Tänään on muuten myös Lehmanin kaatumisesta päivälleen 11 vuotta.
Analyytikoiden muisteloita kiinnostuneille:
3 tykkäystä
Konglomeraattien purku eli yritysvaltaukset 80-luku ja siihen liittyen junk bondit.
1 tykkäys
Iso-Britannian 1830-luvun rautatiemaniasta hyvä artikkeli ja miksi se ei ollut niin tuhoisa kupla sijoittajille. Tosin 40-luvun uuden manian jälkeen voinee todeta voittajien olleen harvassa… yhtä kaikki opettava teksti kuplien historiasta kiinnostuneille.
Hyvää tässä kuplassa oli että tulihan kiskot vedettyä ympäri maata mikä auttoi muuta taloutta valtavasti.
1 tykkäys
Eikö osakkeet maistu? Viini on tuottanut toiseksi parhaiten, 4,1 % per annum (inflaatio huomioiden) 1900–2012.
Kunhan korkki ei aukea heti…
Tutkimus —> https://www.cam.ac.uk/files/the_price_of_wine.pdf
5 tykkäystä
Tämä kirjoitus penkoo tunnettua Tulppaanimaniaa ja bustaa myytin: kirjoittaja ei ole arkistoja penkoen löytänyt viitteitä suuresta kuplasta tai maniasta.
Manian maine on lähtenyt elämään omaa elämäänsä. Hyvä artikkeli, kannattaa lukea jos finanssihistoria ja sijoitushistoria kiinnostaa!
Lisäys: tässä Twitter thread oudoista kuplista, pitää seurata…
3 tykkäystä
Viimeisessä SalkunRakentaja-podissa myös aiheesta. Oli ihan viihdyttävä pätkä kuunnella.
2 tykkäystä
Ollaan nousussa ja uusissa huipussa ja Shiller P/E laskee.
Taidetaan tehdä pörssihistoriaa.
Huomenna on itsenäisyyspäivä ja itsenäisyyspäivänähän nostellaan talvisotaa esille.
Helsingin pörssi oli talvisodan kiinni, mutta lähikuukausina ennen sotaa se laski noin 15 % (pörssi oli keinunut samoilla tasoilla jo pari vuotta Euroopan taloussuhdanteen heikentyessä).
Syyskuusta alkaen pörssiä laski tietysti Saksan hyökkäys Puolaan ja Itämeren turvallisuustilanteen heikentyminen: vienti Suomesta kun meni Itämeren kautta. Syssyllä alkoi myös Neuvostoliiton kuumotus aluevaihdoksiin…
Paasikiven mennessä neuvottelemaan Moskovaan pörssi oli kiinni, mutta kun se avattiin uudelleen seurasi oikea helpotusralli. Suomessahan ajateltiin optimistisesti, että neuvottelut jatkuvat sitten joskus myöhemmin… Sitten karu totuus alkoi realisoitua Mainilan laukauksien myötä ja 30.11. pörssi suljettiin sodan ajaksi, kun Puna-Armeija ylitti Suomen rajan. Nimellisesti pörssi ei siis tuottanut “turskaa” sodan aikana, mutta käytännössä kiihtynyt inflaatio söi osakkeiden arvoa.
Mielenkiintoista sinänsä on, ettei pörssi rysähtänyt enempää ennen sotaa. Toisaalta se kuvaa hyvin Suomessa vallinnutta optimismia, ettei Euroopassa riehuva konflikti koske Suomea.
11 tykkäystä
Mitä vaihtoehtoja osakkeille tuolloin oli? Käteinen? Asunnot Viipurissa? Kultaakaan tuskin suuressa määrin edes olisi saanut.
Hyvä kysymys. Käteinen joo, mutta se menetti inflaatiossa (sota-aikana keskimäärin 20 % per annum, sodan jälkeen ihan karmea inflaatio vielä päälle) käytännössä kokonaan arvonsa. Suomen valtio, joka rahoitti sotamenoja tottakai Suomen Pankin printterillä, yritti kaikkia saada sijoittajamaan velkakirjoihinsa. Sen takia myös pörssikauppaa yritettiin suitsia, koska raha pakeni osakkeisiin jotka toimivat edes epätyydyttävinä inflaatiosuojina. Esimerkiksi 1942 valtio “pakotti” pörssilistalle yli 10 yritystä jotta osakkeista tulisi lisää tarjontaa ja hintojen nousu osakkeissa pysähtyisi. Tätä kautta mm. Stockmann päätyi pörssiin.
Kullan määrästä Suomessa ei ole tietoa, ainakaan itselläni. Luonnollisesti reaaliomaisuus on ollut kova sana, jos se ei tuhoutunut Karjalassa tai pommituksissa. Maaseudulla riitti tavaraa kun oltiin omavaraisempia, kaupungeissa mustapörssi vaati rahhoo tai vastapalveluksia.
2 tykkäystä
Saksalaisen ystäväni äiti lähti nuorena tyttönä Romaniasta sotaa pakoon. Varakkaat vanhemmat olivat täyttäneet matkalaukun seteleillä, jotka menettivät kaiken arvonsa. Ne kelpasivat vain nuotion sytykkeiksi.
4 tykkäystä
Mielenkiintoinen artikkeli, joka yrittää selittää arvosijoittamisen viimeisen kymmenen vuoden alisuoriutumista teknologisella murroksella. Kun tarpeeksi pengottiin dataa, on opittu että vastaava arvosijoittamisen aliperformanssi kasvuosakkeisiin nähden tapahtui 1926–1941 keskellä autojen ja massatuotannon vallankumousta.
Toistuuko sama narratiivi uudelleen? Historia ei täysin toista itseään, mutta arvosijoittajille teksti voi tarjota pientä lohtua.
10 tykkäystä
Yleensä sijoittajan ei kannata ylireagoida geopolitiikkaan, eikä markkina niin teekään. Historiasta löytyy silti hyviä esimerkkejä, milloin olisi kannattanut ehkä reagoida:
Kuriositeetti Jamielta
Toki esim. Brittien pörssi performoi sodassa suht hyvin. Kunhan et ole mukana häviäjien pörssissä.
2 tykkäystä
Mielenkiintoinen artikkeli negatiivisista koroista (vuodelta 2011). Opin, että niiden teoreettinen historia on paljon pidempi. Mm. 30-luvun laman kourissa mehusteltiin ajatuksella negatiivisista koroista. Kun inflaatio ei rokota säästäjiä, pitää heitä rokottaa muilla keinoilla.
Tutkimus tuo myös hyvää perspektiiviä siihen, kuinka normaalia rahajärjestelmän nopeat muutokset on. Monet kummastelevat ”nykymenoa” mutta jos hieman lukisi historiaa niin tajuaisi, että aina ollaan oltu uuden ja jännän äärellä.
” Altering the existing monetary regime is always controversial. However, from a historical perspective, the world’s monetary system has been changing constantly. Although people tend to believe that the existing order is the only imaginable one, history teaches us that the institutional design of money is subject to rapid changes, even if the underlying purpose of facilitating exchange remains the idiosyncratic raison d’etre of money. For example, the last one hundred years saw the widespread advent of fiat money during the First World War, followed by a period of hyperinflation in many nations and a disastrous return to the gold standard that contributed to the worldwide spread of the Great Depression. After the Second World War, the Bretton Woods Dollar standard was the basis for the miraculous post war recovery, but run into trouble at the beginning of the 1970s. In fact, our modern monetary system of free floating fiat money is less than forty years old and is the outcome not of careful institutional design but rather of trial and error. Moreover, China and other nations are still pegging their currencies to the Dollar, thereby contributing to the gigantic trade imbalances of today. Thus, today’s monetary regime is neither a natural system nor a carefully designed one.”
12 tykkäystä
Jamielta jälleen kattava referaattikasaus eri lähteistä historiallisista pandemioista ja niiden vaikutuksista ihmisiin, yhteiskuntaan ja tietysti markkinoihin.
Tämäkin katkelma voisi olla tästä päivästä kirjoitettu:
4 tykkäystä
Taas kiinalaiset 
Nykyään lähteestä on erimielisyyksiä, vaihdellen Yhdysvalloista Kiinaan sekä Eurooppaan.
7 tykkäystä
Osaako joku linkkailla minkälaisia karhu/härkä uutisotsikoita/artikkeleita on aikoinaan tullut esim. 2010 kesällä (1,5v finanssikriisin pohjien jälkeen) tms? Onko kaikilla ollut jo hyvä usko tulevaan, vai oliko kauhea pelko vielä päällä että kohta se vasta kunnolla rysähtää?
Tämä olisi hyvä idea. Aloitin itse kesällä 2009 sijoittamisen ja muistan että pitkälle vuoteen 2010 jatkui huutelu että nousu oli vaan pitkäksi venynyt idioottiralli ja Sp500 sukeltaisi vielä maaliskuun 2009 alle.
Joskus vuoden 2016 jälkeen puheet fragiilista elpymisestä alkoi vähentyä muistaakseni.
6 tykkäystä
Tuore tutkimuspaperi toteaa, että pandemioiden taloudelliset vaikutukset kestävät vuosikymmeniä. Reaalipalkat nousee, investoinnit on maassa ja korot matalalla pitkään.
Tutkimus on hauska, ongelma vain että aineistossa on mukana kaikki Mustatkin Surmat eli tuo kertoo enemmän 1300-luvun talouden reagoimisesta pandemiaan, kuin nykytalouden.
http://ssingh.ucdavis.edu/uploads/1/2/3/2/123250431/pandemics_jst_mar2020_.pdf
3 tykkäystä