Sanotaanko vaikka niin että hankala tuossa on mennä pieleen jos ETF- puolella valinta on perus sp500 ja rahastoissa HB USA tai mikä tahansa muu vastaava (NN, Storebrand jne). Monella yhtiöllä on lähes identtisiä tuotteita noihin niin se on lähes makuasia minkä haluaa ottaa. Eniten varmaankin saa miettiä sitä haluaako ostaa ETF:ää vai rahastoa. Siihen vaikuttaa esim säästösummat ja omat mieltymykset. Katsoo vaan, että ETF:ssä kulu on siellä 0,07% tienoilla ja rahastoissa 0,2%.
20v päästä se on aivan yksi lysti onko siellä salkussa HB:n vai Storebrandin USA- rahastoa vai SXR8:a vaiko kenties Vanguardin tai Invescon SP500-ETF:ää.
Hyvä pointti, ja itseäkin vähän mietityttää tuo yhtäkkinen indeksin vaihto Nordnetin Suomi-rahastossa. Jos Seligson ETF ja NN indeksirahasto olisivat hinnoiltaan samat, niin ehdottomasti kallistuisin Seligsoniin. Mutta koska Seligsonin rahastosta tulee aina kulut kun sitä ostaa (itsellä 7€), sekä tämä 0,20% vuosittainen kulu niin kallistun kuitenkin Norndetin omaan rahastoon itse tällä hetkelllä.
Kulujen lisäksi Seligsonin ETF:ää en saisi myöskään automatisoitua mitenkään, eli pitäisi itse aina tehdä toimeksianto. NN:n indeksirahaston pystyy automatisoimaan joka kuukausi, mikä helpottaa omaa elämää ja tekee siitä vaivattomampaa. Tuottojen suhteen uskon kuitenkin, että nämä kaksi indeksirahastoa seuraavat toisiaan tarpeeksi lähellä, koska sisältö on kuitenkin 90+%:sesti sama. Näin saan automatisoitua kuukausisäästön niin, että tietty osa potista menee ETF:iin ja tietty osa suoraan NN:n Suomi indeksirahastoon.
Toki tässä on ehtona se että Nordnetin rahasto pysyy ilmaisena. Jos tämä muuttuu niin täytyy miettiä uudestaan tämä asia.
Invescon S&P 500 etf vie luultavasti lähdeveroedun takia pitkällä aikavälillä voiton muista, olettaen että verotus ei muutu. Se ei synteettisenä maksa käsittääkseni lähdeveroa osingoista. Jos osinkoja maksetaan S&P 500 n. 2% vuodessa, syntyy n. 0,3% verohyöty vuosittain. (2% * 15% vero)
Tämä on 10 vuodessa reilu 3%, pienihän tuo toki on. Aika hyvin itseasiassa linjassa jos vertaa invescon P500 ja SXR8 tuottokehitystä edellisen 5v ajalta.
Koitan nyt valita itselleni mahdollisimman simppelin ETF:n, jota voin helposti totetuttaa kk-säästösopimuksella. Kaiken seulomisen ja karsinnan jälkeen, olen päätynyt siihen, että se on joko EUNL tai LCUW. Näissä selkein ero on kulut (EUNL = 0,20% ja LCUW = 0,12%). Tuo LCUW on pikaisella vilkaisulla toki parempi, mutta ETF on huomattavasti uudempi kuin EUNL, joka mielestäni nostaa kulujen nostoriskiä, kun halvemmilla kuluilla on kerätty omistajia alkuun.
Näiden vertailuindeksit ovat myös hivenen erit: EUNL = MSCI World Index ja LCUW = MSCI World Net Total Return USD Index. En oikein löydä selvää puolesta/vastaan perusteita näiden paremmuudelle, jotain verotusseikkoja jossain pohdittiin, kun toinen perustettu Irlannissa ja toinen Luxemburgissa.
Tuleeko teille mieleen mitään seikkaa, joka kaataisi kupin toiseen suuntaan? Arvostan ja kiitän jo etukäteen vastauksista
edit. Laskin Seligsonin laskurilla, että 20vuoden päästä omalla säästösummallani/kk tästä kuluerosta kertyisi erotusta n. 2000€, ei merkittävä, mutta ei olematonkaan.
Spreadit pitää myös huomioida. Toki näissä molemmissa ne on aivan mitättömät EUNL:ssä noin 0.01% ja LCUV:ssa 0.02%. Eli käytännössä merkityksetön. Silti pitää aina vähintään tarkistaa.
Ehdottomasti. Samoin on mahdollista ostaa mitä tahansa muuta rahastoa jossa Apple ja Microsoft eivät ole markkinapainossa. Löytyy useita.
Oikeampi kysymys olisi kuitenkin funtsia minkä takia niiden Applen ja Microsoftin suuri painotus mietityttää, sekä minkä takia ylipäänsä houkuttaa sijoittaa juuri S&P 500 indeksiin.
Jos se indeksi houkuttaa viime vuosikymmenten kovien tuottojen takia, niin nehän nyt vastaavasti ovat suurelta osin juuri Applen ja Microsoftin kovan kasvun ansiotakin. Tässä ei varmaan saa rusinoita pullasta.
Jos sopii vielä hämmentää, niin onko sulla ollut IUSQ (= EUNL + kehittyvät, saman hintainen) mukana karsinnassa? Jos on, niin miksi se on karsiutunut?
Niin kauan kuin SPYI ei vielä ole kk-säästövalikoimassa, niin näkisin että tuo IUSQ on aika selkeä valinta tuohon “Mahdollisimman simppeli ETF” kategoriaan.
Enkä osaa kirjata tähän auki miksi pudotin sen pois. Saattoi lipua täysin tutkan ali. Tuohan periaatteessa voisi olla aika itsestäänselvä valinta.
En tiedä meneekö jo sekoilun puolelle, mutta tietyllä tapaa houkuttaa myös tuo Nordnetin oma vivutettu Maailma Indeksi 125. Tämä taitaa olla sen verran tuore tuote, että ei hurjasti ole vielä täällä keskustelua avattu sen osalta. Itseäni on muutoinkin kiinnostanut vivutetut tuotteet pidemmän aikaan. Tästä voisi saada maltilla myös sitä? Olisikohan täysin kreisi veto ottaa esim. tuo IUSQ ja tuo Maailma 125 50:50 suhteella kk-säästöön?
Irlannin verokäytäntö on käsittääkseni MSCI World sijoittajalle parempi Yhdysvaltojen suuren osuuden takia. Suosittelen vertaamaan rahastojen tuottoja keskenään vaikka 5v ajalta. Epäilen että EUNL on parempi verokäytännön takia, vaikka kulu suurempi.
Tuo vivutettu maailma indeksi 125 herätti oman mielenkiinnon. Pistin kk säästöön. Ostin myös alkupotin luotolla, nii nyt on mukavasti vipua. Aika näyttää miten fiksu valinta.
Tuosta maailma 125 oli, jos ei tässä ketjussa niin jossain päin Inderesiä, hyvää keskustelua kun se tuli (ei ole kauaakaan). Käsitin että vivun kustannukset rahastolle oli hieman korkeammat verrattuna omaan Nordnetin limittiin, ja on siinä aavistuksen korkeampi hallintopalkkiokin, minkä takia jätin itse välistä. Ei ne mitään isoja eroja ollut mutta en muista mittakaavaa tarkemmin.
Mutta ideahan on ihan hyvä ja voihan se olla parempi jos vivuttaminen sopii suunnitelmaan mutta suora laina ei ole vaihtoehto (juuri Nordnetin limiitin olen kokenut hieman hankalaksi siksi, että kk-säästö ei toimi silloin kun saldo miinuksella). Rahasto on myös synteettinen mutta tiedä sitten onko se iso miinus. Itse jostain syystä vältellyt mutta tracking errorit on kai hyvin pieniä.
Tähän vielä päälle luoton korkojen verovähennysoikeus, joka kasvattaa eroja entisestään ja pitkällä aikavälillä ero onkin jo huomattava, vaikka käytössä ei olisi edes kultatason superluotto.
Itselleni Nordnetin luottojen kanssa haastavaksi muodostuu juuri salkun rakenne. En saa järkevästi muodostettua edes hopeatason luottoa. Vivutetun rahaston puolesta myös puhuu sen helppous. Et ole velvollinen maksamaan pääomia takaisin, vaikka mitä tapahtuisi. Maksat ainoastaan korkeampaa hallinnointikulua. Sekin on mielestäni yllättävän maltillinen tuossa 125 rahastossa.
Vivutetussa rahastossa kaikki kulut vähentävät tuottoa. Joten korko on jo implisiittisesti vähennetty tuotosta ja siten verovähennys on mukana.
Tietenkin korkojen verovähennyksen saa vuosittain ja tässä se realisoituu vasta myyntihetkellä.
Niin toihan mun pointti olikin. Jos meinaa hodlailla rahastoa kymmeniä vuosia, niin siinä on suuri ero saako korot vähennettyä vuosittain vai sitten vasta joskus kun rahasto myydään.
Ja jos kyseessä on super hodler joka jaksaa holdata rahastoja hautaan saakka, niin silloin ero kasvaa entisestään, kun hankintahinta ja kasautunut verovelka ”resetoituu” pelkillä perintöveroilla.
Onko tuota nyt tarpeenkaan vertailla vivuttamaton maailmarahasto + superluotto -komboon? Vipuvaikutuksenhan saa luotua sijoittamalla mihin tahansa rahastoon lainattua rahaa. Mullakin on EUNL:ssa ihan kohtuullinen vipu koska on samaan aikaan asuntolainaa.
Ainakin tuolla saa sen vivun rakennettua vaikka ei syystä tai toisesta haluaisi ottaa tai saisi lainaa. Tai sitten jos on oikein kova vivuttaja ja lainoitusarvot tapissa, vipurahastoilla saa vielä vähän vipua vivun päälle
Verokeskusteluun kiperän lisän tuo alijäämähyvitys. Mahdollisuus alijäämähyvitykseen poistuu mikäli vipu on rahastolla eikä itsellään. Sikälimikäli salkkua kasvatetaan lainarahalla eikä ETF:stä saada osinkoja tai myyntivoittoja, alijäämähyvitys syntynee melko nopeasti. Toki alijäämähyvityksen saadakseen on saatava ansiotuloja joista tämän hyvityksen voi saada.
Alijäämähyvitys on 30% pääomatulolajin tappiosta, ja maksimissaan 1400 euroa. Toki tässä kihveli lisämauste on se, että alijäämähyvitystä voi siirtää puolisoiden kesken. Eli jos itse vivuttelee koroilla tappioita ja puolisolla ei ole minkäänlaista pääomatulomeininkiä, voi koroista saada jopa 60% takaisin ansiotuloverojen vähennyksenä kun taas rahaston oma vipu toki pienentää rahaston tuottoa automaattisesti.
