Finanssisektori sijoituskohteena

S-pankin puolella myös Tontit ja toimitilat -rahasto pidentää lunastusaikaa ja maksuperiaatetta.

Periaatteessa mielenkiintoista peilata likvidimpään kohteeseen. Osakkeita on helppo myydä jos hinnalla ei ole väliä.

Samahan pätee vaikka asuntorahastoihin ja tonttirahastoihin, saisihan niidenkin kohteet helposti myytyä jos jos hinnalla ei ole väliä.

Onkohan tuo rahastojen käyttämä velkavipu sitten se joka ‘suojelee’ osuuden omistajien hätäistä arvonlaskua…

Jos lunastuspyynnön siis tekee maaliskuun lopun määräaikaan mennessä, sijoittajalle maksetaan syyskuun lunastuspäivän arvon mukaisesti. Rahastojen lunastuspäiviin ei tehty muutoksia.

Aiemmin rahastojen lunastus on toteutettu sen lunastuspäivän arvoon, johon mennessä lunastuspyyntö on jätetty. Lunastus maksettiin sijoittajille heti osuuksien arvonlaskennan jälkeen.

Sijoittaminen | Rahojen saaminen kiinteistö­rahastoista vaikeutuu: S-Pankki maksaa lunastuksia puolen vuoden viiveellä: https://www.hs.fi/talous/art-2000009895711.html

3 tykkäystä

Hyvää juttua kiinteistörahastojen arvostuksesta ja arvonmäärityksestä. Jokaisen kiinteistörahastosijoittajan tulisi ymmärtää nämä asiat.

https://viisasraha.fi/Markkinat/Markkinatilanne-näkyy-kiinteistörahastojen-arvoissa-viiveellä-Ei-olla-menossa-ylöspäin

12 tykkäystä

Olisiko syytä linkittää myös sopivaan rahastoketjuun, esim. Rahastot ja niiden erot?

(Juurikilla ei vieläkään ole ketjuttamis- eikä paljon muitakaan oikeuksia.)

Nyt taitaa taas jenkit irtaantua täältä harmaalta rajaseudulta kun ei ollenkaan seurata finanssi sektorin kehitystä ja mörnitään laitaan myymällä päiväkausia esim. Nordeassa, jota seuraan ja omistan. Toki laskettiin tietenkin jenkkien mukana, mut kai tää pitää lukea pitkänä pelinä ja välttää myyntejä. Tuli vaan jo ylipainoon finanssisektori salkussa kun piti mandatumia ja capmaniakin napsia.

Jos syyskuulta saakka käyriä kattoo niin Nordea kyllä pärjäsi paremmin kuin yleiskäyrä, joten ehkä tässä vain tasotellaan tasoja ja edelleen pelätään luottotappioita joita ei ole ollut nimeksikään peloista huolimatta.

1 tykkäys

Mietin sellaista että miten käy pankkien arvostukselle (osakehinnalle) kun talous lähtee elpymään?
Pankkien hinnathan ovat nyt alhaalla taantuman ja luottoriskien pelosta. Hyviä osinkoja on tulossa, mutta niiden kylkeen olisi hyvä saada myös osakkeen hinnan kasvua.
Aloittelevana sijoittajana ostin paljon pankkien osakkeita, mutta nyt houkuttelisi sijoittaa teknofirmoihin suuremman kasvun toivossa. Toki jos pankkiosakkeesta saisi 7% osingon + 5% vuosikasvun. Sehän on melko suuri määrä, jos ottaa huomioon että samanlaista orgaanista kasvua vaadittaisiin teknologiayhtiöltä.

2 tykkäystä

Ålandsbankenin markkinakatsauksessa hehkutettiin pohjoismaisia pankkeja. Tässä ehkä oleellisin anti:

11 tykkäystä

Hyvä graafi. Ruotsin kansantaloutta en kyllä ole seurannut, että koska siellä lähtee koronlaskut käyntiin.
Voisin hajauttaa pari pohjoismaista pankkia mukaan.

Olen aina pitänyt Yhdysvaltojen pankkisektoria jotenkin yksinkertaisena – ainakin, jos vertaa EU:n pankkien tilkkutäkkiin. USA:n neljä suurinta pankkia ovat Citi, JPM, BofA ja Wells Fargo. Koko touhu on aina vaikuttanut olevan vain muutaman pankin varassa.

Tämä mielikuva ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. FT:n jutun mukaan USA:ssa on 4400 pankkia. EU:n alueella googlailin niitä olevan n. 5000 (Statista 7/2022). Ero pankkien määrässä on paljon kuvittelemaani pienempi.

Kevään pankkikriisi muutti USA:n isojen pankkien markkinatilannetta. Pääoma hakeutui suuriin pankkeihin samaan aikaan, kun riskiseksi koetut paikallispankit kärsivät talletuspaosta. Muutama meni tässä yhteydessä myös “belly up”.

FT kertoo, että USA:n neljä suurinta pankkia teki kolmannella vuosineljänneksellä 45% alan kokonaisvoitoista. Tämä oli enemmän kuin vuosi sitten, jolloin osuus oli 35%, ja reilusti yli 10 vuoden keskiarvon, joka oli 39%.

FT:n jutussa kerrotaan pienten pankkien isoja suuremmista kaupallisista riskeistä ja isommista varauksista, joilla riskeihin varaudutaan. Sen sijaan suuret pankit, ehkä teknologisten etujensa tai koon vuoksi koetun turvallisuuden takia, eivät ole joutuneet maksamaan niin paljon pitääkseen tallettajat.

USA:n neljä suurinta pankkia maksoivat alle 2 prosenttia vuodessa korkoa tileistä kolmannella neljänneksellä – verrattuna alueellisten pankkien lähes 3 prosentin keskiarvoon. Lisäksi yli 40 prosenttia maan neljän suurimman pankin talletustileistä ei maksa korkoa lainkaan – verrattuna koko alan 30 prosenttiin.

Jutussa todetaan, että ihmiset eivät ole siirtäneet rahojaan suuremmista pankeista, joten niiden ei ole tarvinnut maksaa yhtä paljon kuin pienten pankkien.


En ole koskaan ollut innokas pankkisijoittaja. Amerikkalaispankeissa on ollut jonkin verran kiinni. Rakensin Nordeaan melko tukevan position viime vuosien aikana pelkästään siksi, että koin osakkeen olleen alennusmyynnissä arvoon, asemaan ja tuotto-odotuksiin nähden. Alennusmyynnissä Nordea on lukuja katsellen vieläkin, mutta aiemmin ero oli räikeämpi.

Uskon EU:n pankkien konsolidoitumiseen ajan mittaan yksinkertaisesti siksi, että pienten pankkien asema tuskin on parantumassa maissa, joissa myös paikallisia kriisejä voi syntyä. EU:n pankkitalletusten turvaraja toimii pienpankkien eduksi tiettyyn rajaan saakka, mutta en itsekään tallettaisi enää pienpankkeihin juurikaan talletussuojaa suurempia summia. Ja vaikka suoja onkin, rahat voisivat olla jumissa ties kuinka pitkään kriisin iskiessä.

Pankkimaailman konsolidoituminen voi tapahtua jonkun isomman kriisin kautta, jota en tietenkään toivo, mutta olen melko varma siitä, että USA:n kaltainen kehitys on realiteetti myös EU:n alueella. Credit Suisse ei ollut mikään pieni toimija, mutta se antoi esimakua eurooppalaisille kuluttajille ja sijoittajille siitä, miten helposti tilanteet voivat muuttua pienissä tai muuten riskisissä pankeissa. Pelkästään kuluttajasentimentin hetkellinen muuttuminen voi ajaa riskisemmät pankit toisten syliin.

(mm)

13 tykkäystä

Lakiin kirjattu palvelulupaus on tiukka. Jos joku ilmoittaa Rahoitusvakausvirastolle, että ei ole saanut pankilta talletussuojan alaisia erääntyneitä ja riidattomia varoja, sillä on 5 työpäivää aikaa selvittää, mistä on kyse, ja tehdä päätös, maksetaanko pankin talletukset talletussuojasta. Sama määräaika alkaa tuomioistuimen tai muun viranomaisen toteamasta pankin maksukyvyttömyydestä. Jos talletussuojaa päätetään käyttää, sen tulee maksaa korvaukset tallettajille 7 työpäivän kuluessa (tietyissä erityistapauksissa enintään 3 kk).

Tämä tiukennnus on tehty edellisen finanssikriisin jälkeen.

5 tykkäystä

Takerruit jälleen kerran pieneen asiaan. En kommentoinut viestissäni sanallakaan Suomen tilannetta enkä usko, että meillä olisi suurempia ongelmia talletussuojan kanssa – ainakaan yksittäisten pankkien konkurssien kohdalla.

Kirjoitin EU:sta, jonka alueella on maakohtaisia talletusrahastoja talletussuojaa verten. Pankkien konkurssitilanteet voivat mennä sangen monimutkaisiksi etenkin suuremmissa kriiseissä.

1 tykkäys

En sinua tunne, mutta muiden kanssa keskustellessa on tullut selväksi, että moni perustaa käsityksensä menneiden kriisien tapahtumiin tietämättä, että systeemiä on niiden seurauksena muutettu.

Tuo 7 työpäivän määräaika tulee EU-direktiivistä. Sitä en jaksanut selvittää, kuinka moni jäsenvaltio on noudattanut velvollisuutta säätää nämä määräajat kansalliseen lakiin, eikä toki ole mitenkään mahdotonta että järjestelmä on jossain rakennettu niin, ettei se kykene suoriutumaan lakisääteisistä velvotteistaan. Silti mielestäni lakisääteiset määräajat ovat asian arvioinnissa relevantteja.

Itse laajempaan analyysiisi minulla ei ollut huomautettavaa, joten en sitä kommentoinut. En katso tarpeelliseksi kommentoida vain kommentoinnin vuoksi.

5 tykkäystä

Päivitettiin Alexandrian laajan raportin yhteydessä myös varainhoidon toimialakatsausta sekä tuotiin lisää dataa kotimaisten varainhoitajien suorittamisesta. Relevanttia kaikille sektorista kiinnostuneille. Ohessa linkki rapsaan:

10 tykkäystä

Ohessa taas juttua kiinteistörahastoista: https://www.hs.fi/visio/art-2000010035871.html
Kehitys ei yllätä, lunareita on jonossa ja tavaraa ei saada myytyä (ainakaan järkevillä hinnoilla). Tulee tosi mielenkiintoinen rahastoraportti tammikuussa, kun nähdään miten paljon lunastuksia H1’23 aikana on tehty. Rahastoyhtiöiden reaktioiden ja kommenttien perusteella lunastuksia voi olla tulossa yllättävänkin paljon.

14 tykkäystä

Tässä kommentteja ja yhteevetoa Saulilta ja Kasperilta

Varainhoito- ja rahastomarkkinan kolmas kvartaali jatkoi alkuvuonna nähtyä kehitystä, jossa erityisesti kiinteistötuotteiden myynti on muuttunut selvästi aiempaa haastavammaksi. Korkotuotteet näyttävät puolestaan päätyvän kuluvan kalenterivuoden voittajiksi, sillä lähes 80 % tammi-lokakuun sijoitusrahastojen nettomerkinnöistä suuntautui joko pitkän tai lyhyen koron rahastoihin.

4 tykkäystä

Ohessa erinomainen artikkeli Amwatchilta PE-markkinan valuaatioista. Näitä samoja teemoja mekin ollaan välillä ihmetelty, että miten yksi omaisuusluokka voi seilata ihan omaa elämäänsä :sailboat:

Fresh figures show major differences in pension funds' private equity returns — AMWatch Juttu on maksumuurin takana, mutta ohessa kiinnostavimpia poimintoja:

The Danish pension fund for early years professionals, Pædagogernes Pension (PBU) booked the largest return of 26%, while Industriens Pension saw the lowest return of -8.3% representing a difference of 34 percentage points, a comparison conducted by the Danish pension and investment analyst Nikolaj Holdt Mikkelsen shows.

“Of course, this could indicate that they are investing in different assets, but I think the dispersion in returns is mainly due to how fast or slow they have been to adjust the value of their assets,” he says.

Mikkelsen finds it remarkable that during a period of constant rate hikes that have subdued dealmaking, increased borrowing costs for leveraged buyouts, and made IPOs nearly impossible for private equity funds, Industriens Pension and PensionDanmark are the only Danish pension funds to report negative returns from the asset class.

During last year’s major downturn in listed markets, the valuation of private equity and other alternatives also raised eyebrows as pension funds reported widely different returns and some portfolios of unlisted assets seemed to defy gravity.

Following an inspection earlier this year, the Danish FSA recently ordered several pension funds to evaluate their alternative investments more frequently.

”We have discovered something that we think needs to be corrected. So there’s still potential for improvement in terms of the processes and methods that have been set up to ensure that valuations are sufficiently frequent and accurate as the market develops,” Per Plougmand Bærtelsen, Deputy Director General of the Danish FSA.

16 tykkäystä

Jälleen AMWatchilla oli mielenkiintoinen artikkeli Fourtonista, joka voisi olla kiinnostava ostokohde useammallekin meidän varainhoitotalolle (esim. Titanium tai Alexandria). Myös Fourton toteaa, että toimialalla on paljon aktiviteettia.

Finnish stock-picking manager has tripled its AUM since merger in 2021 — AMWatch (maksumuuri)

”The company is fully owned by its key personnel. Currently, the AUM in our mutual funds is EUR 200m and some + EUR 100m in discretionary wealth management. Fourton merged with Asia focused JOM Fund Management in 2021.”

”All our six equity funds are actively managed and do not follow any equity indexes. A key focus area is developing Asia with three funds, while in Europe, we have two funds plus one global health care-themed fund.

”Fourton is currently one of the few fully independent fund managers in Finland. We value our autonomy very highly and we truly believe that by being independent, we can offer unique investment strategies and products to our valued clients.”

A lot is happening in our field of business at the moment. Naturally, we keep our eyes open in case something interesting comes to our attention – for example, opportunities relating to distribution that could help us reach more investors and spread knowledge around Scandinavia.

10 tykkäystä

“My criticism has been narrowly focused on PE’s lack of mark-to-market valuations and some of the implications this brings. The illiquidity and nonmarking were once implicitly acknowledged, appropriately, as a bug, but are now clearly sold as a feature. The problem is logically you get paid extra expected return for accepting a bug (possibly explaining some of PE’s historical success), but you pay by giving up expected return for being granted a feature. This is a potential problem going forward.”

https://www.institutionalinvestor.com/article/2bstqfcskz9o72ospzlds/opinion/why-does-private-equity-get-to-play-make-believe-with-prices

10 tykkäystä

Vaikka ei mikään finanssiyhtiöilta olekkaan, niin tänään lavalla pelkkiä tämän sektorin firmoja. Esitykset alkaa 16.00: Navigating the Finnish Stock Market | Monday, Dec. 18 at 4:00 pm EET - Inderes

9 tykkäystä

Ohessa KL:ssä hyvä juttu metsärahastoista. Tätä asiaa me ollaan itsekin välillä ihmetelty. Tärkeä tiedostaa tuo likviditeetin puute metsäomaisuudessa. Jos asunnot/kiinteistöt ovat suhtellisen epälikvidejä, niin metsä on oikeasti tosi epälikvidi omaisuuserä.

Beckin ajattelussa likvidi rahastorakenne ei istu epälikvideihin omaisuusluokkiin. Jos metsää menisi lunastusten takia pakkomyyntiin, ei arviolta 200 miljoonan euron tilamarkkina jaksaisi niellä 50–100 miljoonan euron arvoista lisätarjontaa.

Lisäksi rahastojen ostot ovat jo useana vuonna tuoneet yli 50 prosenttia markkinatransaktioista: näin raskaiden instituutiokauppojen hyytyminen painaa metsätilojen hintoja väkisin.

Beckin mukaan ongelma onkin siinä, että metsärahastojen koko on paisunut liian suureksi niiden taustalla elävään likviditeettiin verrattuna. Käytetty mekanismi suhteessa markkinoiden kokoon on väärä.

Voisi perustellusti kysyä, mitä taikatemppuja metsärahastot ovat tehneet, kun ne kerran ovat kirjanneet 16–17 prosentin hirmutuottoja. Tähän on päästy myös diskonttokorkoa laskemalla eli arvoja nostamalla.

Nyt testataan, missä määrin metsärahastot kirjaavat arvojaan alaspäin. Näyttää myös vahvasti siltä, että rahastojen tuottoeroja selittävät ennen kaikkea erot arvonmääritysmenetelmissä.

33 tykkäystä

Kirjoitin eläkeyhtiöiden salkunhoidon kuluista. Kulut about tuplaantuneet kymmenessä vuodessa, koska pääomasijoitusten ja hedgerahastojen osuus kasvanut salkuissa oleellisesti.
Juttu tilaajille.

Juttua tehdessä pohdin myös sitä, että eläkeyhtiöiden tuottoluvut kertovat nyt ihan eri tavalla sijoitustoiminnan tuotoista kuin vielä finanssikriisin aikoihin. Tuolloin vielä ylivoimainen enemmistö eläkesalkuista oli noteeratuilla markkinoilla koroissa ja osakkeissa. Tänä päivänä about 40 prosenttia salkuista on pääomasijoituksissa, kiinteistöissä, hedgerahastoissa yms tavarassa, joka ei ole likvidiä ja mitään luotettavaa mark-to-market-arvoa ei ole usein laisinkaan saatavilla.
Ja niin, nuo edellä mainitut epälikvidit sijoitusluokat ovat tuoneet leijonanosan eläkeyhtiöiden tuotoista (ja kuluista) edellisen 10 vuoden aikana.

39 tykkäystä