäsolujen pinnan proteiineja ja, T-solutyypistä riippuen, joko tuottavat tulehdusreaktiota auttavia kasvutekijöitä tai tappavat syöpäsoluja. Suurin osa markkinoilla olevista immuno-onkologisista lääkkeistä, kuten vaikkapa PD-(L)1 inhibiittorit, kohdentavat juuri T-solujen syöpäkodoksen tunnistuksen säätelyä. PD-1 / PD-L1 reseptori / ligandi pari toimii T-solun ja syöpäsolun välillä, hiljentäen T-solujen toimintaa. Tämän tarkoitus on estää T-soluja kohdentamasta omia kudoksia ja aiheuttamasta autoimmuunireaktiota. PD-(L)1 inhibiittori lääkkeillä on tarkoitus pyrkiä lisäämään T-solujen toimintaa syöpäkudoksia vastaan estämällä tätä inhibitorista signalointia.

T-solut eivät kuitenkaan lähtötilanteessa ole aktiivisia, muun muassa jotta ne eivät kävisi omien kudosten kimppuun, vaan T-solut täytyy aktivoida. Tätä prosessia säätelee monta eri tekijää, mukaan lukien makrofagit. Makrofagit ovat se solutyyppi jota BEX kohdentaa. Makrofageilla on monenlaisia toimintoja kudoksen ylläpidossa. Makrofagit muun muassa syövät kuolleita soluja (tästä nimi) ja esittelevät syömiensä solujen vasta-aineita pinallaan T-soluille. Vasta-aineiden esittely auttaa aktivoimaan T-soluja. Makrofagit lisäksi voivat erittää immuunivastetta hiljentäviä kasvutekijöitä.

Clever-1 on makrofagien pinnalla oleva reseptori, joka säätelee makrofagien immuunivasteen hiljentämistä edistävää toimintaa. Siis makrofagit tässä tapauksessa voivat estää T-solujen aktivaatiota, ja täten estää myös T-soluja kohdentamasta syöpäsoluja tapettaviksi. BEX siis estää immuunivasteen hiljentäjää (Clever-1), ja tämän pitäisi loppupeleissä auttaa aktivoimaan immuunivastetta syöpää vastaan.

Monissa Matinsin tapauksissa (esim. kaikki melanoomat) potilaille oli jo annettu T-solujen aktivaatiota välittävää lääkettä (PD-1 inhibiittori). Nämä T-solut eivät kuitenkaan pääse enää toimimaan kunnolla, jos syöpäsolut onnistuvat haalimaan kasvaimeen paljon makrofageja, jotka estävät T-solujen toimintaa.

Bexmabin kohdesyövissä syöpä itse on lähtöisin makrofagien prekursorilinjan soluista, eli myeloidilinjasta. Tällöin näillä verisyövän soluilla on oma immuunivastetta hiljentävä Clever-1 reseptori pinnallaan, ja niiden kohdentaminen esimerkiksi T-solujen toimesta on silloin hyvin hankalaa.

Jätän tästä selityksestä nyt suosiolla pois esimerkisi B-solut ja NK-solut yksinkertaistamisen vuoksi, mutta tämä systeemi menee loppupeleissä aina vaan monimutkaisemmaksi. Paljon siis erityyppisiä soluja, paljon eri mekanismeja välittäviä kohdemolekyylejä ja, optimistisesti ajateltuna, paljon siis myös mahdollisia kombinaatiohoitokandidaatteja Bexille, mikäli se pääsee markkinoille. Bexin hyöty tältä kannalta on se, että se on ollut tähän mennessä erittäin hyvin siedetty. Se on siis teoriassa helppo yhdistää muihin hoitoihin tulevaisudessa.

Nyt tuli niin paljon inhibiittorien inhibitiota taas tekstiin, että varmaan taas mennyt jokin osio tekstissä sekaisin.

[jerej]

Noita uutisoituja uusia diilejä löytyy aika hyvin Fierce Biotechin sivuilta. Sieltä saattaisi löytyä jotain lisätietoa.

[Mestarihiihtaja]

Mistähän johtuu Faronin hiljaiselo myös haastatteluiden osalta? Aikaisemmin yritys oli tiheästi esillä esim. Inderesin, Proactiven ja Redeyen haastatteluissa. Nyt ei ole pariin kuukauteen kuulunut mitään.

[jerej]

Siellä on varmaan johdolla kiireistä. Jos katsoo tuota aikataulusuunnitelmaa, niin siellä pitäisi olla nyt työn alla tuon Bexmabin laajentaminen Q4:llä. Faron Pharmaceuticals - breakthrough immunotherapies - #2238 käyttäjältä Vino_Pino Tämä sopisi kanssa yhteen tuon edellisen Bexmabin clinical trialsin päivityksen kanssa. Faron Pharmaceuticals - breakthrough immunotherapies - #2285 käyttäjältä Vino_Pino

Edellisessä päivityksessä viimeisimmät Bexmab potilaat 6 mg/kg ovat olleet vielä kai ensimmäisessä syklissä. Veikkaan, että menee vielä ainakin kuukausi ennenkuin heidän osaltaan voidaan odottaa alustavia tuloksia.

[Rushimato]

Olen tätä itse keräämääni verrokkidiililistaa aiemminkin linkkaillut tänne, mutta silti tästä voi saada jotain ajatusta että millaisia diilejä on tehty syövän immunoterapiassa. En ole nyt viimeisen puolen vuoden ajalta nähnyt mitään mielenkiintoista mutta päivittelen listaan jos osuu silmiin. Varmasti valuaatiot on tulleet jonkin verran alas korkojen noustua, mutta jos tekee rojaltipohjaisen lisensointidiilin niin sitähän se ei haittaa.

Myös yleensä jenkkivaluaatiot on merkittävästi eurooppalaisia korkeampia.
Lisäksi tossa näkyy että jotkut kohteet on aina hypessä ja sit tyhjennettään markkina niistä aihihoista, minkä vuoksi on sekä siunaus että kirous olla ainoana kehittämässä lääkettä omaan kohteeseensa.

Huom milestonet maksetaan joskus tulevaisuudessa eli toi upfront on se mikä maksetaan heti ja sit noi milestonet voi jakaantua 5v ajalle ja olla huomattavan epävarmoja. Toistan sen mitä olen sanonut aikaisemminkin että henk. koht uskon että Faron myydään vain kerran ja buyoutina eikä lisensointina.

[jerej]

Tuossa pari kuukautta aiemmin oli se BioNTech:in ja OncoC4:n diili anti-CTLA-4 vasta-aineesta ONC-392, joka voisi sopia tuohon listaan myös. $200M upfront maksuna ja joku määrittelemätön summa milestoneja https://investors.biontech.de/news-releases/news-release-details/biontech-and-oncoc4-announce-strategic-collaboration-co-develop

[Pasimus]

Montakohan vaihetta noissa on? Näyttäisi, että phase 2:ssa viimeistään myyty. Jalkanenhan on todennut, että kaikki testit katsotaan loppuun, jotta saadaan paras mahdollinen hinta.

[Rushimato]

Kliinisissä tutkimuksissa on 3 vaihetta, joiden jälkeen haetaan myyntilupaa. Phase 3 on sen verran kallis ja liittyy kuitenkin vielä riski epäonnistumisesta joten usein kannattaa tasata riskiä ja myydä oikeudet ennen sitä.

Myös käytännön syyt voi puoltaa sitä koska se on operatiivisesti haastava (1000 potilasta rekrytoida usealta eri mantereelta) ja niitä pitää seurata ajallisesti riittävästi jotta saa elossaoloajan hyödyn esille niin ihan käytännön järjestelyissä iso yritys ajaa sen rutiinilla siinä missä pikku firma käyttää kaiken kapasiteettinsa ja voi silti epäonnistua järjestelyissä.

[Vino_Pino]

Jalkasten perhe on merkittävä vallankäyttäjä. Markku, CEO, on 69-vuotias. Samoin Sirpa Jalkanen, hän on inFlames lippulaivahankkeen tutkimusjohtaja, siellä 300 tutkijaa. Yliopistolla loppuu palkanmaksu 68v, mutta tutkimusrahoituksella voi emeritana jatkaa. Lapsista Maija aloitti Faronin tieteellisenä johtajana joulukuussa. Juho on ollut vuoden Faronin operatiivinen johtaja. Kaikki ovat Faronin merkittäviä omistajia. Lääkäreitä ovat Sirpa ja Juho.

Vanhemmat ovat siinä iässä kohta, että yleensä katsellaan kohta jo enemmän taaksepäin ja mietitään, miten nuoremmat jatkaisivat. Amerikassa asia ei tosin mene ihan niin. Ala ja menestys tieteessä voi olla koukuttavaa ja saattaa olla vaikea irroittautua. Markku on Faronin kasvot. Ilman Jalkasia ei olisi Faronia. Onko koko firman eli päätäntävallan myynti ulos mahdollinen? On, mutta koko elämäntyön ja kahden lapsen työpaikan luovuttaminen muiden käsiin tuntuu varmaan hyvin vaikealta. Raha tuskin korvaa tätä projektia. Markulla tosin on näyttöä siitä, että voi myös alkaa tapahtua. Aiemmin oli perustaja-CEO BioTie Therapiesissa, se vietiin NASDAQiin ja myytiin $363 miljoonalla cash.

Lopulta yhtiö toteuttaa lain mukaan osakkeenomistajien etua eikä siinä tunnearvoa enää oteta huomioon. Jalkasten perheellä on yhteensäkin alle puolet päätäntävallasta. Osakeyhtiölain mukaan firman myynti ei ole ainoa tapa tuottaa voittoa osakkeenomistajille, yhtä hyvin voi olla perusteltua sijoittaa tulot (mahd. lisensoinnit, etumaksut etc.) edelleen tutkimukseen vielä paremman toivossa. Kuten @Rushimato totesi, faasi 3 kustannukset ovat tosi suuret, koskee seuraavaksi alkavaa MATINS-jatkoa ja ehkä jo ensi vuonna BEXMABia.

Faron on myös sen tuotteet. Bex näyttäisi hyvinkin lähtevän lentoon. Traumakine, jolla jo on Bexinkin tavoittelema ”Fast Track designation” FDA:lta, on parhaillaan vammojen vaikeiden jälkivaikutusten ja CART-syöpähoitojen haittojen estolääkkeenä tutkittavana ja Haematokine päästää ensimmäisiä parkaisujaan. Tuotepaletti turvaa sinänsä Faronin olemassaolon, ainakin kriittisimmät työntekijät, vaikka yksi tuote menisi pieleen tai myytäisiin pois.

Yksi akuutti asia, josta ollaan hiljaa, on rahoitus. Rahojen piti kai riittää tähän kesään asti. Sanooko Markku edelleen ”dont worry”? Jutun juoneen taitaa tosin kuulua, että ei mölistä etukäteen mitään.

[Pasimus]

Joko se vaihe on meneillään, missä on lumelääke mukana?

[Vino_Pino]

@Pasimus

Joko se vaihe on meneillään, missä on lumelääke mukana?

Yksi uutinen, jota nyt odotetaan on FDA:n ohjaus siitä, minkälainen jatko MATINSille tulee, mikä tutkimusasetelma, mikä on vertailuryhmän hoito, montako sataa potilasta otetaan, jotta nykytulosten valossa saataisiin tilastollinen voima näyttämään Bexin paremmuus ja millä biomarkkereilla seulomalla tämä tapahtuisi varmimmin, mitkä syövät otetaan mukaan jne. Placeboa ei ehkä käytetä, koska MATINS-potilaita odottaa ns. varma kuolema ja heille tehottomaksi tiedetyn vaihtoehdon tarjoaminen arpomalla venyttäisi eettisiä periaatteita. Mikä on siis vertailuryhmän hoito potilaille, joilta tehokkaiksi tiedetyt vaihtoehdot ovat loppuneet . Joskus päädytään siihen, että kontrolliryhmä saa vain palliatiivista eli elämänlaatua parantavaa ja oireenmukaista hoitoa esim. kipuun. Tai hoitava lääkäri päättää, että kokeilee, mitä kokeilee.

Aivan mahdoton ei ole myöskään vaihtoehto, mikäli FDA suo, että nykyisten tulosten mukaan tietyissä alaryhmissä, joissa Bexia pidettäisiin erittäin lupaavana, kaikille annettaisiin sitä eikä kontrolliryhmää, jälleen eettisistä syistä, voisi edes muodostaa. Silloin verrattaisiin potilaan tilannetta ennen ja jälkeen Bexin.

Tästä alkaa tulla tapa, mutta jälleen, faasi 3 tutkimus on järkyttävän kallista ja rahoitus ei ole pienin ongelma noiden muiden pohdintojen lisäksi. Faron on patenttiensa perusteella löytänyt hatustaan kaniineja niin paljon, että erilaisten lääkkeiden yhdistäminen Bexiin vaatisi massiiviset potilastutkimukset ja siten isommat muskelit.