Itellä joskus kävi OP:n yhden s&p500 ETF:n kanssa niin, että aloittaessa sillä oli tosi alhaiset kulut (muistaakseni joku 0,04%). Jälkiviisaana voisi kysyä, että olikohan liian alhaiset… Joskus sitten pitkän ajan päästä jostain syystä tutkin tuon ETF:n avaintietoesitettä, ja siellä oli, että oli nostettu 0,4%. Todella merkittävä nosto, eikä tästä mitään ilmoitusta tullut. OP:lla vielä kun on sen verta surkeat sivut, että sieltä ei kuluja mitenkään varmasti - ainakaan silloin - nähnyt mistään muualta, kuin avaintietoesitteestä.
Syytä siis edes silloin tällöin käydä tarkistelemassa, että onko mihin suuntaan liikkunut. Riski tietysti on uudemmilla rahastoilla huomattavasti korkeampi, kuin pitkään markkinoilla olleeseen.
Kulut kannattaa aina käydä katsomassa toimijan omilta sivuilta. Aktiivisissa rahastoissa löytyy toimijoita, jotka rakentaa tavallaan hyvän tuottohistorian alhaisilla kuluilla ja sitten saatuaan mainetta nostavat kulut ylös. En olisi ollenkaan yllättynyt, jos juuri uudet toimijat yrittävät saada markkinaosuutta/AUMia matalilla kuluilla aluksi ja sitten nostaisivat hetken päästä korkeammalle. Mutta jos sitten täällä paljon kirjoitetut SPYI, IUSQ, EUNL ja IS3N esimerkkinä niin kyllähän noilla yleensä kannattaa olla halvin tai hyvin lähellä alinta, jotta hinta ei muodosta suurta eroa.
Tuossa nyt sitten esimerkkinä vielä Vanguardin maailma ETF 0,07% kuluilla Amerikasta. Osakkkeita paljon ja koko mammutti niin tämmöistä vastaan muiden erittäin vaikea kilpailla. Maksaa toki osingot Amerikan tyyliin ulos, joa vähän nostaa sijoittajan kustannuksia. Yleisesti kulut alkavat olla niin alhaalla isoissa ETF:issä, että muut kulut alkavat jo näytellä aika merkittävää osaa.
Tästä päästään siihen, että niihin kannattaa kanssa vähän kinnnittää huomiota ja niiden huomaaminen voi olla hankalaa ja se voi olla osin tarkoituksellista. Itse suosin sellaisia toimijoita, joilla tiedot saatavissa helposti ja selkeästi.
Edit: Tuolla aiemmin ketjussa niitä kokonaiskustannuksia on jonkin verra pyöritelty.
Esim EUNL:n AUM on noin 70 miljardia euroa. TER on 0,20% eli EUNL tuottaa Blackrockille tuloja huimat 140 miljoonaa euroa vuodessa. Kilpailijoiden AUMit ovat paljon pienempiä, joten tuskinpa EUNL:n kuluja lasketaan kuin vasta aivan pakon edessä.
Halvimmat ETF:t ovat varmaan aika lailla sisäänheittotuotteita monelle ja bisnes pyörii kalliimpien erikoisrahastojen ym. ympärillä.
Jos kulupaine joskus ulottuu myös lypsylehmiin (private equity, hedge / erikoissijoitusrahastot ym.), niin en ihmettelisi jos kaikkein edullisimpien indeksirahastojen / ETF:ien hintoja lähdettäisiin hieman jopa nostamaan.
Sinänsä toivoisi että perittävä kulu on myös firmalle kannattava ja siten ennustettava. Tuo EUNL:in 0,20% on varmaan ns. “reilu hinta” jossa ei ole myöskään painetta nostaa.
Joo en sitä sano, että ne ovat suuressa laskussa ja edellän yritin tuoda esille euroopan ETF markkina ei ole veilä kovin kehittynyt ja kooltaan varsin pieniä verrattuna Amerikkalaisiin. Mutta tuo 140 tuotto on iso raha sitten pienemmälle rahastoyhtiölle. Ja edelleen Vanguard tai SPDR ihan mielellään varmaan tuonkin potin ottaa omiin hoteisiin. Kyllä näissä sellainen winner takes it all asetelma on olemassa eli joku on halvin ja sitten suurin ja mahtavin. Jos nyt esimerkkinä EUNL saadaan tuplattua AUM niin siinä voi sitten olla paremmin varaa vähän tiputella hintoja voittaa lisää markkinaa.
EUNL 70 miljardia. Muut tyyliin 0,1-10 miljardia. Ei EUNL:n edes tarvitse saada lisää sijoituksia. Pelkästään korkoa korolle ilmiön avulla voivat ikuisesti lypsää yhä suurempia summia tuon isohkon 0,20% kulun avulla.
Vertailuna esim Vanguardin VGVF, jossa TER 0,12% ja AUM pari miljardia. Rahasto perustettu vuonna 2019. Kasvaa melko hitaasti, koska eivät taida ihan hirveästi mainostaa:
Blackrockin ei tarvitse olla kovinkaan huolissaan.
Juu, mielestäni EUNL voitti tuon dev. world kilpailun Euroopassa ja Nordnetin kuukausisäästö poikkeusellisena toiintana taisi olla isossa roolissa siinä. Vanguard ei perinteisesti mainosta vaan toiminta itse mainostaa itseään kuten tuossakin sinun viestissä tehtiin. 2 miljardin AUM:illa ETF jo hyvin pyörii. Eurooppa on kuitenkin hiukan korkeammilla hinnoilla huokutteleva markkina Amerikkalaisille ETF toimijoille.
Kysely ajallisesta hajauttamisesta
Sanotaan, että henkilöllä olisi 120k käteistä ja tämän lisäksi 1200 / kk mitkä sijoittaa osakeindeksirahastoon. Sijoitushorisontti on keskipitkä (30~ vuotta).
1200 / kk lisääminen kannattaa aloittaa välittömästi ja antaa pyöriä (nobrainer).
Mutta kuinka sijoittaisit mainitun könttäsumman?
Aikahan on sijoittajan paras ystävä, eli periaatteessa kannattaa aloittaa pian isolla summalla. Mutta oletettavasti tuollainen 120k sijoittaminen kannattaisi hajauttaa kuitenkin jollekin aikajaksolle kertabumtsin sijaan oletan? Minkälaiselle aikajaksolle? Vuosi? (10k / kk), Kaksi vuotta (5k / kk)?
Tai 60k välittömästi ja loput kahteen vuoteen tjms?
(tähän vaikuttaa mielestäni se paljon henkilö on lisäämässä millä syklillä - siksi esimerkissä mukana + 1200 / kk tasainen jatkosijoittaminen). Sijoituskohde tässä tapauksessa jokin yksi maailma-indeksi.
Tästä aiheesta oli aikaisemmin jossain täällä foorumilla keskustelua ja siinä viitattiin aika moneen tutkimukseen, joiden mukaan all in heti olisi parasta. Toki voit osua just kuplan huipulle ja sitten kestä pitkään toipua….
No tämä on kyllä vähän outo päätelmä. Kyse on todennäköisyyksistä. Ajallisella hajautuksella kasvaa todennäköisyys että osa ostoista osuu muualle kuin kurssihuippuihin, ja kasvaa todennäköisyys että osa ostoista osuu myös lähelle pohjia. Koska osa osuu myös lähelle huippuja, tasaa ajallinen hajautus sitä tuotto-odotusta. Toki myös laskee sitä sen pääoman osalta, joka ei ole osakkeissa kiinni.
Se ei tietenkään takaa, etteikö kurssit voisi romahtaa kun alkupääoman hajautus on ohi, mutta se laskeen sen todennäköisyyttä, että kaikki ostot (tai ainoa osto) osuisivat huippuihin.
Jos siis haluaa minimoida riskin, että ostaa vain huipuista, niin ajallinen hajautus kyllä kannattaa.
Teki sitten miten päin vain, ei lopputuloksessa yleensä ole huimaa eroa. Suurimmalla osalla tuo ajallinen hajautus tulee silti kyseeseen, koska myös palkasta sijoitetaan koko ajan markkinoille.
Musta ajallisen hajautuksen suurin hyöty tulee nimenomaan silloin kun sijoittamista aloittava on sijoittamassa ensimmäistä kertaa ja käytössä on tuloihin nähden melko iso alkupääoma. Tällöin se psykologinen tekijä voi vahvasti puoltaa ajallista hajauttamista. Aivan liian monta sijoittajaa on lopettanut sijoittajauransa kokonaan epäonnisesti ajoitetun kertainvestoinnin takia. Näihin on törmännyt niin keskustelufoorumeilla kuin mediassa.
Eli musta tuo siteeraamasi päätelmä ampuu metsään toteamalla “unless absolutely necessary from a psychological perspective”. Kun se on usein äärimmäisen tärkeä näkökulma.
Kokeneet sijoittajat on asia erikseen. Me tiedämme, miltä rommaukset tuntuvat emmekä lopeta sijoittamista niiden takia, jolloin asialla on vähemmän merkitystä. Tosin, jos itse jostain saisin nykyiseen varallisuuteeni nähden esim. 10-100-kertaisen pääoman, luultavasti silti hajauttaisin ajallisesti sen sijoittamisen.
Syy on se, että ajoituksen täydellinen epäonnistuminen harmittaisi paljon enemmän kuin ajallisen hajautuksen aiheuttama mahdollinen tuotonmenetys.
Kannattaa myös miettiä sitä riskiä, että hajauttaa ajallisesti vaikka XX kuukauden ajan ja tuona aikana osakemarkkina koko ajan nousee. Sitten kun on saanut perinnön sijoitettua markkinoille, tuleekin romahdus. Tuossa skenaariossa siis menettää melko ison osan nousun tuotoista ja sitten perään joutuu vielä kärsimään romahduksen tuhoista.
Yksi vaihtoehto on myös sellainen, että sijoittaa esimerkiksi puolet kertasummasta heti markkinoille ja loput hajauttaa ajallisesti. Jos siis pääkoppa ei muutoin kestä.
Hiukkasen juuri näistä syistä itse funtsin tuota että jos 120k viemisen markkinalle hajauttaa – niin kuinka pitkälle pätkälle?
Vuosihan on osakemarkkinoilla lyhyt aika ja ajallinen hajautus ei auta jos (kärjistetysti) hajauttaa kahteen kuukauteen vaan voi yhtä hyvin pistää heti sisään.
Omalla hanurituntumalla varmaan kuvaamaani keissiin ehdottaisin:
120k hajautettu kahteen vuoteen (tai vuoteen) = 5000€ /kk
plus 1200€ / kk alusta lähtien ja siitä ikuisuuteen
Mutta kiitos näkemyksistä, tuskin tähän on konklusiivista vastausta, näkisin että jos sijoitushorisontti on riittävän pitkä niin paras lähestyminen on kaikki sisään heti.
Mikset tee kompromissia? Eli mikset sijoita heti esimerkiksi 20-80% potista ja loput ajallisesti hajauttaen? Noin saat edes osan potista heti töihin. Kannattaa myös huomioida inflaatio, joka koko ajan syö rahojesi arvoa/ostovoimaa, jos pidät tilillä.
Tätä aihetta on käsitelty tässä ketjussa viimeksi suunnilleen viestistä 1620 muutama kymmenen viestiä eteenpäin.
Yhteenvetona:
Ajallinen hajauttaminen ei ole kannattavaa, vaan tarkoittaa vaan riskin ottamisen lykkäämistä
Jos pelottaa laittaa könttäsumma kerralla markkinoille, sun osakepainosi on liian suuri omaan riskitasoosi nähden. Ajallinen hajauttaminen ei paranna tätä tilannetta ollenkaan (paitsi sen ajallisen hajautuksen lyhyen keston ajan, ja painottuen sen alkupäähän).
Ajattelen kyllä vähän eri tavalla koska musta “kannattavaa” ja “järkevää” ovat subjektiivisia asioita ja niihin kuuluu muitakin näkökulmia kuin vain tuotto-odotus:
Kukaan ei kiistä sitä, etteikö tuotto-odotus heikkene kun sijoittaa ajallisesti hajauttaen. Tästä ei ole varmaan kiistaa.
Ajallinen hajauttaminen vähentää todennäköisyyttä osua ostoissa huipuille ja vittuuntua siitä ja lopettaa sijoittaminen epäonnistumisen takia. Tai menettää yöunensa. Hyvin todennäköisesti vain tasan yksi osto osuu huipuille, loput sitten sen alle. Ja tämän hyöty on nimenomaan psykologinen - ennen kaikkea aloittelijalle. Samalla tuotto-odotus laskee, mutta se voi olla pienempi paha. (Tämä on symmetrinen ja vain yksi osto osuu aikajänteen pohjille).
Ajallinen hajauttaminen totuttaa sijoittajan sietämään kurssilaskuja. “Okei, ostin erän huipuilta, mutta kohta ostan lisää kun markkina on laskenut, joten tilanne ei ole katastrofi kun se seuraava erä on saatu halvemmalla”.
Ajallinen hajauttaminen totuttaa sijoittajan sietämään suurempaa osakepainoa ja riskiä. Korkeaan osakeallokaatioon tottuminen voi viedä aikansa kun yhtäkkiä on suuri pääoma sijoitettavana. Ajallinen hajautus auttaa tässäkin. Kyse ei ole siis siitä, että allokaatio on väärä, vaan että siihen ei ole ehtinyt tottua.
Normaalisti ajallinen hajautus on myös pakon sanelemaa kun palkat ja osingot tulevat säännöllisesti tilille sijoitettaviksi.
