Tätä on täällä ennenkin todella monesti ihmetelty, miksi tällainen pienemmän oheistavaran/tarvikkeiden myynti on jätetty käytännössä hyödyntämättä. Taitaa olla, että tuotot ovat aika pieniä verraten kiukaisiin ja saunoihin.
Mutta tässä pitäisi suoraan lähteä laatu ja brändi edellä, ettei lähdekkään kilpailemaan näiden markettibrändien kanssa, vaan myydä mm. ainoastaan erittäin laadukkaita tekstiileitä. Kylpytakit luokkaa Marimekko/Ratia ja laudeliinat Jokipiin Pellavaa tms, vaikka yhteistyönäkin edellämainittujen kanssa oma mallisto Harvialle.
Tämä korostaisi koko muunkin tuotevalikoiman laatuvaikutelmaa ja brändiä, vaikka näiden myynti ei rahallisesti kultakaivos olisikaan.
Osaa näistä tehdään jo yhteistyössä ison brändin kanssa, eli Luhdan. Tämä on kohtuullisen uusi aluevaltaus ja ehkä näemme jatkossa lisää laajentumista tähän tuotekategoriaan. Tapio on useassa haastattelussa maininnut, että oheistuotteissa ei olla vielä sillä tasolla, missä halutaan. On hienoa, että tätä luonnollista laajentumissuuntaa on olemassa.
Jenkkimarkkinalla on hajusteita AHS-brändin alla suomalaisittain erittäin kirpeään hintaan: 95$ maksaa 8 kpl 10ml pulloja (on muuten SOLD OUT tämäkin). Jos verrataan suomalaiseen tuotteeseen Emendolla suomen markkinalla, 4 kpl saman kokoisia 10 ml pulloja saa hintaan 9,99€.
Kateprosentit näissä varmasti on kohdillaan mutta euroja näistä ei kauheasti valu Harvian päätuotteisiin (saunat, kiukaat jne.) verrattuna. Varmasti on vielä laajentumisen varaa ja etenkin maailmalla, jossa saunominen on jokseenkin uutta ja markkinalla enemmän otettavaa myös tällä saralla. Toki Harvian vahvalla brändillä varmasti ottaa markkinaosuuksia myös jo valmiilla markkinoilla pohjoismaissa ja euroopassa.
Tutkin Bauhauksen sivuilta mikä on tarjontatilanne tällä hetkellä. Kaikkia malleja mitä katsoin oli hyvin varastossa ja esim tuota kyseistä 40kpl. Hyvä että saatu tavaraa kauppoihin reilusti varsinkin jos joulun alla ollut jopa kokonaan loppu. Lisähuomiona Jenkeistä AHS taisi eilen mainostaa: “Barrels are back”, viitannee siihen, että myytävää taas on.
Uusi tehdaskapasiteetti käyttöön ja tynnyriä ulos kauppoihin ja näin edespäin
Jokohan pian AHS saa varastotilanteen tasapainotettua niin, että uskaltaa alkaa oikeasti mainostamaan jenkeissä. Kyllähän tuo että kaikki menee ilman markkinointia kelpaa, mutta kertoo myös samalla siitä, kuinka paljon enemmän olisi saavutettavissa kun lyödään isoa vaihdetta silmään. Mitä nopeammin markkinaosuutta saadaan vallattua sen tunnetummaksi brändi kasvaa muihin verrattuna ja tällä on merkitystä. Toisaalta markkinointi vain sen takia että voidaan myydä eioota on todella huonoa PR:ää. Sauna markkina kasvaa trendien mukana oli myyjä kuka tahansa. Harvia mielestäni tässä brändäyskilvassa hyvässä asemassa muihin nähden, mutta enemmänkin voisii tehdä kunhan varasto vain antaisi myöden.
Semmoinen huomio noista varastosaldoista, että Q1 on historiallisesti ollut se kovin kvarttaali. Tämä ei kuitenkaan välttämättä näy “kuumana” kiuaskauppana saldoissa, sillä perinteisesti rautakaupat täydentävät varastojaan ja valmistautuvat kovaan myyntiaikaan, eli alkukesään. Tämä siis näkyy Harvian luvuissa jo Q1 aikana, vaikka itse kiukaat menevät kaupaksi vasta osin Q2 puolella. Usein keväällä näkyy myös kampanjoita ja uutuuksien lanseerauksia, jotka on usein toimitettu jo Q1 aikana.
Tänä vuonna myös pääsiäinen osuu Q2 kvarttaalille, joten teko/toimitusaikaa tavaralle jää enemmän Q1 puolelle.
Tähän kun lisää hurjan kysynnän AHS tuotteissa yhdessä merkittävästi kasvaneen tuotantokapasiteetin kanssa, on vai taivas rajana, kun Q1 graafia piirrellään.
Näin tänään kuvan Harvian kevyttakasta. Tuota takkaa ei kuulemma enää valmisteta. Onko harvia luopunut kokonaan näiden valmistamisesta?
Takkoja ja etenin pieniä kevyttakkoja, lähes kamiinan kokoisia, näyttää sisustuslehdissä olevan monessa asunnossa.
Voisiko Harvian liiketoimintaa laajentaa tähän suuntaan vai onko tämä suljettu pois kannattamattomana tai muuten vaikeana alueena kilpailun takana. Itse näen potentiaalia, että tulisijojen valmistamisen laajentaisi myös tähän segmenttiin.
Liesikamiinaa näyttää ainakin olevan vielä myynnissä. Tosin ei ole sellainen mikä mihin tahansa nurkkaan sopisi takan korvikkeeksi, mutta esimerkiksi rintamamiestalon yläkertaan käteväksi puulämmittimeksi tuo toimisi hyvin.
Siitä vielä Inderesin analyytkon kommenttia liittyen rakennusalan/rakentamisen lähitulevaisuuteen.
“Vahvan asuntorakentamisen jatkuminen, toimitilamarkkinoiden palautuminen ja korjausrakentamisen vahvistuva kasvu auttaisivat ennusteiden mukaan koko rakentamista kasvamaan vuonna 2022”
Eiköhän tuohon muutama sauna tai kiukaan uusiminenkin laskuihin mahdu.
“Rakentamisen kasvua ajaa etenkin asuntorakentaminen, missä RT näkee rakentamisen määrän nousevan 6 %:lla vuonna 2021 ja edelleen jopa 8 %:lla vuonna 2022”
Mutta ei härkää ilman pientä nallea…
“Aloituksien kasvun voi kuitenkin odottaa hieman tasaantuvan patoutuneen kysynnän purkautumisen jälkeen, jolloin näkymät vuodelle 2023 eivät olisi niin hyvät.”
Onneksi Harvia panostaa kuitenkin isolla kädellä ulkomailla laajentumiseen. Rakentamisen kasvun jatkuminen suomessa kuitenkin lisää perusmyyntiä myös vanhoilla markkinoilla joka on ainakin vielä tällä hetkellä se peruskallio mihin voi nojata myötä ja vastatuulessa samalla kun muut markkinat jatkavat kasvuaan.
Tuossa on Telian jälkeen seuraavana Metsä Board B ( 896M) ja sen jälkeen Harvia (882M). Nykyisistä listan yhtiöistä taakse jäisi Kemira (787M).
Telia| 1 083
Metsä Board B |896
Harvia |882
Neles |872
Tokmanni |869
SSAB B |853
Kemira |787
Eli tarkoittaakohan tuo nyt sitä että Kemira tippuisi pois listalta ja Harvian omistajat pääsisivät saunoen juhlistamaan Harvian nousua OMX25 indeksiin?
Olisihan tuo hieno ja kova juttu, jos näin käy + indeksiä seuraavat rahastot ostaisivat omat prosenttiosuutensa Harviaa rahastoihin.
Ping @Petri_Kajaani & @Verneri_Pulkkinen onko teillä tai jollain muulla inderesin henkilöllä parempaa tietoa kuinka niiden osalta oikein hommat menee? Eli pohjautuvatko listan yhtiöt puhtaasti vaihtojen perusteella?
Jos näin niin olisiko helmikuun alussa ajankohta jolloin vaihto tapahtuisi?
Wikipedian mukaan:
OMX Helsinki 25 ( OMXH25 , aiemmin HEX25 ja FOX ) on Helsingin pörssin osakeindeksi. Se on markkina-arvopainotettu indeksi, joka koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta. Yksittäisen osakelajin paino on rajoitettu 10 %:iin. Indeksiin kuuluvat osakelajit tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa (1. helmikuuta ja 1. elokuuta) ja osakepainot neljä kertaa vuodessa (1. helmikuuta, 1. toukokuuta, 1. elokuuta ja 1. marraskuuta).OMXH25-indeksiä käytetään vertailuindeksinä erilaisten suomalaisten osakesalkkujen hoidossa.
Hyvä kysymys ja ajankohtainen nosto. En tiedä, että onko Harvia nousemassa OMXH25-indeksiin. Soitin äsken talousjohtaja Vesteriselle ja hänellä myöskään ei ollut tällaista tietoa, joten en usko, että meiltä talosta löytyy tätä parempaa tietoa . Nämä indeksiyhtiöiden muutokset ovat Nasdaqin päätöksiä ja niistä on tietyt säännöt luotu. Vaikka niistä on säännöt olemassa, niin oman empiirisen havainnon mukaan näiden sääntöjen mukaan ei aina kuitenkaan ihan 100 % varmasti mennä ja niissä on kuitenkin lopulta pörssillä myös varaa käyttää omaa harkintaa.
Löysin Nasdaqin sivuilta tuollaisen pdf:n, mistä voi katsoa, mitkä yhtiöt valitaan OMXH25-indeksiin.
Indeksi tosiaan päivitetään kaksi kertaa vuodessa (helmikuu ja elokuu) ja siihen valitaan yhtiöt näin (kuvakaappaus pdf:stä):
Tuolla Kauppalehden jutussa, minkä @TomiP linkkasit, puhuttiin osakkeen euromääräisestä vaihdosta koko vuonna 2021. Tässä pörssin prosessissa otetaan huomioon mediaani päivittäinen euromääräinen vaihto 6 kuukautta ennen indeksiin nousevien uusien yhtiöiden päätöspäivämäärää. Eli metodi on hieman eri kuin mitä tossa Kauppalehden jutussa. Ja vaikka Harvia olisi tässä rankingissa 25 vaihdetuimman joudossa, niin pörssi on selvästikin tässä varannut omaa harkintaa sanomalla, että " eligible securities are considered for the inclusion in the index" . Eli tässä vaiheessa ne yhtiöt ilmeisesti vasta nousevat harkittavaksi indeksiin. Tuossa bullet pointissa kuitenkin todetaan, että 25 vaihdetuinta yhtiötä valitaan indeksiin, joten ota tästä sitten selvää
Voi tietysti olla, että jos Harvian meno pörssissä jatkuu tällaisena, että markkina-arvo kasvaa ja vaihtovolyymit pysyvät korkealla, niin jossain vaiheessa tulevaisuudessa nousu omxh25-indeksiin voi tulla vastaan. Vähän kuitenkin epäilen, että se tapahtuisi nyt jo helmikuussa. Olisi tietysti iloinen yllätys, jos näin tapahtuisi, mutta en missään nimessä kuuluttaisi tätä vielä kirkossa. Ehkä nosee, ehkä ei. Ehkä viimeistään sitten seuraavan tarkastelupisteen yhteydessä elokuussa, kenties?
Kiitos taas hienosta ja kattavasta vastauksesta Petri. Eli ei ajasteta saunoja lämpenemään vielä helmikuulle asian osalta. Jatketaan tätä pohdintaa vielä hieman eteenpäin huomiolle, että mikäli tuo Cargotecin ja Konecranesin yhdistyminen menee maaliin, niin listalle vapautuu yksi paikka lisää yhdistymisen jälkeen.
Hyvä huomio että järjestys lasketaankin päivävaihtojen mediaanin mukaan. Sen perusteella Järjestys olisi H2:lla
23.
Harvia
3 682 485
24.
SSAB a+b
3 630 129
25.
Telia
2 906 328
26.
Tokmanni
2 685 332
27.
Metsä Board a+b
2 667 128
28.
Neles
2 406 532
29.
Finnair
2 157 188
30.
Citycon
1 976 137
31.
Kemira
1 766 505
Erot on sen verran selkeitä että itse ihmettelen jos ei Harvia indeksiin nouse, vaikka ei kai sitä voi varmaksi tietää mitä pörssin harkintaan sisältyy.
Varmaa lienee vain se, ettei niitä indeksi yhtiöitä voida vaihtaa turhan usein. Jos näin tehtäisiin, ei se olisi enää indeksi. Eli se että nousee “harkintaan” lienee vain välisteppi ja varmaan “harkinnassa” on vastaavasti ne jotka ovat putoamassa?
Kyselin hetki sitten vaimolta, että laitetaanko näin perjantai-illan kunniaksi jotain hyvää illallista ja katsotaan televisiosta jotain mukavaa ohjelmaa. Lapsetkin nukahtivat juuri.
Hän vastasi myönteisesti ja hääräilee juuri keittiössä.
Itselläni on ohjelmavalinta valmiina, tänään ensi-iltansa saanut lyhytelokuva.
Eli toisin sanoen, Harvialta on tullut tänään julki uutta asiapohjaista videotuotantoa. Näitä on julkaistu harvakseltaan.
Harvia - Different Electric Heater Control options “When you’re building a sauna and choosing an electric heater for your sauna, it is important to think about the various control options for the heater. Follow along as we go through the different control options for Harvia electric heater. The versions are Manual, Spot, E and XE model. The heaters standing next to Nate are Harvia Cilindro pillar heaters.”
. Nämä indeksiyhtiöiden muutokset ovat Nasdaqin päätöksiä ja niistä on tietyt säännöt luotu. Vaikka niistä on säännöt olemassa, niin oman empiirisen havainnon mukaan näiden sääntöjen mukaan ei aina kuitenkaan ihan 100 % varmasti mennä ja niissä on kuitenkin lopulta pörssillä myös varaa käyttää omaa harkintaa.
