Näissä pienemmän vaihdon ETF:ssä on yleensä joku markkinantakaaja isolla laidalla varustettuna, joten ne ovat itseasiassa likvidimpiä kuin voisi kuvitella. En nyt mene vannomaan, että voit dumpata 50k kerralla ilman, että kurssi dippaa, mutta itse olen monesti tehnyt 10k myyntejä, eikä niiden kanssa tule mitään ongelmaa.
Edit. Nostan esimerkiksi JREU, jonka vaihto eilen mitättömät 35k. Tällä hetkellä laidassa markkinantakaajan ansiosta ohuemmalla laidalla 110k edestä lappua. Spreadi 0,2%
Joo kyllä, myynnissä ei ole mitään ongelmaa, mutta markkinatakaaja mielellään “ottaa omansa”, joka voi esimerkkinä mainitussa tapauksessa olla 0,5-2% verratuna myyntilaitaan. Itse asiassa minulla tästä ihan tuore esimerkki. Myin eilen salkustani kuukausisäästöllä kerätyn potin iShares EM Local Goverment Bond ETF:n. Alle puolet meni kaupaksi 41,4950 ja minun piti sitten tiputtaa lopulle hintaa 41,4750.
Olenko ymmärtänyt oikein, että ETF voi kulujenkin jälkeen voittaa seuraamansa indeksin osakkeita lainaamalla. Tässä esimerkkinä iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc) (SXR8):
Avaintietoesitteestä:
Rahasto voi myös lainata sijoituksiaan lyhytaikaisesti takausta vastaan vaatimukset täyttäville kolmansille osapuolille saadakseen lisätuloja rahaston kulujen kattamiseksi.
Indeksisijoittamisella voi siis voittaa indeksin? Tämähän on lähes ikiliikkujaan verrattava juttu
Kyllähän ihan “tavallinen” fyysinen ETF voi teoriassa voittaa indeksinsä, jos käytössä on replikointi-menetelmän sijaan optimointi. Käytännössä siis esim SP500 tuoton saa paljon pienemmällä määrällä osakkeita, kuin ostamalla kaikkia 505 osaketta. Pienimpien paino indeksissä on niin vähäinen, etteivät niiden kurssimuutokset juurikaan vaikuta rahaston tuottoon. Toki mitä N:n lähestyessä 505:ttä myös tuottojen heittely pienenee.
Samaa ajattelin ensin itsekin, mutta kun tuo on maailman suurimman varainhoitajan suosittu rahasto, jolla on Nordnetissäkin 30517 omistajaa, niin vaikea uskoa, että avaintietoesitteessä voisi olla tuollaista vääristelyä.
Juu totta,Katsoinkin tuosta omasta SXR8 ETF:stä niin n
Siinä tosiaan SPTR500 vertailuindeksi, eli total return, osingot uudelleen sijoitettuna.
Peitonnut indeksin n. 0,2-0,3% vuosittain
Ulkomuistista olen lukenut jostakin, että tämä indeksin voittaminen säännölliseen perustuu verotukseen. Indeksin laskennassa on huomioitu osinkoverotus ja Irlantiin rekisteröity ETF maksaa vähemmän osinkoveroa kuin oletaan indeksissä.
28,71- 0,273= 28,437 eli noin 28,4, joka löytyy SRX8 tuotosta. Tuohon indeksiin on sitten jotain euroopan veroja huomioitu, josta syntyy ero, kun Irlannissa niitä ei makseta.
Ainakin yksi pohjoismainen pankki tekee tätä ihan avoimesti, eli heiltä löytyy rahastoja, joiden todetaan “Seuraavan indeksiä, mutta salkunhoitajat pyrkivät poissulkemaan huonoja kohteita säännöllisesti”. Kulut taitavat olla luokkaa 0,6 %, eli selvästi kuitenkin ETF:iä kalliimmat. Onko kenelläkään näistä kokemusta?
Onko muuten SXR8 halvin (0,07 %) S&P500 ETF, joka on hyvin saatavilla Suomessa tällä hetkellä? VOO lienee halvempi (0,03 %), mutta saakohan tuota Suomessa?
Itsellä ajatuksena lähteä seuraavalla combolla liikkeelle siten, että tekee 4-6 ostoa vuodessa, jotta välityspalkkiot pysyvät maltillisina:
SXR8 ~70-80 % paino
IS3N ~20-30 % paino
Mietin myös vaihtoehtona sitä, että ottaisin pelkän EUNL ja se siitä.
Ilmeisesti tarkoitat Nordean Enhanced rahastoja? Ainakin tuo Globaali on voittanut vertailuindeksinsä joten tämän kohdalla strategia on toiminut. Tulevasta vaikea sanoa mutta omaan korvaan kuulostaa ihan pätevältä strategialta.
Kuinka paljon hajautusta on tarpeeksi? Yksittäisiin osakkeisiin sijoittavia neuvotaan hajauttamaan omistukset esimerkiksi noin kymmenen eri yhtiön osakkeeseen. Miksi sitten indeksisijoittajan pitäisi sijoittaa useisiin eri indekseihin ympäri maailman? Moni näistä indeksistä sisältää lisäksi samoja yhtiöitä. Minulle tämä logiikka ei ole oikein auennut. Mieluusti kuulisin joltain näin tekevältä hyvät perustelut.
Miksi esim S&P500 indeksi ei riittäisi? Siinä on n. 500 isoa yhtiötä, kaikki toimialat ja aika iso osa maailmanmarkkinaa. Tähän mennessä indeksi on selvinnyt kohtuullisen hyvin meneillään olevistakin kriiseistä.
10 yhtiötä ei ole kovinkaan kummoinen hajautus, akateemisissa tutkimuksissa on havaittu että 50 yhtiötä riittää hajautushyödyn saamiseksi.
Pelkkä sp500 on vain yhdysvaltain markkina. Geograafinen hajautus jää olemattomaksi, sekä myös erilaisiin riskifaktoreihin hajauttaminen. Yhdysvaltain markkinalla on useita 0 tuoton vuosikymmeniä.
Hieman haastan tuota 10 yhtiötä ei riitä argumenttia. Olen itse ymmärtänyt että 10-15 osaketta on ideaali, jos tämän yli menee paljonkin alkaa olla sama vain sijoittaa indeksi rahastoihin/etf.
Eikö se ole enemmän kiinni miten hyvin on hajauttanut ne 10 yhtiötä? Toimiala, maantiede, yms kaikki huomioden. Ja voiko todeta sp500 olevan vain yhdysvaltain markkina, eikös lähes kaikki toimi globaalisti MacDonaldsit, Teslat, Mäkkärit, Alphabetit, Amazonit jne.
