Jos otetaan Petrin 2.9.2021 yhtiöraportin DCF-mallista EBIT-luvut ja leikitään hieman. Peilataan tätä laskentaharjoitusta Haarumin kyselyyn, jonka @RandomFullet yllä esitti.
Petrin & Thomaksen luvuissa vuodelle 2026 on ennustettu 73.80 Meur raportoitua EBITiä eli liikevoittoa. Jos mietitään, että Harvia kykenisi pitämään 24% EBIT-%:n olisi liikevaihdon oltava vuodelta 2026 n. 307 Meur (Scenario 1). Skenaariossa 2 liikevoittoprossa laskee 22% → tämä tarkoittaa 335 Meur liikevaihtoa. Viimeisessä, kolmannessa skenaariossa Harvia on kyennyt pitämään “vain” 20% liikevoittoprosentin. Tällöin liikevaihtoa tarvitaan n. 370 Meur jotta DCF:n luvut osuisivat lankulle vuodelta 2026.
Haarumin kyselyssä odotuksena on 520 Meur liikevaihtoa. 20%-24% EBIT marginaaleilla tämä tarkoittaisi 104-125 Meur liikevoittoa vuodelle 2026, mikä on DCF:ssä vuodelle 2026 ennustettua 73.80 Meur liikevoittoa n. 41-63% korkeammat lukemat.
Tästä voidaan todeta että foorumilla/Haarumilla pidemmän aikavälin odotukset ovat melkoisesti korkeammalla mitä Petrin ja Thomaksen DCF-mallissa ennustetaan. Toki, tässä ei ole millään tavalla huomioitu yritysostojen vaikutusta ja uskon itse vahvasti että vuoteen 2026 mennessä on toteutettu useampi hyvän kokoinen yrityskauppa ja näin ollen tämänkin ajatusleikin saa tehdä useampaan kertaan vielä uudestaan
Tämän päivän lehdessä juttua Narvista (maksumuuri)
Lyhyesti:
Uudet toimitilat saatu käyntiin
Vienti vetää, mutta ei ole tietoisesti lähdetty jenkkimarkkinalle. Vienti LV:stä 24 %
Myöntävät, että ovat sähkökiukaissa kilpailijoita perässä
Puukiukat tuovat 60 % LV:stä
Sanovat, että saunomiseen liittyvät markkinat käyvät kuumana eivätkä näe syytä miksi sama ei jatkuisi, koska hyvinvointitrendit
-Raaka-aine kustannukset nousseet etenkin puukiukaissa, koska sisältävät paljon terästä. Myös komponenttien toimitusajat pidentyneet.
Uudet päästövaatimukset nostavat kiukaiden hintoja
Tuotteiden valmistuksen keskittäminen eri tehtaille tehostaa raaka-aineiden hankintaa ja Harvian kohdalla komponentteja on ostettu etukäteen varastoon suurempia määriä.
Silti mietin, että kuinka suuri riskitekijä raaka-aineet tässä tapauksessa nyt oikein ovat?
Teräksen hinta on noussut, mutta kuinka suuri osa suhteellisesti kiukaan valmistuskustannuksista on siihen liittyvää? Eli kiukastuotteen itsessään ja toisaalta huomioiden muut muuttuvat kustannukset, kuten työvoimakustannukset ym…
Komponenttien osalta kyseessä lienee eri tyyppiset nippelit, kuin mitä nykyinen ns.sirupula pitää sisällään. Eli toimitusajoissa voi olla viiveitä, mutta oman arvioni mukaan kiukaat sisältävät kuitenkin kohtalaisen yksinkertaista elektroniikkaa. Tähän voisi joku sähköalaa tunteva kommentoida, että olenko ymmärtänyt väärin…
Puutavaran hinnan osalta olen ymmärtänyt, että niitä on aika tehokkaasti vieritetty loppuhintaan ja silti on myyty kaikki mitä saadaan tehtyä.
Harvia Oyj on vastaanottanut 25.10.2021 seuraavan arvopaperimarkkinalain (“AML”) 9 luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Handelsbanken Fonder AB:n (Tukholma, Ruotsi) osuus Harvia Oyj:n osakkeista ja äänistä on 22.10.2021 alittanut viisi (5) prosenttia. Ilmoituksen mukaan ilmoituksen perusteena on osakkeiden tai äänioikeuksien luovutus.
Osuus tippunut 5,16% → 4,94%
Edit:
Selvisi nyt myös tämän viime viikon blokkikaupan myyjä:
Handelsbankenhan ilmoitti lopettavansa toimintansa Suomessa jonka myötä muutama rahastokin kokee varmasti muutoksia/lakkautettanee, olisikohan jotain tekemistä tämän kanssa.
Altaat ja tarvikkeet on varmasti eri asia kuin saunat ja hottubit, mutta seuraavat Haywardin toistamat trendit tukevat varmasti Harviaa jenkeissä. Näistä oli jo osittain puhetta Poolin yhteydessä.
Kiitos näistä uutisista, ne helpottavat tämän volatiliteetin äärellä paljon. Sitten tähän väliin kysymys:
Kuinka defensiivinen sijoitus Harvia mielestänne on? Olen itse sijoittanut firmaan nk. Pitkillä kiikareilla ja holtittomasti ALL-IN.
Oma harjaantumaton käsitykseni Harviasta merkkaa firman hyvinkin defensiiviseksi vaikka muu markkina eläisi omaa elämäänsä. Osa tämänkin ketjun viisaista avauksista viittaa samaan johtopäätökseen.
Livekommentit lyhyesti ja ytimekkäästi Kölnin messuhallista:
-5 firmaa tavattu. Kiuasvalmistajia, saunapaketin toimittajia.
-Jokainen sanoi että kysyntä on erittäin kovaa
-”I have never sold as many saunas as now. We only have one here and I already have 3 bids. It’s our last one in stock. Next one will come in 2-3 months.”
-Tuleeko kysyntä jatkumaan näin kovana ja kuinka pitkään, kukaan ei osaa sanoa
-Kombikiuas myy kovasti Keski-Euroopassa. Jopa 60-80% Itävaltaan ja Saksaan myydyistä uusista kiukaista kombeja (yksi toimittaja).
Pahoittelut amatööriydestäni; tarkoitetaanko kombikiukaalla kiuasta, jossa sähkö + höyry? Nopealla googlella todella vähän suomenkielisiä osumia ja Harvialta näytti löytyvän ainakin The Wall -niminen malli. Onkohan sitten yritysostokohteiden (=EOS) kautta tullut kombeja portfolioon myöskin? Osaako joku avata Harvian positioitumista kombikiuasmarkkinassa? Pakkohan sen on olla vahva kun kauppa käy Keski-Euroopassa niin, ettei meinaa tavara riittää.
Tätä kysymystä on mielestäni syytä lähestyä kahdesta suunnasta; liiketoiminnan sekä sijoituskohteen riskisyyden näkökulmasta.
Harvian liiketoimintaa voi pitää varsin riskittömänä johtuen mm. vahvasta markkina-asemasta, tunnetusta brändistä (ainakin toimialan kontekstissa), erinomaisesta kannattavuustasosta ja hyvistä kysyntänäkymistä. Tätä varmasti heijastaa myös matalin arvo Inderesin riskimittaristolla.
Toisaalta sijoituskohteena yhtiö on keskivertoa korkeammilla tulos- ja tasekertoimilla hinnoiteltu “kasvuyhtiö”, joten osakekurssi on erityisen herkkä reagoimaan alaspäin, mikäli yhtiön kannattavuustasossa tai pitkän aikavälin kasvunäkymissä tulisi ikäviä yllätyksiä. Tästä näkökulmasta katsottuna en pitäisi Harviaa erityisen defensiivisenä sijoituskohteena.
Jos taas mietitään Harvian osakekurssin suhdanneherkkyyttä, niin Harvia lienee suhteellisen neutraalin, tai hieman keskivertoa alhaisemman, suhdanneriskin sijoituskohde (Beta-kerroin Inderes 2/2020: 0,90, Inderes 11/2020 1,0). Toisin sanoen pörssikurssi reagoi jokseenkin vastaavan suuruisilla ja suuntaisilla liikkeillä yleisen markkinaindeksin liikkeisiin. Pitkällä aikavälillä Harvian osakekurssin kannalta näkisin, että yleisen taloustilanteen kehityksellä on keskivertoa vähemmän merkitystä, ja pörssikurssin suunta kulminoituu saunan kansainvälisen tunnettuuden kehitykseen sekä yhtiön strategisten valintojen onnistumiseen/epäonnistumiseen (mm. brändin kehitys, tuotekehitys/uudet tuoteryhmät ja yritysostot).
Itse näen Harvian “Buffett-tyylisenä” yhtiönä, jossa olennaista on seurata yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittymistä, ei osakekurssia. Kurssi voi heilua kovastikin (mm. kertoimien ja korkotason muutosten mukana), siksi minusta Harvia ei missään tapauksessa sovi lyhyen (alle 3 vuotta) aikavälin sijoituskohteeksi. Kurssiriskit ovat liian suuret lyhytaikaiseen sijoittamiseen.
Pitkässä juoksussa, mikäli Harvia pysyy vahvana yhtiönä, veikkaan, että me omistajat keräämme matkan varrella hyvät (ja kasvavat) osingot ja arvonnousuakin kertyy ihan mukavasti. Sillä periaatteella itse olen ollut tässä mukana. Mielestäni tämä yhtiö on yksi pörssimme jalokivistä.
Mielestäni Harviassa on aineksia vähintäänkin pitkässä juoksussa vähän Koneen kaltaiseksi tasaisen matalasti kasvavaksi arvoyhtiöksi. Tämä olettaen, että kasvu tulee tästä vielä hiipumaan. Koneen P/E on ensi vuoden ennusteilla 26. Ehkä vastaavaa arvostusta Harvia ei matalalla kasvulla saavuttaisi, mutta uskon kyllä Harvian ansaitsevan pitkällä tulevaisudessakin noin 20 P/E:n arvostuksen, jos kasvu on sitä noin viittä prossaa vuodessa. Arvostukseen vaikuttaa totta kai myös pörssin yleinen arvostustaso, mutta pointtina se, etten itse näe Harvian vaipuvan pörssin mittapuulla siihen kaikista matalimpaan arvostusluokkaan johtuen esimerkiksi juurikin tuosta defensiiviisyydestä ja hyvästä pääoman tuotosta.
Combi kiukaalla tarkoitetaan juuri tuollaista mallia, missä on kiukaaseen sisäänrakennettu höyrystin samassa.
Nopealla googletuksella Harvialta löytyy näitä mm. Wall, Virta, Senator ja Club -malleista.
Combi kiukaat näyttävät ainakin halvimman ja pienimmän Wall -mallin osalta maksavan noin tuplat ilman combi omainaisuutta olevaan.
Luultavasti EOS mallistosta löytyy vastaavia, niitä en nyt tutkinut.
Harvia on aiemmin useaan kertaan tuonut esille, että höyry kiinnostaisi yritysostomielessä. Tässäkin ollaan siis hyvin oltu ajanhermolla, jos nyt kantautuu viestiä, että combi -mallit ovat osassa maailmaa kovassa huudossa.
Itse olen ihmetellyt, että miksi Suomessa nämä höyrystävät mallit eivät ole yleisempiä. Näillä saadaan sähkökiukaaseen sitä puukiukaan tuntua.
On kyllä niin kertakaikkisen hienoa jengiä täällä Haarumilla, pakko nostaa hattua .
Yks henkilö käy messuilla haastattelemassa alan toimijoita ja jakaa havaintojaan tänne.
Toinen seuraa tuotantojohtajan Twitter-tililtä Muuramen laajennuksen edistymisestä ja jakaa kuvia tänne.
Kolmas lukee kansainvälisen spa-toimijan raportteja ja jakaa pääpointteja tänne.
Neljäs kahlaa tuotekatalogeja läpi ja vetää yhteen uusien mallistojen ominaisuuksia.
Puhumattakaan siitä viidennestä, joka on ennustanut viime kvartaalien lukuja lähes desimaalin tarkkuudella oikein.
Kiitos teille kaikille, jotka jaatte tietojanne täällä ja teette Harviasta meille kaikille läpinäkyvämmän
Tätä on hyvä sijoituskeskustelu ja arvokas sijoitusyhteisö parhaimmillaan
Juuri näin. Harvialta löytyy kombeja/combeja. Harvian pahin suomalainen kilpailija (jätetään nimi mainitsematta mutta alkaa N:llä ja viisi kirjainta ) mainitsi messuilla että monet ovat kyselleet heiltä kombeja mutta heiltä ei löydy kuin puu- ja sähkökiuasta. Esimerkiksi juuri äsken puolalaiset vetivät hihasta ja halusivat kombeja mutta ei ole. Kaveri haluaisi että he saisivat myös kombin pian valikoimiin. Tällä hetkellä myyvät Keski-Eurooppaan lähes pelkästään sähkökiuasta. Lisäksi kuulemma USAssa on paljon kysyntää mutta ovat ainakin vielä päättäneet keskittyä pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.
Hyvä kysymys. Kysyin samaa kahdelta toimijalta. Sanoivat että ikävä kyllä kombikiukailla ei saa lämpötilaa nostettua yli 50-60 asteen koska kosteustaso on höyrystimen vuoksi niin korkea. Eli lämpötilan ja kosteuden summa saa olla max x, sanotaan vaikka 120. Mikäli nousee yli tämän, iho palaa. Ja kombeissa on tämä ongelma. Nämä ovat kuitenkin kovassa huudossa Keski-Euroopassa koska ne on helpompi asentaa tiloihin jotka eivät ole suunniteltu alunperin saunatiloiksi. Suomessa lähes jokaisessa huoneistossa asiaa on mietitty arkkitehdin toimesta jo etukäteen. Kombeihin ei ole siis tarkoitus heittää löylyä minkä vuoksi ei tarvitse miettiiä samalla tavalla kaatoja (mihin vesi valuu). Lämpötila 50-60 astetta, riittää hyvin Keski-Eurooppaan. Löylyt tuntuvat kuulemma paljon pehmeämmiltä eivätkä “iske” samalla tavoin vasten kasvoja.
Jatketaan nyt vielä tästä illan päätteeksi kun sain aiemmin tänään Japanin sauna instituutista pitkähkön vastauksen. Tiivistettynä:
-Kysynnän Japanin saunamarkkinoilla odotetaan kasvavan kolmesta syystä:
Siitä on vierähtänyt tovi kun Japanissa oli viimeksi todella kova saunabuumi. No nyt, korvauskysyntä alkaa kasvaa eli näitä aikoja sitten rakennettuja saunoja aletaan uusia.
Mediassa saunasta puhutaan entistä enemmän. Vaikka suurin osa saunojista on keski-ikäisiä/iäkkäitä miehiä, suuremman näkyvyyden vuoksi nuoremmat henkilöt ovat alkaneet kiinnostua saunomisesta, mukaan lukien naiset. Tässä on selvä muutos.
Covidin seurausta.
Japanin johtava saunafirma on METOS inc, joka on ollut toiminnassa 75 vuotta. Emoyhtiönä toimii Showa Aircraft Industries.
Mukaantulo Japanin saunamarkkinoille ei ole helppoa ja vaatii erikoisosaamista mitä tulee esimerkiksi kaupalliseen jakeluun ja lisensseihin. Tässä varmasti syy minkä takia Harvia liittoutui Bergmanin kanssa.
Bergman (Dimplex) on uusi tuttavuus saunamarkkinoilla ja ovat head-to-head METOSin kanssa.
Loppuun. Täytyy vain todeta että kylläpä tänään on oppinut paljon uusia juttuja saunamarkkinasta, kiitos Kölnin messujen ja Japanin sauna instituutin! Voi laittaa hyvillä mielin pään tyynyyn
ja silti on myyty kaikki mitä saadaan tehtyä.
.
