Jouduin etsimään tiedon mikä on Matins ja miten se eroaa AML/MDS suhteen:
MATINS (Macrophage Antibody To INhibit immune Suppression) trial is a
three-part, first-in-human phase I/II study (NCT03733990) to assess the safety and
preliminary efficacy of FP-1305 in patients with advanced solid tumours.
Eli ainakin erona on se että Matins on aikaisempi trial ja kiinteille syöville?
Tässä on aiempi kommenttini alkuvuodelta, jossa kävin lyhyesti läpi mitä mikäkin nykyinen koe käsittelee.
Näitä kokeita on nyt siis jäljellä kolme, Matins, Bexmab ja Bexcombo. Matins ja Bexcombo on kiinteiden kasvainten hoitoon tähtääviä ja Bexmab myeloidilinjan verisyöpiin.
No kah, näin onkin. Puusilmä efekti iski kun googletin.
Matinsia on päivitetty viimeksi 3.7.2023, tila on nyt active, not recruiting. 216 potilasta kaikkiaan.
Viimeisin tilatieto:
[June 29, 2023]
(Recruitment Status, Study Status, Contacts/Locations and Study Design
Uudet nettisivut.
Jos ennen nettisivut oli 2/5, niin voi sanoa että nyt ne on 5/5.Hyvää pöhinää nyt.
Proactiven sivuilla on julkastu lyhyt video joll Faronon CMO Fjällskog avaa viimeisimpiä tuloksia. Suurin osa on jo pureskeltu tässä ketjussa. Ainakin itselleni oli uutta tietoa tämä 13 kk potilas mikä mielestäni tukee BEXin hyvää siedettävyyttä
Videon tiivistelmä Proactiven sivuilta:
”Chief Medical Officer Marie-Louise Fjällskog speaks to Thomas Warner from Proactive after releasing an update on progress with the clinical stage biopharmaceutical company’s phase I/II BEXMAB study.
Fjällskog gives an overview of the update, highlighting several “very nice objective responses” to Bexmarilimab treatment and saying that the data “just confirms that we have some very exciting things going on with our combination.” One patient has now stayed on the treatment for 13 months, the company noted in its update.
Looking further down the line, Faron said that it expects to file the first Biologics License Application (BLA) to US Food and Drug Administration (FDA) planned by the first half of 2025.
Fjällskog also mentions that the company is currently active in recruiting more patients for its study and is opening more sites in the US and potentially in Europe to aid with the effort.
Bexmarilimab, a novel anti-Clever-1 humanised antibody, is Faron’s investigative precision immunotherapy with the potential to provide permanent immune stimulation for difficult-to-treat cancers through targeting myeloid function.”
Muutamia huomioita
Tuo 13 kk mukana ollut on siinä mielessä positiivinen myös, että Bexia annetaan niin kauan kuin potilas saa vastetta eli myyntiä tulee sitten oikeassa elämässä sitä enemmän, mitä kauemmin Bex toimii. Hänkin on ”parantunut” luuytimen ja veriarvojen osalta uusiutuneesta leukemiasta, aika näyttää kuinka pysyvä tulos on.
Jatkossa kannattaa seurata r/r AML eli aiemmassa hoidossa epäonnistuneet/uusineet myelooiset leukemiat ja MDS-HMA:t eli esim. Azaa jo aiemmin saaneiden vastaavat. MDS on luuytimen kantasolujen sairaus, ”esisyöpä”, joka johtaa tehottomaan verisolujen muodostumiseen, koska luuytimen kantasolut eivät kypsy ja erilaistu verisoluiksi normaalisti. Tuo yllä oleva ML:n video on osin munkkilatinaliturgiaa, jota tosifanit voivat kyllä sujuvasti kuunnella messunakin, mutta kun hän puhuu ”blasts”, tarkoittaa hän luuydinnäytteestä löydettyjä kypsymättömiä soluja, joista olisi pitänyt tulla kolmea eri verisolulinjaa; punasoluja ”red cells”, valkosoluja ”white cells” ja verihiutaleita ”platelets”, yhdessä nuo kolme ovat veriarvot eli ”blood cell count”.
Vasteet slideissa hoidolle ovat:
SD eli stable disease, jolloin tauti pysyy aisoissa, ei selvästi parane ei pahene
PD eli progressive disease, tauti pahenee eli blastien määrä nousee johtaen veriarvojen huononemiseen ja tod näk kuolemaan TAI sitten potilas siirtyy toiseen kokeelliseen trialiin
CR on täydellinen vaste, blastit pudonneet matalalle tasolle luuytimessä ja em. kolme solulinjaa normalisoituneet veressä
CRi sama kuin ed. mutta kaikki verisolulinjat eivät ole normalisoituneet
Allo-HSCT on kantasolusiirto, onnistuminen Bexin kannalta sekin, jos potilas saatiin sillä sellaiseen kuntoon, että siirto onnistuu
mCR on luuytimen blastien täydellinen vaste, verisolut eivät ole normalisoituneet
50 % blastien vähentyminen, ei sovi mihinkään em. luokituksessa, seuraava mittaus näyttää kumpaan suuntaan kääntyy
HI-P on Hematologic improvement-platelets eli verihiutaleiden määrän normalisoituminen
Käännettynä esim. Google translatella:
Kahdeksan 15 OR:sta havaittiin kaikissa kolmessa kaksoisannoskohortissa.
Tässä Faron tarkoitti ilmeisesti viestiä, että vastetta tuli kahdeksalle potilaalle 15 potilaasta ja kaikilla eri annoksilla. Kysymys siitä, missä ne loput 7 OR:ää ovat on turha, koska niitä ei ollut. Lääketieteen kielessä ”Eight of 15 ORs” tarkoittaakin vastetta 53 %:lla potilaista. Sähkösanomatyyli on vaikea ja väärinymmärrys helppoa aina, kun voi ymmärtää väärin🙃
Faron viesti 2023-07-19 09:01:00 Conference Call ”Following the completion of the event, a replay will be available on the Company’s website.”
On siellä slidet https://www.faron.com/sites/faron-corp/files/faron/investor/results/BEXMAB%20Study%20Update%20Deck%20July%2019%202023.pdf, mutta callin replayta ei @Paavo_Koivisto
Nyt osa sijoittajista on saanut esim. Q&A infon (mm. ML kertoi tavoitteista) ja osa ei.
Oliko toi mCR hyvä vai huono juttu?
Valitettavasti maksumuurin takana, mutta Markku toteaa artikkelin lopussa, että syksyn testitulosten jälkeen ensi keväällä siirtyvät pivotaalivaiheeseen (nopeutetussa lupamenettelyssä kind of faasi3) ja että “lupahakemuksen maksimikäsittelyaika on 150 päivää, jonka aikana FDA voi esittää lisäkysymyksiä. Jos lupa myönnetään, markkinointi voi alkaa seuraavana päivänä.”
Kyllä se on hyvä juttu. Kun nuo blastisolut eli epäkypsät verisolujen esivaiheet on saatu taklattua, luuydin voi alkaa toipua ja muodostaa verenkiertoon kypsiä puna- ja valkosoluja ja verihiutaleita. Niiden määrät riippuvat niiden eliniästä eli uusien tulosta ja vanhojen poistumasta. Punasolut elävät 2-3 kk, eri valkosolut päivistä useisiin viikkoihin ja verihiutaleet reilun viikon. Näin ollen voi olla ihan toivottava prosessi, että ensin korjaantuu tehdas eli luuydin ja sitten vasta tuotteet eli verisolut. Jälleen, aika eli pari kk näyttää mihin päädytään. Pelkkä luuytimen toipuminen ei ole toipuminen eli tehdas ilman tuotteita on hyödytön. Punasolujen puute aiheuttaa hapenpuutetta ja jatkuvaa luovuttajaveren tankkausta, josta rautakuormitus, valkosolujen puute infektioriskit, johon ehkä väliaikaista apua valkosolukasvutekijäpiikeistä ja verihiutaleiden vajaus verenvuotoriskejä, vaikeimmillaan joudutaan niitäkin luovutusverestä tankkaamaan ja siitä hetken apu.
Aloitusraportin tuottolaskelmien mukaan MDS:ää sairastavista saisi Bexia vain 10 %. Nyt standardihoito eli Aza tehoaa aluksikin vain n. 50 %:lle. Lopuiltakin teho häviää useimmiten vähitellen. Veikkaisin, että Bexia tulee saamaan lopulta lähempänä 100 % kuin 10 % potilaista.
Ainoa parantava hoito on kantasolusiirto, mutta sen hoidon sivuvaikutuksiin kuolee noin 25 %. Siirron jälkeenkin tauti voi uusiutua, 15-30 %:ssa. Siirron saamiseksi lasketaan riskipisteet, joissa blastien määrän ja verisolulinjojen kunnon mukaan annetaan pisteitä. Jos ja kun Bexin annon jälkeen on saatu potilas Suomessakin siirtokuntoon, avaa se isommmat markkinat. Paremmilla veriarvoilla ja luuytimen kunnolla tulee vähemmän esim. vaarallisia infektioita siirron yhteydessä ja onnistumisprosentti nousee.
Faasi 3/pivotal toki ratkaisee lopullisesti tehoasian, miljardien dollarien magrolimabikin oli tehoton faasi 3:ssa, vaikka 1b:ssä näytti yhdistelmähoitona tehoa 91 %:ssa. Magroa annettiin 3:ssa sokkona joko Azan kanssa tai pelkkä Aza. Kyseessä oli tuoreet aiemmin hoitamattomat MDS:t. Faasi 1b:ssä samoin oli kyse ensilinjan hoidosta Azan kanssa.
Jos Bex jatkaa näyttöjä Aza-hoidossa epäonnistuneissa tapauksissa (MDS-HMA) faasi 2:ssa, epäonnistumisen riski 3:ssa on pienempi kuin magrolla. Kuumeisesti varmaan etsitään yhteisiä markkereita r/r AML-potilaille, joille Bex ei toiminut. JOS löytyy, päästään rikastamaan aineisto ja tulokset 
Inderesin arvio rahoitustarpeesta, perustuen Faronin presikseen, oli aloitusraportissa faasi 2 ja 3 tutkimusten saamisesta päätökseen 50+100 miljoonaa. Tämän pääomainjektion mahdollinen, ei enää täysin villi, skenaario on BMS:n eli VIDAZA® (azacitidine) – Bristol-Myers Squibb Companyn upfront maksu 200M USD, jolla saadaan MATINS, BEXMAB ja BEXCOMBO tehtyä loppuun ja siksi ajaksi käyttöpääoma firmalle.
Kuulostaa loogiselta skenaariolta. Joka tapauksessa Faron tarvitsee tulevaisuudessa sellaisen kasan pääomaa, jota tuskin on saatavissa osaketta laimentamalla tai pankissa käymällä. Tarvitaan rikas kumppani Big Pharman puolelta, ja tuollainen upfront-maksu olisi siihen helpoin tie. Muuten ei kolmosfaasia tule. Toki myös buyout on mahdollinen, muttei ehkä yhtä todennäköinen.
Mielestäni tuon faaseihin II ja III tarvittavan pääoman hakeminen listautumalla NYSE:een alkaa myös olla realistinen vaihtoehto. Tuolla LSE:n foorumin puolella (the Man, the Myth, the Maverick) Sax kommentoi aiemmin, että Faron on ryhtynyt käyttämään LifeSci Advisorsia* IR firmana. Tämä parantanee Faronin näkyvyyttä Amerikassa relevanteille sijoittajille. Samaan aikaan firman CFO on vaihdettu kokeneeseen amerikkalaiseen kaveriin, joka aiemmin muun muassa toimi 2021 NYSE:een listautuneen Cognition Therapeuticsin CFO:na, ja viimeisen pari vuotta kestäneen biotekkien jääkauden odotetaan kohta myös alkavan sulaa. Tämä viitannee siihen, että myös IPO saattaisi olla valmisteilla.
Tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta ehkäpä joku osaa vastata. Uusimmassa pipeline-kuvassa Matins-tutkimuksen palkki ulottuu faasin 2 puoleenväliin, kun se aiemmin ulottui faasin 2 loppuun. Mistä tämä muutos johtuu, vai onko edes kyseessä muutos?
Jos en nyt aivan väärin muista, niin siinä edellisessä FDA:n päätöksessä Matinsin joissain syöpäkohorteissa vaadittiin vielä lisää dataa annostelun tarkentamiseen. Matinsin seuravan faasin pitäisi kai olla II/III, jolloin joissain syövissä tuota annostelua alkuun vielä tarkennetaan, ennen kuin siirrytään faasin III kokeisiin. Joku paremmin muistava voi korjata jos olen väärässä.
Omistajalistoilla on käynyt kyllä jonkinlaista hulinaa heinäkuussa, suuret ovat tankkailleet.
100 Shareholders in Total 59,486,992 89.91 2,486,575 4.36
100 Largest Shareholders 59,486,992 89.91 -177,487 -0.30
Näkyyköhän tuossa nyt enimmäkseen rahoituskierroksella lisääntyneet osakkeet, vai onkohan tankkailtu muuten myös.
Eläkevakuutusyhtiöt ovat tankkailleet ja sitten OP pienyhtiöt lisännyt n.30% , Danske Invest Finnish Equity Fund 66.67% ja pikavilkaisulla oli pari muutakin rahastoa tankkailemassa.
edit. linkki unohtui
Aina positiivinen Sax Lontoon puolella kirjoitteli:
Https://wsw.com/webcast/canaccord89/farn.l/2742223
Nice little update - Markku and MLF are in US in person .
No new data - but from the talk they are having very busy ongoing talks with potential partners at the moment ( as always lol) , but highlighted how Bex is wholly owned , opening new sites shortly in US ( Yale UFC and Fred Hutch) .
Orphan Status has been applied for and expect FDA response in next couple of weeks .
ASH abstact is next goal - new patient efficacy data will be presented by then also , as more patients are on the study already .
When asked about who else is working on Clever1 - Marku says that we have no direct competitors . Well protected by patents until 2037 , and although they are the ’ new kids on the block ’ , they are expanding in US .
Looking to be Nasdaq ready - as US and hence the Boston office is very important for the future .
So just a quick chat really - but you get the impression that they will be having plenty of meetings .
Uusimmassa Duodecim lehdessä juttua makrofageista syövän immunologiassa. Faron vahvasti mukana jutussa 
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2023/15/duo17782
Bex alkaa saamaan näkyvyyttä kliinikoidenkin keskuudessa. Duodecim-lehti taitaa tulla melkeen kaikille lääkäreille.
"Toistaiseksi pisimmälle kliinisissä tutkimuksissa edennyt hoitokeino, joka perustuu makrofagien uudelleenkoulutukseen, lienee Clever-1-vasta-aine beksmarilimabi. Clever-1 on solujen tarttumis- ja haaskareseptori, jota ilmentävät paitsi monosyytit ja makrofagit, myös veri- ja imusuonten endoteelisolut (40). Clever-1 sitoo hyvin monenlaisia rakenteita lipoproteiineista hiilihydraatteihin sekä muun muassa hapettunutta LDL:ää, apoptoottisia soluja ja bakteereita.
Syöpäkasvaimet sisältävät vaihtelevia määriä Clever-1-positiivisia makrofageja, ja niiden suuri määrä liittyy yleensä huonoon ennusteeseen. Prekliinisissä syöpämalleissa Clever-1-vasta-aine ei varsinaisesti vähennä makrofagien tai edes Clever-1-positiivisten makrofagien määrää syöpäkudoksessa, mutta häiritsee Clever-1:n toimintaa. Tämä korostaa M1-makrofageille tyypillisiä piirteitä ja herättää lamaantuneita tappaja-T-lymfosyyttejä (41). Beksmarilimabin rakenne on myös geeniteknisesti muokattu niin, ettei sen häntäosa sitoudu vasta-ainereseptoreihin, vaan sen vaikutus johtuu nimenomaan Clever-1:n häiritsemisestä (42).
Beksmarilimabin tehokkuutta on tutkittu kliinisessä tutkimuksessa rinta-, maksa-, iho-, mahalaukku- ja sappitiehytsyövän hoitoon. Potilaiden luovuttamissa verinäytteissä ennen ja jälkeen beksmarilimabin antamisen on havaittu samankaltaista monosyyttien M1-polarisaation voimistumista ja T-lymfosyyttien heräämistä kuin prekliinisissä syöpämalleissa, ja noin kolmasosa hoidetuista potilaista on saanut positiivisen hoitovasteen (43). Erityisen lupaavaa on, että beksmarilimabi vaikuttaa toimivan nimenomaan sellaisten potilaiden hoidossa, joiden syöpäkudos on kylmä ennen hoidon aloitusta. Kiinteiden kasvainten lisäksi beksmarilimabin turvallisuutta, siedettävyyttä ja tehoa tutkitaan nyt myös akuutin myelooisen leukemian ja myelodysplastisen oireyhtymän hoidossa standardihoidon kanssa annettuna. Mielenkiintoista näissä syöpätyypeissä on se, että Clever-1 ilmentyy makrofagien lisäksi myös myelooista alkuperää olevissa syöpäsoluissa, joten beksmarilimabi saattaa vaikuttaa sekä makrofagien että syöpäsolujen kautta."
