Taitaa olla hallintorekisterin takana. Omistus Johtoryhmä-esittelysivun perusteella ennen myyntiä ~120 000kpl, eli myi alle 10%.siitä. Ja niille, joille nimi ei kerro mitään, niin kyseessä on Keski-Euroopan myyntijohtaja.
Edit:
@PeeJii : Arvopaperin sisäpiirikauppalistan mukaan tänä vuonna sai osakepalkkion toukokuussa, ~4300 osaketta. Osakkeen arvo taisi tuolloin olla ~30 €, eli ~129 k€ arvosta. Nyt tehty myynti on about 100k€ isompi, mutta toki kyseessä voi silti olla ainakin osittain veroja tms varten tehty myynti. Yhtä kaikki, ei mielestäni erityisen negatiivinen signaali millään tasolla, lähinnä neutraali.
Plussapiste Markukselle siitä, että myi tuollaisen hauskan luvun (11 111kpl) eikä mitään tylsää tasalukua.
Yleisellä tasolla hyvä muistaa että vuoden lopun myynnit saattavat olla vaikkapa verojen kuittausta varten tehtyjä myyntejä tms. (en nyt kerkeä tarkistamaan mutta Wörmanseder varmaan myös saanut osakkeita aika hyvin kompensaationa) - kovin monella nyt ei ole taskun pohjalla kymmeniä tai satoja tuhansia euroja joilla moisia kuittailla.
Ja kuten Musti mainitsi niin vielä pieni osuus koko omistuksesta.
Uusittu yhtiöraportti sisälsi mukavan suoraviivaisen DCF-mallin. DCF-malliin perehtyminen on ollut viimeaikoina yksi ajankäyttönikohteista, niin päätin tarttua tähän.
Kimppaannuin kuitenkin tästä hieman, koska itse kaipailisin havainnollistavaa mallia, jossa oleellisten muuttujien vaikutusta käsiteltäisiin visuaalisesti.
Näin kansakoulunopettajana otinkin käyttöön vanhan kunnon GeoGebran ja syötin sinne raportin arvot. Tein muutamasta muuttujasta liukusäätimellä säädettävän, jotta pystyy kokeilemaan dynaamisesti mikä niiden vaikutus olisi DCF-arvoon. Tämmönen siitä tuli:
Muuttuvia arvoja ovat siis liikevaihto, -voitto sekä niiden johannaiset. Muut arvot pysyvät samoina kuin raportissa. Pisteet siis kertovat mikä olisi osakkeen DCF-arvo (pystyakseli) annetuilla parametreilla ja eri WACC:lla (vaaka-akseli). Liikevaihdon kasvu ja liikevoittomarginaali asettuvat vuodesta 2024 terminaaliarvoonsa siten, että liikevaihto laskeutuu etupainotteisesti, kuten raportissa ja liikevoittomarginaali taas asettuu lineaarisesti. Lähtöarvoina ovat raportin arvot. Raportissa käytettiin WACC:na 8.2 %:a.
Kannattaa muistaa, että lähtökohtaisesti jokainen DCF-malli on väärässä, joten lukuja ei kannata ottaa tosissaan. Ehkä suurin viihdearvo onkin eri muuttujien vaikutuksessa. Lisäksi en ole DCF-mallin ekspertti, enkä tiedä mitä oletuksia Inderesin raportti sisältää, joten kaikki mahdolliset johtopäätökset menee omalla vastuulla.
Skenaarioiden perään on ihan oikeutettua huudella ja jonkinmoinen herkkyystaulukko raportteihin on kyllä myös meillä kehitystyössä korvan takana. Tämä menee nyt Harviasta vähän ohi, mutta yleisesti kannattaa pitää mielessä että jos kasvuvauhtia kovasti muuttaa niin oletettavasti (ei toki ihan kaikilla firmoilla) investointeja pitää lisätä jos kasvetaan kovemmin (ja/tai kiinteitä kuluja), jotka näkyy kassavirrassa negatiivisesti. Eli ihan tyhjiössä ei voi kasvu/kannattavuusennusteita ajatella. Tämä vaikeuttaa herkkyyksien tekoa.
Jäin pohtimaan Harvian esityksestä yhtä diaa terveysväitteistä (kuvakaappaus viestin lopussa). Harvian tavoite ja missio on edistää ihmisten terveyttä lämmön avulla. Minusta tähän toisi vakuuttavuutta, jos referenssit väitteiden tueksi olisi näkyvillä, joko esitysmateriaaleissa tai nettisivuilla. On tietysti mahdollista, että heillä on tutkimukset avattuna esimerkiksi hotellien, kuntosalien, golf-klubien yms markkinointi materiaaleissa. Onko @Rauli_Juva :lla tietoa, miksi ei tuoda esille että väitteet perustuvat tutkimukseen? Jos ei niin voisi seuraavassa kyselysessiossa Harvialta asiasta kysyä. Ihmettelen jos professional-markkinassa asia ei ole vielä noussut esille.
Lyhyellä Google scholar selailulla hakusanalla “Sauna” aiheesta löytyy kyllä tuoreitakin tutkimusartikkeleita.
PS. Kiitoksia vastanneille, tutkimuksiin näköjään löytyikin viittaukset nettisivuilta. Kiva huomata, että lähteitä löytyi useampiakin eikä olla vain yhden tutkimuksen varassa.
nykyään näyttää olevan trendinä (ei tekoina), että joku johtoryhmästä saa nimen perään myös innovaatiojohtajan tittelin, se voi olla esim. henkilöstöjohtaja tai markkinointijohtaja,
Harvia perheyhtiönä oli innovaatioissa aktiivinen (lähteenä PRH:n patenttitietokanta), ja jos sitä pitää mittarina, niin nykyisin ei ole sitä, eikä silloin ollut innovaatiojohtajia Harviassa
Mutta noita kuvassa näkyviä punaisia ei näytä vielä saavan mistään, Harvian verkkosivuilla on paikka niille, mutta ei pysty vielä ainakaan ostamaan. Ihme touhua kyllä ettei saada heti myyntiin kun kyse kuitenkin tuotteesta Pyyhe ???!?
Financial Timesissa tuore juttu jenkkien saunabuumista. Ei mitään varsinaista uutta tälle palstalle mutta hyvä että trendi on edelleen olemassa varsinkin varakkaiden keskuudessa. Terveyshyödyistä luonnollisesti maininta:
(Jutun saa kyllä halutessaan luettua ilmaiseksi usein googlaamalla esim FT saunas hot right now tai muilla hakusanoilla)
Alla pari muuta poimintaa:
I am crimson-faced and sweating into my swimsuit. But I am on trend. You only have to look at Instagram or TikTok, where stars from Lady Gaga to Gwyneth Paltrow to the Beckhams post pictures from saunas to see the steam rising. The sauna at the Parliament Hill Lido in London is “struggling to cope” with the influx of newcomers during the past year, a manager said. On Instagram, a search for the hashtag #saunaselfie yields more than 33,500 results.
Tärkeää viestinnässä ja markkinoinnissa korostaa että saunat, kiukaat ja kulttuuri tulevat Suomesta - tulevasta Nato-maasta - eivätkä Venäjältä:
Running a business rooted in Russian culture has not been easy, though. In March 2022, Lazarev — who is Ukrainian — posted a social media statement expressing his disapproval of the war, concerned that some customers would assume that he was pro-Putin. “The banya tradition is probably five to seven centuries long — this cultural health institution exists longer than any political [sic] or government,” he says.
Osaako joku valaista mistä johtuu Harvia vuosikertomuksen ja Inderesin raportin ero kassavirran osalta? Harvian vuosikertomus 2021 sanoo konsernin rahavirtalaskelmassa liiketoimintojen kassavirtojen olevan 21,8 m€ (2020 28 m€), kun taas Inderesin raportissa operaatioiden kassavirta on 21,1 m€ (2020 25,8 m€). Eroa on myös investointie osalta. Vuosikertomuksessa investointien rahavirta -19,2 m€ (2020 -20,6 m€), kun Inderesin raportissa -21,9 m€ (2020 -23,9 m€). Tähän varmaan joku yksinkertainen selitys, mutta en sitä itse keksi.
Kauppalehdessä juttua kulutussektorin osakkeista ja Harviasta samalla kommentteja ja pohditaan joko kurssi on pohjannut.
Raulin kommentit tulevasta vuodesta:
”Näkymä on nihkeä, vaikea kulutussektorin yhtiöistä on olla järjettömän innoissaan. Eivät ne arvostukset vielä räikeän halpoja ole. Meidän ennusteet kuluttajafirmoissa lähtee siitä, että kyllä tämä vuosi tulee aika vaikea olemaan”, Inderesin analyytikko Rauli Juva summaa.
Kuluttajatuotteet on olleet viimevuotisesta laskusta huolimatta koronavuosien voittajia, ainakin kun Helsingin yleisindeksiin verrataan.
Rahastot on siirtyneet ostolaidalle. Kuukausi sittenhän huomattiin että yksityissijoittajien määrä Harvian omistajina on vähentynyt. Sopii siis teemaan miten viisas ja tyhmä raha tuppaa käyttäytymään.
Danske Invest Suomi Osake -rahastossa kolmen viime kuukauden merkittäviä lisäyksiä ovat tietokanta Holdingsin mukaan olleet muun muassa käytettyjen autojen kauppias Kamux ja kiuasvalmistaja Harvia .Salkunhoitaja Ville Kivipellon mielestä moniin kuluttajayhtiöihin on jo hinnoiteltu pahaa enemmän kuin tarpeeksi, joten hän on lähtenyt lisäämään rahaston painoa näissä.
Salkunhoitaja näkee toimialan hinnoittelun nyt houkuttelevana lähiajan haasteista huolimatta.
”Kun arvioin suomalaisyhtiöiden viiden vuoden tuottopotentiaalia, kärkikahinoissa on tosi paljon kuluttajayhtiöitä. Nämä yhtiöt eivät ole koskaan mitään superhalpoja, mutta valuaatiot ovat yhtiöiden omaan historiaan nähden äärimmäisen edullisia. Monissa on myös kohtalaisen voimakas kasvutarina, ja ne pystyvät kasvamaan ajan yli melko reipasta vauhtia suhteessa Helsingin pörssiin.”
Kivipelto huomauttaa, että kuluttajayhtiöiden tuloksentekokyky ei ole nyt lähelläkään normaalitasoa.
Kun asuntolainojen korontarkistukset ja sähkösopimusten uusimiset rullaavat, yhä useampien kuluttajien ostovoima heikkenee lähikuukausina edelleen. Kuluttajaluottamus on alamaissa. Samaan aikaan yhtiöiden omat kustannukset ovat nousseet.
Yleinen teema artikkelissa on se että nyt tämä vuosi ja mahdollisesti seuraavakin vuosi on heikompi. Kuluttajaa rasittavat nousseet asuntolainojen lainanhoitokulut ja inflaatio ylipäätään samaan aikaan kun palkkakehitys on jäänyt olemattomaksi. Toivotaan että reaalipalkkojen lasku ainakin pysähtyy mahdollisimman pian. Summattuna, jos sijoitushorisontti on 5v tai enemmän, niin tässä on ehdottomasti ostopaikka.
