Kysely ajallisesta hajauttamisesta
Sanotaan, että henkilöllä olisi 120k käteistä ja tämän lisäksi 1200 / kk mitkä sijoittaa osakeindeksirahastoon. Sijoitushorisontti on keskipitkä (30~ vuotta).
1200 / kk lisääminen kannattaa aloittaa välittömästi ja antaa pyöriä (nobrainer).
Mutta kuinka sijoittaisit mainitun könttäsumman?
Aikahan on sijoittajan paras ystävä, eli periaatteessa kannattaa aloittaa pian isolla summalla. Mutta oletettavasti tuollainen 120k sijoittaminen kannattaisi hajauttaa kuitenkin jollekin aikajaksolle kertabumtsin sijaan oletan? Minkälaiselle aikajaksolle? Vuosi? (10k / kk), Kaksi vuotta (5k / kk)?
Tai 60k välittömästi ja loput kahteen vuoteen tjms?
(tähän vaikuttaa mielestäni se paljon henkilö on lisäämässä millä syklillä - siksi esimerkissä mukana + 1200 / kk tasainen jatkosijoittaminen). Sijoituskohde tässä tapauksessa jokin yksi maailma-indeksi.
Tästä aiheesta oli aikaisemmin jossain täällä foorumilla keskustelua ja siinä viitattiin aika moneen tutkimukseen, joiden mukaan all in heti olisi parasta. Toki voit osua just kuplan huipulle ja sitten kestä pitkään toipua….
No tämä on kyllä vähän outo päätelmä. Kyse on todennäköisyyksistä. Ajallisella hajautuksella kasvaa todennäköisyys että osa ostoista osuu muualle kuin kurssihuippuihin, ja kasvaa todennäköisyys että osa ostoista osuu myös lähelle pohjia. Koska osa osuu myös lähelle huippuja, tasaa ajallinen hajautus sitä tuotto-odotusta. Toki myös laskee sitä sen pääoman osalta, joka ei ole osakkeissa kiinni.
Se ei tietenkään takaa, etteikö kurssit voisi romahtaa kun alkupääoman hajautus on ohi, mutta se laskeen sen todennäköisyyttä, että kaikki ostot (tai ainoa osto) osuisivat huippuihin.
Jos siis haluaa minimoida riskin, että ostaa vain huipuista, niin ajallinen hajautus kyllä kannattaa.
Teki sitten miten päin vain, ei lopputuloksessa yleensä ole huimaa eroa. Suurimmalla osalla tuo ajallinen hajautus tulee silti kyseeseen, koska myös palkasta sijoitetaan koko ajan markkinoille.
Musta ajallisen hajautuksen suurin hyöty tulee nimenomaan silloin kun sijoittamista aloittava on sijoittamassa ensimmäistä kertaa ja käytössä on tuloihin nähden melko iso alkupääoma. Tällöin se psykologinen tekijä voi vahvasti puoltaa ajallista hajauttamista. Aivan liian monta sijoittajaa on lopettanut sijoittajauransa kokonaan epäonnisesti ajoitetun kertainvestoinnin takia. Näihin on törmännyt niin keskustelufoorumeilla kuin mediassa.
Eli musta tuo siteeraamasi päätelmä ampuu metsään toteamalla “unless absolutely necessary from a psychological perspective”. Kun se on usein äärimmäisen tärkeä näkökulma.
Kokeneet sijoittajat on asia erikseen. Me tiedämme, miltä rommaukset tuntuvat emmekä lopeta sijoittamista niiden takia, jolloin asialla on vähemmän merkitystä. Tosin, jos itse jostain saisin nykyiseen varallisuuteeni nähden esim. 10-100-kertaisen pääoman, luultavasti silti hajauttaisin ajallisesti sen sijoittamisen.
Syy on se, että ajoituksen täydellinen epäonnistuminen harmittaisi paljon enemmän kuin ajallisen hajautuksen aiheuttama mahdollinen tuotonmenetys.
Kannattaa myös miettiä sitä riskiä, että hajauttaa ajallisesti vaikka XX kuukauden ajan ja tuona aikana osakemarkkina koko ajan nousee. Sitten kun on saanut perinnön sijoitettua markkinoille, tuleekin romahdus. Tuossa skenaariossa siis menettää melko ison osan nousun tuotoista ja sitten perään joutuu vielä kärsimään romahduksen tuhoista.
Yksi vaihtoehto on myös sellainen, että sijoittaa esimerkiksi puolet kertasummasta heti markkinoille ja loput hajauttaa ajallisesti. Jos siis pääkoppa ei muutoin kestä.
Hiukkasen juuri näistä syistä itse funtsin tuota että jos 120k viemisen markkinalle hajauttaa – niin kuinka pitkälle pätkälle?
Vuosihan on osakemarkkinoilla lyhyt aika ja ajallinen hajautus ei auta jos (kärjistetysti) hajauttaa kahteen kuukauteen vaan voi yhtä hyvin pistää heti sisään.
Omalla hanurituntumalla varmaan kuvaamaani keissiin ehdottaisin:
120k hajautettu kahteen vuoteen (tai vuoteen) = 5000€ /kk
plus 1200€ / kk alusta lähtien ja siitä ikuisuuteen
Mutta kiitos näkemyksistä, tuskin tähän on konklusiivista vastausta, näkisin että jos sijoitushorisontti on riittävän pitkä niin paras lähestyminen on kaikki sisään heti.
Mikset tee kompromissia? Eli mikset sijoita heti esimerkiksi 20-80% potista ja loput ajallisesti hajauttaen? Noin saat edes osan potista heti töihin. Kannattaa myös huomioida inflaatio, joka koko ajan syö rahojesi arvoa/ostovoimaa, jos pidät tilillä.
Tätä aihetta on käsitelty tässä ketjussa viimeksi suunnilleen viestistä 1620 muutama kymmenen viestiä eteenpäin.
Yhteenvetona:
Ajallinen hajauttaminen ei ole kannattavaa, vaan tarkoittaa vaan riskin ottamisen lykkäämistä
Jos pelottaa laittaa könttäsumma kerralla markkinoille, sun osakepainosi on liian suuri omaan riskitasoosi nähden. Ajallinen hajauttaminen ei paranna tätä tilannetta ollenkaan (paitsi sen ajallisen hajautuksen lyhyen keston ajan, ja painottuen sen alkupäähän).
Ajattelen kyllä vähän eri tavalla koska musta “kannattavaa” ja “järkevää” ovat subjektiivisia asioita ja niihin kuuluu muitakin näkökulmia kuin vain tuotto-odotus:
Kukaan ei kiistä sitä, etteikö tuotto-odotus heikkene kun sijoittaa ajallisesti hajauttaen. Tästä ei ole varmaan kiistaa.
Ajallinen hajauttaminen vähentää todennäköisyyttä osua ostoissa huipuille ja vittuuntua siitä ja lopettaa sijoittaminen epäonnistumisen takia. Tai menettää yöunensa. Hyvin todennäköisesti vain tasan yksi osto osuu huipuille, loput sitten sen alle. Ja tämän hyöty on nimenomaan psykologinen - ennen kaikkea aloittelijalle. Samalla tuotto-odotus laskee, mutta se voi olla pienempi paha. (Tämä on symmetrinen ja vain yksi osto osuu aikajänteen pohjille).
Ajallinen hajauttaminen totuttaa sijoittajan sietämään kurssilaskuja. “Okei, ostin erän huipuilta, mutta kohta ostan lisää kun markkina on laskenut, joten tilanne ei ole katastrofi kun se seuraava erä on saatu halvemmalla”.
Ajallinen hajauttaminen totuttaa sijoittajan sietämään suurempaa osakepainoa ja riskiä. Korkeaan osakeallokaatioon tottuminen voi viedä aikansa kun yhtäkkiä on suuri pääoma sijoitettavana. Ajallinen hajautus auttaa tässäkin. Kyse ei ole siis siitä, että allokaatio on väärä, vaan että siihen ei ole ehtinyt tottua.
Normaalisti ajallinen hajautus on myös pakon sanelemaa kun palkat ja osingot tulevat säännöllisesti tilille sijoitettaviksi.
AP:lla oli kummiskin tehtävänantona laittaa koko satsi " jokin yksi maailma-indeksi"
Indekseillä on tapana jurnuuttaa kohtuu yllätyksettömästi koilisen suntaan joten ajasta markkinoilla saa tässä suurimman hyödyn. Osakkeilla on nyt tietenkin meno vähän enemmän vuoristorataa
Kiitos, eiköhän homma ole selvä. Suora - asap, könttäsijoitus on suosituksena paras, kun huomioidaan, että kyseessä oli fire&forget sijoittamien 30 vuoden jänteellä.
Tilille ei tulla katsomaan käytännössä koskaan, eikä rahoja tulla kaipaamaan.
Toisin sanoen seuraavat eivät päde:
Vastaavana keissinä omakohtaisesti ajattelin itse sijoittaa lapsille “kaikki lapsilisät” kertaheitolla maailmaindeksiin.
Ajallisen hajauttamisen hyvä puoli on se, että ainakin ehtii totutella isoon salkkuun. Kurssien romahdus myös tuntuu psyykkisesti vahvemmin (ketuttaa, pelottaa, harmittaa) kuin mitä nousu tuottaa iloa. Siksi ajallinen hajautus voi olla hyvä asia. Pitää kuitenkin ymmärtää, että heti kun koko potti on lopulta sijoitettu markkinoille, on taas samassa psyykkisesti heikossa asemassa kuin ennen potin sijoittamista. Ajallinen hajautus tuo siis mielenrauhaa vain ajallisen hajautuksen ajan (ja siinäkin se painottuu yleensä ensimmäisen puoliskon ajalle). Toisaalta jos kurssit rakentoivat ajallisen hajautuksen alkupuoliskolla, ketutus voi olla melkoinen, kun ei tajunnut sijoittaa koko pottia kerralla. Sijoittaminen on hyvin pitkälti psykologista sodankäyntiä itsensä kanssa.
Kaikki listaamasi tekijät ovat hyvin inhimillisiä, mutta myös täyttä harhaa ja vinoumaa. Mitä aiemmin sellaisista osaa olla välittämättä sijoituspäätöksiä tehdessään, sitä parempi lopputulos tulee olemaan.
Palkkasummasta sijoittaminen ei ole ajallista hajauttamista, vaan pienten könttäsummien laittamista markkinoille niin nopeasti kuin mahdollista. Siis erittäin järkevää puuhaa.
Tämän järkevyyttä ei pidä sekoittaa siihen, että hilloaisi osan suuresta könttäsummasta pitkän aikaa käteisenä, mikä taas ei ole ollenkaan järkevää.
Jokainen näistä pointeista on jo käsitelty tuolla sata viestiä sitten, en ole varma voiko tähän enää olla lisättävää.
Valitettavasti ne harhat ja vinoumat pitää huomioida kun sijoituspäätökset tekee ihminen eikä kone, sillä pahimmillaan väärät valinnat saavat sen ihmisen lopettamaan sijoittamisen. Tai menettämään yöunensa.
Se on ajallista hajauttamista sen salkun sijoitusten näkökulmasta. Salkun näkökulmasta on täysin yhdentekevää, tuleeko se raha sinne palkan tai osinkojen takia vai sen takia että isompi könttä on jaettu useaan ostoon. Lopputuloksena samat assetit on ostettu pidemmän ajan kuluessa ja samalla tavalla laskee riski ostaa huipusta/pohjilta.
Ei tarvitse lisätä, jos ei ole lisättävää. Sovitaan, että ollaan eri mieltä tästä asiasta, sekin on ok.
Suomalaisilla välittäjillä en ole vielä nähnyt, että ETF:iä saisi ostettua osissa. Monilla ulkomaisilla välittäjillä tämä ollut jo kauan aikaa mahdollista.
Osissa ostamisen etu on siinä kun yksi kappale tiettyä ETF:ää maksaa esim 200€ (kuten SPYI) niin sitä saisi ostettua esim 0,25 kpl eli 50€:lla.
Onko kenelläkään tietoa tai onko kuullut keskustelua siitä, että suomalaisille välittäjillekin saataisi tällainen käytäntö ETF:ien osalta?
Olisikohan, että osakkeiden osissa osto vaatii hallintorekisterin käyttöä? Valitettavasti päättäjät hylkäsivät hallintorekisterit suomalaisilta sijoittajilta, eihän nyt liian alhaisilla välityspalkkioilla voi kauppaa käydä.
Onko porukka vaihtanut nyt EUNL+IUSN+IS3N/ SPYI ? Vai ostanut tätä salkun jatkoksi ? Mietin kulu puolta ja tulevaisuuden myyntejä olisko helpompi myydä siivu aina yhtä etf tarvittaessa?
